Ennalta nähtyjä tulevaisuuksia – “Trenditiistai-blogisarja” osa 1

• Kirjoittaja: Minna Hautio, lehtori, FM, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 16.2.2021
• Kirjoittaja: Arto Lindholm, yliopettaja, VTT, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 16.2.2021

Tämä blogi on johdanto Trenditiistai-blogisarjaan, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden, meidän mielestämme tärkeän ja ehkä yllättävänkin, trendin. Trendillä tarkoitamme sellaista voimistuvaa yhteiskunnallista tai yksittäiseen toimialaan vaikuttavaa muutosta, jonka merkit ovat jo nähtävissä, mutta joka ei ole vielä sulautunut uudeksi toimintakulttuuriksi.

Kutsumme tätä blogisarjaa ”trenditiistaiksi”, koska uusi trendi julkaistaan joka tiistai 23.2.2021 alkaen. Jännityksen lisäämiseksi emme paljasta etukäteen, mitä nämä trendit ovat. Viimeinen trendi julkaistaan huhtikuussa 2021. Trendien kirjoittamiseen osallistuu lisäksemme muutama muukin tulevaisuustietoon intohimoisesti suhtautuva humakilainen.

Megatrendit, trendit, hiljaiset signaalit, villit kortit ja mustat joutsenet

Tulevaisuuden muutokset jaetaan usein megatrendeihin, trendeihin, hiljaisiin signaaleihin sekä yllättäviin tapahtumiin eli villeihin kortteihin ja mustiin joutseniin. Megatrendit ovat objektiivisia faktoja, joiden olemassaolosta vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys. Megatrendit ovat globaaleja ja ne koostuvat monista yksittäisistä ilmiöistä. Esimerkiksi ilmastonmuutos, resurssipula ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, jotka vaikuttavat koko ihmiskuntaan. Megatrendit eivät muutu lyhyessä ajassa, ellei jotain todella yllättävää tapahdu. (Hiltunen 2012, 78–92; Sitra 2021.)

Hiljaiset signaalit ovat pieniä, lähes huomaamattomia tapahtumia, jotka voivat kieliä suuremmasta muutoksesta. Ne ovat muutoksen ensioireita. Villit kortit puolestaan ovat yllättäviä muutostekijöitä, jotka voivat vaikuttaa jopa megatrendeihin.

Villien korttien kanssa samaan tapaan toimivat mustat joutsenet eli erittäin epätodennäköiset, mutta toteutuessaan mullistavat tapahtumat. Esimerkiksi Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi voidaan pitää villinä korttina, sillä valinnan seuraukset osoittautuivat monella tavalla ennalta-arvaamattomiksi. Enemmän mustaksi joutseneksi kuin villiksi kortiksi puolestaan luokittuu esimerkiksi tulivuoren tuhkapilven pysäyttämä lentoliikenne tai Covid-19-pandemia. Vaikka villit kortit ja mustat joutsenet ovat yllättäviä ja äkillisiä, ne eivät aina tarkoita huonoja uutisia, vaan yhtä hyvin ne voivat tuoda mukanaan yllättäviä muutoksia positiiviseen suuntaan.

Trendit puolestaan ovat loogisia päätelmiä lukuisista jo toteutuneesta hiljaisesta signaalista. Ne siis kuvaavat asioiden suuntaa, mutta eivät välttämättä ole globaaleja, eivätkä kaikkiin toimialoihin vaikuttavia megatrendejä. Trendi kertoo, mihin suuntaan asiat tällä hetkellä muuttuvat.

Trendit voivat koskea vain jotain tiettyä aluetta tai toimialaa. Ne voivat myös melko nopeasti kuihtua tai sulautua osaksi yhteiskunnan tavanomaista toimintaa. Trendi on siis olemassa oikeastaan vain niin kauan, kun se on kiihtyvässä vaiheessa. (Esim. Dufva 2018.) Tässä blogisarjassa tarkastelemme vain trendejä – emme siis megatrendejä emmekä hiljaisia signaaleja. Nostamme esiin sekä alaspesifejä että laajempia, yleisemmin yhteiskuntaan vaikuttavia trendejä.

