Tämä blogikirjoitus on osa Trenditiistai-blogisarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista trendeistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Sarjassa on ilmestynyt aikaisemmin sen johdanto-osa, Ennalta nähtyjä tulevaisuuksia

Sinipohjainen trenditiistaibanneri, jossa on piirroskuva henkilöstä, joka katselee kiikareilla.
Trenditiistai on uusi blogisarjamme, joka julkaistaan joka tiistai. Ensimmäinen blogi julkaistiin 16.2.2021. Sarja jatkuu verkkosivuillamme parin kuukauden ajan.

Digitaalisuuden megatrendistä erottuu omaksi vahvaksi trendikseen auditiivisuuteen perustuva sisällöntuotanto. Suurin osa trendin vahvistumisesta selittyy podcastien ja äänikirjojen nopeasti laajentuneella kuulijakunnalla.

Mistä auditiivisuuden suosion kasvu kertoo, ja millaisia sovellusmahdollisuuksia auditiivisuudella on kulttuurialalla?

Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Radiomedian Norstatilla teettämän tutkimuksen perusteella podcasteja kuuntelee kuukausittain miljoona suomalaista. Ahkerimmat kuuntelijat löytyivät tutkimuksen nuorimmasta ikäryhmästä, 15─29-vuotiaista. (Radiomedia 2018.) Mikäli suosio ei osoittaudu ohimeneväksi, podcastien kuuntelun huippulukemat ovat siis vasta edessä, kun podcasteihin nyt kiintyneet kuluttajat jatkavat niiden kuluttamista ja yhä uudet nuoret kiinnostuvat niistä.

Podcasteja tuottavat monenlaiset toimijat, joiden skaala ulottuu sosiaalisen median vaikuttajista julkishallinnollisiin laitoksiin. Myös sisällöt ovat vaihtelevia ja ulottuvat viihteestä tieteeseen. Yleisöäänestyksessä vuoden 2019 parhaaksi podcastiksi valittiin Urheilucast (Mansikka 2020).

Lähikuva mikrofonista äänitysstudiossa.
Kuva: Pixabay.

Äänikirjojen kuuntelijoiden määrä on ollut merkittävässä kasvussa jo jonkin aikaa, mutta erityisesti koronapandemia on lisännyt tilaajamääriä entisestään (Gustafsson 2020b). Kun rajoitukset estivät matkustelun ja kulttuuriharrastuksiin osallistumisen, kirjallisuudesta nauttiminen nousi tärkeäksi vapaa-ajanviettotavaksi. Koronan keskellä muuttui myös se, mitä kuunneltiin. Aikaisemmin suosituinta oli rikoskirjallisuus, mutta koronan keskellä hyvän olon kirjallisuuden latausluvut nousivat selvästi. (Gustafsson 2020a.) Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla myynti kasvoikin peräti 122 % edellisen vuoden vastaavaan lukuun verrattuna (Gustafsson 2020b).

Kustannusalalla äänikirjojen lisääntynyt kysyntä luonnollisesti näkyy panostuksena niiden tuottamiseen; esimerkiksi Otavan kaunokirjallisuuden myynnistä jo 40 % tulee äänikirjoista (mt.). Äänikirjat eivät aina perustu painettuun teokseen, vaan osa kirjallisuudesta kirjoitetaan jo suoraan äänikirjoiksi. Painetun ja puhutun teoksen suhde voi myös kääntyä päinvastaiseksi: Ruotsissa äänikirjoista tehdään myöhemmin painettuja teoksia, mikäli kuuntelijaluvut ovat olleet kyllin hyviä. (Majander-Reenpää 2017.)

Äänikirjatuotanto työllistää kirjailijoiden, kääntäjien ja kustantajien lisäksi äänitysstudioita sekä lukijoina toimivia näyttelijöitä (Rinta-Tassi 2020). Kirjailijoita äänikirjojen tekeminen ei kuitenkaan suosi: Kirjailijaliiton jäsenkyselystä kävi ilmi, että kirjailijan äänikirjasta saama palkkio on vain noin viidesosa painetusta kirjasta saatavasta palkkiosta. (Gustafsson 2020b.)

Kuka kuuntelee ja miten?

Podcastien ja radion kuuntelu vaikuttavat olevan jollain tapaa kytköksissä – jos kuuntelee radiota säännöllisesti, kuuntelee todennäköisesti myös podcasteja säännöllisesti (Radiomedia 2018). Mediana ne ovatkin sangen samankaltaisia, sillä molemmat tarjoavat tietoa ja viihdettä, usein vieläpä keskustelumuotoiseksi toimitettuina. Äänikirja ja painettu kirja eroavat sen sijaan toisistaan olennaisilta osin. Äänikirjassa lukijan osuus korostuu kuuntelukokemuksessa ja voi vaikuttaa jopa kuunteluvalintoihin –epämieluisalla äänellä tai epäkiinnostavalla tavalla luettu teos voi jäädä kuuntelematta, vaikka sisältö kiinnostaisikin.

