Menetelmällistä TKI-kyvykkyyttä parantava uusi teos | TKI-Harticle -sarja | osa 6

Kuuden harticlen sarja Youth participation – A key to an inclusive society, TKI-kyvykkyydestä julkaistaan Humakin verkkosivuilla marraskuussa 2024. Kirjoittajat ovat Humakin henkilöstöä. 

Osa 1, (julk. 4.11.2024). Mitä TKI-kyvykkyys on?
Osa 2, (julk. 11.11.2024). Humakin kansainvälisen tutkimusosaamisen kehittäminen Youth participation -hankkeessa.
Osa 3, (julk. 12.11.2024). Tekoäly apuna digikyvykkyyden lisäämisessä.
Osa 4, (julk. 13.11.2024). Eettinen kyvykkyys TKI-perustaisessa oppimisessa.
Osa 5, (julk. 18.11.2024). Opiskelijat toimijoina tutkimushankkeessa – eettisiä oivalluksia.
Osa 6, (julk. 19.11.2024). Menetelmällistä TKI-kyvykkyyttä parantava uusi teos.

Menetelmällinen osaaminen on tärkeä osa sekä hanketoimijoiden kyvykkyyttä että ammattikorkeakoulujen TKI-kyvykkyyttä.  Tutkimusmenetelmiä opetetaan korkeakouluissa suhteellisen laajasti, minkä ansiosta ainakin laadullisen sisällönanalyysin ja määrällisen analyysin perustaidot ovat monilla hanketoimijoilla hyvin hallussa. Näistä menetelmistä on myös kirjoitettu kymmenittäin laadukkaita oppaita.  Kehittämistyön menetelmistä sen sijaan on hyvin vähän suomenkielisiä laadukkaita teoksia (poikkeuksena (Ojasalo ym., 2014)

Tutkimuksellinen kehittäminen

Kaikkeen kehittämiseen ei tarvita erityisiä menetelmiä.  Arkisia asioita voidaan kehittää yksinkertaisesti tarttumalla toimeen.  Tutkimuksellinen kehittäminen poikkeaa tällaisesta sattumanvaraisesta ja tavanomaisesta kehittämisestä: se on systemaattista, suunniteltua, analysoitua, arvioitua ja dokumentoitua kehittämistä.  Ammattikorkeakoulut usein pyrkivät tutkimukselliseen kehittämiseen ja myös ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat usein tutkimuksellisia kehittämistehtäviä.

Nykyaikainen kehittäminen on harvoin johtaja- tai asiantuntijakeskeistä, eivätkä asiat kehity myöskään yksin tutkijan työhuoneessa. Pikemminkin kehittämistyöhön pyritään nykyään osallistamaan eri toimijoita, joiden roolit liudentuvat toisiinsa.  Osallisuuden käsite on kehittämisen ydintä: tutkimuksellisessa kehittämisessä analysoitava aineisto on harvoin jossain, josta ”tutkija” käy sen keräämässä. Pikemminkin tutkimuksellisessa kehittämisessä aineisto tuotetaan yhdessä osallistujien ja muiden asianosaisten kanssa. Tällaisen aineiston keräämiseen on paljon erilaisia menetelmiä, jotka ovat huonosti tunnettuja.

Uusi teos tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmistä

Humakin Youth Participation -hankkeessa koottiin yhteen 50 innovatiivista tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmää. Teoksen nimi on ”Tutkimuksellisen kehittämistyön innovatiiviset menetelmät”. Osa menetelmistä oli täysin uusia, osa taas vuosien varrella unohtuneita. Teoksen tarkoitus on auttaa ja kannustaa tutkimuksellisen kehittämistyön tekijöitä kokeilemaan uusia menetelmiä ja ylipäänsä parantaa menetelmällistä TKI-kyvykkyyttä.

Teos on nyt julkaisemista vaille valmis, mutta tätä artikkelia kirjoitettaessa on vielä epäselvää, julkaistaanko se Humakin kustantamana vai tuleeko sille kaupallinen kustantaja. Joka tapauksessa teos on saatavilla talvella 2025.

Teoksessa on 25 eri kirjoittajaa, joilla on vankka kokemus innovatiivisista kehittämistyön menetelmistä. Heitä ei paljoakaan tarvinnut houkutella teoksen kirjoittajiksi, sillä teoksen tarpeellisuutta ja merkityksellisyyttä ei tarvinnut juurikaan perustella. Teoksen toimittivat Humakin lehtori Minna Hautio ja yliopettaja Arto Lindholm.

Photovoice on yksi teoksessa esiteltävistä kehittämistyön menetelmistä. Photovoice eli puhuva kuva -menetelmä on osallistava kehittämis- ja tutkimusmenetelmä, joka käyttää valokuvauksen voimaa yhteisöjen äänen vahvistamiseen ja yhteiskunnallisten muutoksen käynnistämiseen. Menetelmän avulla päätöksenteosta syrjään jääneet ihmiset voivat ilmaista omia kokemuksiaan, näkemyksiään ja tarinoitaan valokuvauksen keinoin. (Vesama & Lindholm, 2025) . Kuva: Flux Pro 1.1 (tekoäly).

Teoksen rakenne ja kohderyhmä

Teoksen toimittajat ryhmittelivät menetelmät kymmeneen luokkaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Osa menetelmistä on tarkoitettu käytettäväksi ennen kenttätyövaihetta, toiset varsinaisessa kehittämistyövaiheessa ja osa arviointi- eli evaluointivaiheessa.  Idea oli, että yhdessä kehittämishankkeessa voidaan yhdistellä monia eri menetelmiä kehittämistyön eri vaiheissa

Teos kirjoitettiin ensisijaisesti kehittämistyötä tekeville ja kehittämishankkeita suunnitteleville ammattilaisille, mutta myös korkeakoulujen opiskelijoille. Teos kirjoitettiin myös menetelmäopintojen oppikirjaksi. Perimmäinen tavoitteemme oli auttaa kehittämistyön ammattilaisia ja opiskelijoita ajattelemaan toisin ja rikkomaan konventioita. Tavanomaiset kyselyt ja haastattelut jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Leikkiminen kehittämistyön menetelmänä soveltuu tilanteisiin, joissa etsitään jotain uutta – sellaista, jolle ei välttämättä ole vielä hahmoa eikä käsitteitä. Tällaisia tarkoituksia voivat olla esimerkiksi ongelmakohtien seulominen ja kehittämisen kohteen kirkastaminen, innovaatioiden tuottaminen tai tulevaisuuden visiointi. Leikin kautta voidaan rakentaa tulevaisuutta ja leikkiä esiin sellainen tulevaisuus, johon halutaan pyrkiä. Kun todellisuus leikissä venyy ja ulottuu totutun ulkopuolelle, se mahdollistaa uudenlaista näkemistä myös sen jälkeen, kun siirrytään leikistä takaisin tavalliseen maailmaan.  (Luostarinen & Hautio, 2025) Kuva: Flux Pro 1.1 (tekoäly).

Lähteet

Luostarinen, N., & Hautio, M. (2025). Leikkiminen. Teoksessa M. Hautio & A. Lindholm (Toim.), Innovatiiviset kehittämistyön menetelmät.

Ojasalo, K., Moilanen, T., & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät : uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uudistettu painos). Sanoma Pro.

Vesama, K., & Lindholm, A. (2025). Photovoice. Teoksessa M. Hautio & A. Lindholm (Toim.), Innovatiiviset kehittämistyön menetelmät. Humak.

Kirjoittaja: 

Arto Lindholm