Trendien yksi ominaisuus on, että mitä voimakkaammaksi trendi muodostuu, sitä varmemmin se kehittää itselleen vasta- eli antitrendin. Esimerkiksi digitalisaation voittokulusta musiikkialalla kehkeytyi nopeasti vastatrendi, jossa iso joukko ihmisiä alkoi kerätä vinyylilevyjä ja c-kasetteja. Voimme myös ajatella, että vahvistunut kansallismielinen liike on pohjimmiltaan globalisaation vastatrendi. Kaupungistuminen on myös kehittänyt ainakin pieniä ja paikallisia trendejä, joissa halutaan ”takaisin maalle”.

Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmät

Trendien tutkiminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden ennakoinnin peruspalikoista (Hiltunen 2012, 74). Tulevaisuuden ennakointi määritellään soveltavaksi tulevaisuuden tutkimiseksi päätöksenteon tueksi.  Yleensä ennakoinnin päämäärä on luoda yrityksille ja organisaatioille pitkän tähtäimen visio. Ennakoimalla tulevaisuutta organisaatiot tekevät oikeita asioita, suuntaavat toimintaa oikeaan suuntaan ja kulkevat kehityksen kärjessä.

Tehokas organisaatio vakiinnuttaa ennakoinnin jatkuvaksi toimintatavakseen. (Malaska 2013, 19a.) Tulevaisuuden ennakointiin perustuva tieto jaotellaan usein evidenssipohjaisiin eli kovaan, tilastolliseen faktaan, vuorovaikutuspohjaiseen tietoon, asiantuntemukseen perustuvaan tietoon sekä luovia ratkaisuja etsivään tietoon, jolloin yleensä kartoitetaan hiljaisia signaaleja ja villejä kortteja.

Skenaarioajattelu on ehkä tunnetuin ja käytetyin tulevaisuuden ennakoinnin menetelmä. Skenaarioita on määritelty monin eri tavoin. Yhteistä määritelmille on, että skenaariot ovat vaihtoehtoisia, loogisesti eteneviä tulevaisuuden kuvauksia. Ne ovat vaihe vaiheelta eteneviä tapahtumainkuvauksia, jotka liittävät tulevaisuuden nykyhetkeen. Erialiset olettamukset johtavat erilaisiin tapahtumaketjuihin ja ne taas erilaisiin tulevaisuuksiin. Skenaariot voivat yhdistellä mitä tahansa yllä mainittua tiedon muotoa. (Rubin 2019.)

Delfoi-menetelmässä toimivat aihepiirin parhaat asiantuntijat tulevan kehityksen ns. oraakkeleina. Yleensä asiantuntijat esittävät näkemyksensä anonyymisti. Tietoa kerätään useissa sykleissä, eli vastauksina saatu tieto kierrätetään takaisin asiantuntijoille. Yleensä tavoitteena ei ole saavuttaa yksimielisyyttä, vaan tuoda esiin raikkaita näkökulmia ja saada parhaat asiantuntijat kommentoimaan niitä. (Kuusi 2013.)

Vuorovaikutuspohjaista tietoa voi tuottaa erilaisissa yhteisöllisissä ideointipajoissa. Tällaisia pajoja voivat olla esimerkiksi tulevaisuusverstaat, tulevaisuuspyörä ja tulevaisuusutopiat (ks. Ojasalo ym. 2014; Laakso 2016). Uutena menetelmänä Sitra markkinoi erityisen mielenkiintoista konseptia, tulevaisuustaajuutta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa asioiden kulkuun halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi (Solovjew-Vartiovaara 2021).

Blogisarjamme perustuu osittain erilaisten kurssien yhteydessä vetämiemme tulevaisuuspajojen tuotoksiin. Osittain trendit perustuvat itse keräämiimme hiljaisiin signaaleihin ja niistä tekemiimme johtopäätöksiin. Kaikkein eniten trendeihimme on kuitenkin vaikuttanut lukemamme tulevaisuuskirjallisuus. Emme siis yritäkään väittää, että trendit olisivat syntyneet yksinomaan oman mielikuvituksemme siivittäminä.

Blogisarjamme tarkoitus

Blogisarjamme yksi tarkoitus on innostaa ammattialojemme asiantuntijoita kiinnostumaan tulevaisuustiedosta ja pohtimaan trendejä omista näkökulmistaan. Tulevaisuuden ennakointi ei kuulu pelkästään futurologeille, vaan jokaiselle yritykselle, järjestölle, instituutiolle ja asiantuntijalle. Oikeastaan ennakointi kuuluu kaikille, sillä jokainen meistä ennakoi tulevaisuuttaan työssään ja arjessaan eli miettii suhdettaan tulevaan päivään, viikkoon ja vuoteen. (Ks. Hiltunen 2020; Nisula & Salonen 2019.)