Tutkimuksen mukaan podcasteja kuunnellaan jonkin muun toiminnan ohessa, samaan tapaan kuin radiota: kotitöitä tehdessä, liikuntaa harrastaessa, erilaisissa odotustilanteissa tai matkustaessa. Vain noin kolmannes kuuntelijoista ilmoittaa keskittyvänsä podcastia kuunnellessaan ainoastaan siihen. (Radiomedia 2018.) Äänikirjojen käyttö ei poikkea tästä. Äänikirjapalvelu Book Beatin (2018) Dagmar Drivellä teettämän tutkimuksen mukaan äänikirjoja käytetään eniten lenkkeillessä, kotitöitä tehdessä, matkustaessa ja autoiltaessa. Vaikuttaakin siltä, että juuri tämä mahdollisuus kuunnella podcasteja ja äänikirjoja muun tekemisen ohella, on syy niiden suosioon. Käyttökokemusta helpottaa lisäksi suoratoisto, joka mahdollistaa kuuntelun ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Koetaanko myös kuunnelman renessanssi?

Podcastien ja äänikirjojen lisäksi auditiivisten elämysten jatkumoon kuuluu luontevasti kuunnelma. Kuitenkin kuunnelman nousua vastaavanlaiseksi ilmiöksi on jouduttu vielä odottelemaan. Suureksi osaksi tämä on johtunut kuunnelmien tekijänoikeuksiin liittyvistä seikoista, jotka monimutkaistavat kuunnelmien levittämistä Internetissä (Yle 2013).

Säännökset ovat kuitenkin muutoksessa, ja esimerkiksi Yleisradio sai nelisen vuotta sitten luvan julkaista kaikki yli viisi vuotta vanhemmat kuunnelmat Yle Areenassa (Färm 2017). Uusien kuunnelmien osalta suoratoisto otetaan huomioon tekijänoikeuksia määriteltäessä jo lähtökohtaisesti. Siirtyminen verkkoon on vääjäämätöntä, sillä kuulijat haluavat äänikirjojen ja podcastien kaltaista palvelua, jossa palvelu on käyttöön otettavissa silloin, kun kuluttaja sitä tarvitsee. Yleisradion lastenkuunnelmat siirrettiinkin jo kokonaan verkkoon vuoden 2020 lopusta alkaen (Oinaala 2021). Suomessa kuunnelmia on tehnyt pääasiassa Yleisradio, mutta joitain orastavia kokeiluja ovat tehneet myös muut toimijat. Esimerkiksi radiokanava The Voice esitti jo vuonna 2013 kuunnelmasarjan Pikku Naisia 2.0 (Räsänen 2013).

Lähikuva asemalaiturilla olevasta miehestä, jolla on kuulokkeet korvilla. Mies on selin katsojaan. Taustalla näkyy juna.
Kuva: Pixabay.

Kuunnelmat mielletään yleensä radiotuotannoiksi. Kuitenkin kuunnelmia voivat tuottaa myös muut draamantekijät, esimerkiksi teatterit. Ja vaikka kuluttajan halu saada palvelua ajasta ja paikasta riippumatta korostaa suoratoistojakelun kannattavuutta, on myös livelähetyksissä oma autenttisuuteen perustuva viehätyksensä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kansainvälisiltä esitysareenoilta suorana lähetyksenä elokuvateattereihin toistettavat ooppera-, baletti- ja näytelmäesitykset ovat kiinnostaneet yleisöä (mm. Helaakoski 2018). Siksi voisi olla kiinnostavaa kokeilumielessä myös palata kuunnelman alkuaikoihin, jolloin niitä toteutettiin suorina lähetyksinä. Saavutettaisiinko tiettyyn aikaan suorana lähetetyn kuunnelman avulla uudenlaisia, keskittymisen ja mielikuvittelun siivittämiä elämyksiä? Erityisesti koronan aiheuttamien kokoontumisrajoitusten myötä tällaisille autenttista läsnäolevuutta rakentaville kulttuurielämyksille voisi olla kysyntää. Samalla ne tarjoaisivat uusia ansaintamahdollisuuksia esittävälle taiteelle. Tekijänoikeussopimukset kehittyvät verkkojakelulle suotuisaan suuntaan, ja ansaintalogiikassa voitaisiin kenties ottaa mallia äänikirjojen jakelusta.