Tulevaisuustieto eroaa monesta muusta tiedosta, koska se on osittain näkemyksellistä. Tulevaisuustieto koostuu objektiivisten faktojen ja subjektiivisen päättelyn yhdistelmästä. (Malaska 2013b.) Tulevaisuustiedon osalta oikeasti hallussa ovat vain menneisyys ja nykyhetki. Ne molemmat vaikuttavat siihen, millaisena tulevaisuus nähdään.

Nykyhetken havaintohorisontista katsottuna tulevaisuuskuvat voivat osua herkästi harhaan. Esimerkiksi 1960-luvulla otettiin jättiaskelia avaruuden valloittamisessa ja sen innoittamana kehityskulun kuviteltiin johtavan siihen, että 2000-luvulla liikumme näppärästi lentävillä autoilla ja nautimme ruokamme erilaisina pillereinä.

Blogisarjassa esiin nostamamme, meidän mielestämme kiinnostavat trendit eivät suinkaan ole ainoita oikeita eivätkä välttämättä oikeita ollenkaan. Joku toinen voi päätyä täysin toisenlaiseen näkemykseen ja olla yhtä oikeassa. Tulevaisuuden tekeminen puolestaan edellyttää näiden lisäksi visiota paremmasta tulevaisuudesta ja tahtoa siihen pyrkimiseen. (Sitra 2021b.) Ilmastoaktivisti Greta Thunberg tai ihmisoikeustaistelija Martin Luther King ovat kuuluisia esimerkkejä ihmisistä, joilla on sekä visio että voimakas tahto halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Uhkaavan tulevaisuuden uhka – oliko kaikki ennen paremmin?

Tulevaisuustiedon tutkiminen johtaa helposti apokalyptiseen, tuomiopäivää ennustavaan ajatteluun. Ajatusketjuissa päädytään usein johtopäätökseen, että kaikki oli ennen paremmin ja tulevaisuudessa asiat ovat vielä huonommin kuin nyt. Maapallo onkin monin tavoin rikki, ja pessimismiin on hyvät syyt. Ilmastokriisistä puhutaan tällä hetkellä paljon, ja se onkin vakavasti otettavien ympäristötutkijoiden mukaan äärimmäisen vakava uhka.

Mikäli ihmiskunta ei pysty nykyistä tehokkaampiin ilmastotoimiin, laajamittainen globaali tuho on väistämätön. Jos ilmasto lämpenee kolme astetta, mikä on todennäköisin skenaario, on seurauksena laajojen alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi. Tähän skenaarioon sisältyvät myös sadat miljoonat ilmastopakolaiset ja mittaamattomat taloudelliset vahingot. (Meadows ym. 2010; Varho 2016; Wilenius 2017.)

Vaikka ilmastokriisi on kuuma puheenaihe, se ei välttämättä ole edes ihmiskunnan pahin uhka. Ylikulutus on johtanut lukemattomien lajien häviämiseen, paikallisten ekosysteemien romahtamiseen ja monimuotoisuuden heikkenemiseen. Tällainen luontokato yhdistettynä ilmastonmuutokseen uhkaa koko ihmiskunnan elämänehtoja.

Ennusteiden mukaan pulaa tulee olemaan kaikesta: ensin vedestä ja ruuasta, sitten teollisuudelle välttämättömistä raaka-aineista ja lopulta lähes kaikesta. Samaan aikaan kehittyvien maiden talouskasvu nostaa markkinoille miljardeja uusia keskiluokkaisia kuluttajia, jotka myös haluavat lentää lomalle, omistaa kaksi autoa, shoppailla ja asua mukavasti. (Wilenius 2017.)

Tämän blogin kirjoittajat ovat vuosikausia vetäneet ”tulevaisuuspäiviä” osana Humakin kehittämistoiminnan opintoja.  Eräässä näistä kursseista esitimme opiskelijoillemme seuraavat kysymykset: 1) onko absoluuttinen köyhyys vähentynyt vai lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana, 2) onko suhteellinen köyhyys maailman kaikkien ihmisten kesken lisääntynyt vai vähentynyt 20 vuoden aikana ja 3) onko henkirikosten määrä lisääntynyt vai vähentynyt samana aikana. Opiskelijoiden selvä enemmistö vastasi kaikkiin kysymyksiin, että asiat ovat menneet huonompaan suuntaan eli köyhyys ja eriarvoisuus on lisääntynyt, samoin kuin henkirikosten määrä.