Auditiivisuuteen perustuva sisällöntuotanto on noussut nopeasti merkittävään rooliin. Sen kasvun on mahdollistanut kuluttajien taholta tuleva paine kulttuurin kuluttamiselle ajasta ja paikasta riippumatta, yksilölliseen elämänrytmiin sovittaen. Kulttuurituotanto on löytänyt nopeasti tapoja vastata tarpeeseen uusilla medioilla, jotka paikoitellen myös haastavat olemassa olevia ja vakiintuneiksi koettuja tapoja nauttia taiteesta. Erityisesti yleisöpohjan laajentamisen näkökulmasta seuraukset ovat yllättäneet positiivisesti.

Lähteet:

Book Beat 2018. Tuore suomalaistutkimus: Äänikirjat tehostavat ajankäyttöä, mutta auttavat myös rauhoittumiseen. Viitattu 1.2.2021. https://www.mynewsdesk.com/fi/bookbeat/pressreleases/tuore-suomalaistutkimus-aeaenikirjat-tehostavat-ajankaeyttoeae-mutta-auttavat-myoes-rauhoittumiseen-2666025

Färm, Kaj 2017. Tuontimiehistä ja tekijänoikeuksista. Radio 1 vastaa. Yle Areena, 2.9.2017. Viitattu 1.2.  https://areena.yle.fi/audio/1-4179154

Gustafsson, Miia 2020a. Hauskoja kirjoja kuunneltaisiin nyt enemmän kuin niitä on tarjolla – Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä. Yle Uutiset 30.3.2020. Viitattu 2021. https://yle.fi/uutiset/3-11278885

Gustafsson, Miia 2020b. Kirja-alaa ravistelee ennennäkemätön murros: äänikirjojen suosio räjähti, mutta kirjailijat jäivät nuolemaan näppejään. Yle Uutiset 10.9.2020. Viitattu 1.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11534693

Helaakoski, Anne 2018. Event Cinema vie sinne, minne et muuten pääsisi – esimerkiksi räytymästä rakkaudesta Toscaan. Kaleva 11.1.2018. Viitattu 1.2.2021. https://www.kaleva.fi/event-cinema-vie-sinne-minne-et-muuten-paasisi-esi/1865464

Hänninen, Riikka 2018. Uusi johtokaksikko visioi kuunnelmalle nousun aikoja. Airut 9/2018. Viitattu 1.2.2021. https://www.airutlehti.fi/2018/airut-9-2018/uusi-johtokaksikko-visioi-kuunnelmalle-nousun-aikoja/

Mansikka, Ossi 2020. Nauhoitetut puheohjelmat ovat kasvava trendi, ja tässä ovat viime vuoden parhaiksi äänestetyt ohjelmat. Helsingin Sanomat 9.2.2019. Viitattu 1.2.2021. https://www.hs.fi/nyt/art-2000005994833.html

Majander-Reenpää, Leena 2017. Oletko äänilukutaitoinen? Kiiltomato ─ Lysmasken 26.11.2017. Viitattu 1.2.2020. https://kiiltomato.net/oletko-aanilukutaitoinen/

Oinaala, Sampsa 2021. Radion lastenohjelmien pitkä perinne katkesi. Helsingin Sanomat 15.1.2021.Viitattu 1.2.2021. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007741033.html

Radiomedia 2018. Podcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta. Viitattu 1.2.2021. https://www.radiomedia.fi/sites/default/files/attachments/podcast-tutkimus-radiomedia_1.pdf

Rinta-Tassi, Minna 2020. Äänikirjojen jättisuosio toi rysäyksellä töitä suomalaisstudiolle – hyville lukijoille olisi enemmän hommia kuin ehtivät tehdä. Yle Uutiset 25.2.2020. Viitattu 1.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11224905

Räsänen, Mikko 2013. Naisille suunnattu radiokuunnelma alkaa syyskuussa. Voice.fi, 20.08.2013. Viitattu 1.2.2021. https://www.voice.fi/viihde/a-59426

Yle 2013. Kuunnelma on yksi radion alkuperäisiä ohjelmamuotoja. Viitattu 1.2.2021. https://web.archive.org/web/20130923022020/http://yle.fi/radio1/draama/radioteatteri/kuunnelma_on_yksi_radion_alkuperaisia_ohjelmamuotoja_15091.html

Yle Areena 2020. Kikka – tarina tähdestä. Viitattu 1.2.2021. https://areena.yle.fi/audio/1-50176554