Tilastot kuitenkin osoittavat toista. Äärimmäinen köyhyys on puolittunut vuoden 1990 jälkeen. Miljardien ihmisten nousu köyhyydestä on vaikuttanut myös siihen, että maailman kaikkien ihmisten väliset tuloerot ovat pienentyneet, vaikka ne useimpien valtioiden sisällä ovatkin kasvaneet.

Henkirikosten määräkin näyttäisi olevan laskusuunnassa, vaikka valtioiden välillä on isoja eroja. Lisäksi tytöt pääsevät koulutukseen heikoimmillakin alueilla lähes siinä missä pojatkin, ja elinajan odote on noussut erittäin paljon 2000-luvulla. Tulevaisuuspäivän opiskelijamme eivät ole erityisen pessimistisiä poikkeustapauksia, sillä ulkoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista uskoo kehityksen kulkeneen huonompaan suuntaan. (Pärssinen 2015; WHO 2016.)

Monet asiat ovat myös sellaisia, joista puhutaan tällä hetkellä paljon, ja juuri siksi asiat ovat paremmin kuin ennen. Esimerkiksi koulukiusaamisesta puhutaan nykyään paljon enemmän kuin edellisellä vuosisadalla, jolloin raakakin väkivalta saatettiin kuitata esimerkiksi ”pojat ovat poikia” -tokaisulla. Myöskään seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia ei juurikaan tunnettu viime vuosisadalla, ja nykyihmisen olisi muutenkin vaikea ymmärtää edellisen vuosisadan yhtenäiskulttuurin vaatimusta.

Tulevaisuustiedon koukuttavuus

Tulevaisuustiedosta tekee kiehtovan se, että emme tiedä mitä tulee tapahtumaan. Emme tiedä kaikissa asioissa edes kehityksen suuntaa. On esimerkiksi vaikea sanoa, johtaako teknologinen kehitys lopulta sekä ympäristökriisin ratkeamiseen että ihmisen vapautumiseen raskaasta ja stressaavasta työstä. On täysin kuviteltavissa tulevaisuus, jossa oikeasti älykäs älyteknologia suunnittelee kestävän ja hiilineutraalin maailmantalouden – joko kokonaan ilman ihmistä tai yhdessä ihmisen kanssa. Tekoäly voisi jo nyt auttaa käyttämään olemassa oleva resurssit paljon nykyistä tehokkaammin (Jääskeläinen 2019, 42). Toisaalta voi olla niinkin, että teknologinen kehitys vain kiihdyttää talouskasvua ja kasvava vaurastuminen lisää resurssien käyttöä. Tämä taas johtaa yhä vakavampaan luontokatoon ja lopulta romahdukseen.

Entäpä mille kuulostaisi 11 kuukauden vuosiloma nykyisen yhden kuukauden sijasta, kun älyteknologia on vapauttanut ihmiset suurimmasta osasta kuviteltavissa olevista töistä? Tällainen yhteiskunta voisi viimeinkin vapautua myös rahasta, koska persoonallistenkin tuotteiden valmistaminen ja jakelu olisi äärimmäiseen halpaa (Lindgren ym. 2019, 35–42).

Jo lähitulevaisuudessa ihminen voisi vapautua tylsistä töistä ja keskittyä tekemään oikeasti merkityksellistä, ihmisarvoista työtä. Toisaalta yhtä hyvin on kuviteltavissa tulevaisuus, jossa hyvinvointi keskittyy yhä harvemmille, erityisen kyvykkäille ja onnekkaille ihmisille. Rikkaista siis saattaa tulla yhä rikkaampia ja vauraisiinkin yhteiskuntiin muodostuu yhteiskuntaluokkia, joihin kuuluvia ihmisiä ei tarvita oikeastaan mihinkään. (Jääskeläinen 2019.)

Tulevaisuus koostuu erilaisista ja eri tavoin vaikuttavista tekijöistä sekä niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Loppujen lopuksi tiedämme siitä varsin vähän. Tulevaisuustieto jättääkin tilaa mielikuvitukselle ja innovoinnille.

Blogisarjamme haastaa sekä meidät että lukijamme tutkimaan ja kuvittelemaan uusia kehityskulkuja. Humak tarjoaa myös kokonaisen kurssin aihepiiriin liittyen. Ensimmäinen, kaikille avoin, tulevaisuuden ennakoinnin kurssi on paraikaa meneillään ja seuraava alkaa ensin syksynä.

Linkit trenditiistaisarjan seuraaviin osiin: 16.2.2021 (johdanto), 23.2. (auditiivisuuden suosion nousu), 2.3. (uushenkisyys), 9.3. (alustatalous), 16.3. (cancel-kulttuuri), 23.3. (aikuisten harrastetoiminta), 30.3. (polyamoria), 6.4. (valmentaminen), 13.4. (älyteknologia), 20.4 (leikillisyys), 27.4. (työelämä), 4.5. (opiskelijapuheenvuoro)

Lähteet

Dufva, Mikko 2018. Ennakoinnin peruskäsitteet haltuun ja kolme vinkkiä ennakointiviidakkoon. Viitattu 6.2.2021. https://www.sitra.fi/blogit/ennakoinnin-peruskasitteet-haltuun-ja-kolme-vinkkia-ennakointiviidakkoon/

Kuusi, Osmo 2013. Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Bergman, Timo & Salminen, Hazel (toim.) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Turku: Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 248–266.

Laakso, Anne 2016. Tulevaisuutta tekemään – keskeisiä käsitteitä – metodeja tulevaisuustyöpajoihin. Viitattu 7.2.2021. https://docplayer.fi/27247220-Tulevaisuutta-tekemaan-keskeisia-kasitteita-metodeja-tulevaisuustyopajoihin.html.

Lindgren, Jaakko & Mokka, Roope & Neuvonen, Aleksi & Toponen, Antti. Digitalisaatio. Murroksen koko kuva. Tammi: Helsinki.

Malaska, Pentti 2013a. Tulevaisuustietoisuudesta ja tulevaisuudesta tietämisestä: tulevaisuus mielenkiinnon kohteena. Teoksessa Kuusi, Osmo & Bergman, Timo & Salminen, Hazel (toim.) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Turku: Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 14–22.

Malaska, Pentti 2013b. Futures consciousness and the knowledge of the future. Teoksessa Kuusi, Osmo, Timo Bergman, Hazel Salminen (toim.): How Do We Explore Our Futures? Methods of Futures Research. Acta Futura Fennica 5. The Finnish Society for Futures Studies, Sastamala.

Meadows, Donella; Randers, Jorgen; Meadows, Dennis; Pitkänen, Kati 2010. Kasvun rajat – 30 vuotta myöhemmin. Helsinki: Gaudeamus.

Hiltunen, Elina 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Talentum: Helsinki.

Hiltunen, Elina 2020. Jokaisen päivän pitäisi olla tulevaisuuspäivä. Bonfire.fi. Viitattu 7.2.2021. https://www.bonfire.fi/jokaisen-paivan-pitaisi-olla-tulevaisuuspaiva/.

Hiltunen, Elina & Hiltunen, Kari 2014. Teknoelämä 2035. Miten teknologia muuttaa tulevaisuutemme. Helsinki: Talentum.

Nisula, Sakari & Salonen, Minna-Maria 2019. Ennakointi tuo etuja – kysy vaikka Nokialta. Artikkeli Tivi-julkaisussa. Viitattu 7.2.2021. https://studio.tivi.fi/sofigate-the-business-technology-company/ennakointi-tuo-etuja-kysy-vaikka-nokialta.

Rubin, Anita 2019. Skenaarion käsitteestä. Sitran tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalia. Viitattu 8.2.2021. https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaarioajattelu-tulevaisuudentutkimuksessa/skenaarion-kasitteesta/.

Sitra 2021. Tulevaisuussanasto. Viitattu 7.2.2021. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/megatrendi/.

Sitra 2021b. Toimi: miten tulevaisuus tehdään? Viitattu 7.2.2021. https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupakki/.

Solovjew-Vartiovaara, Anna 2021. Tulevaisuustaajuus – uusi työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Viitattu 7.2.2021. https://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuustaajuus-uusi-tyopajamenetelma-toisenlaisten-tulevaisuuksien-rakentamiseen/

Varho, Vilja 2016. Ilmastonmuutos ja muuttoliike. Futura 4/16, 65–67.

Wilenius, Markku 2017. Patterns of the Future: Understanding the Next Wave of Global Change. Singapore: World Scientific Publishing Company.

WHO 2016. Life expectancy increased by 5 years since 2000, but health inequalities persist. Viitattu 7.2.2021. https://www.who.int/news/item/19-05-2016-life-expectancy-increased-by-5-years-since-2000-but-health-inequalities-persist.