Hyppää sisältöön

Johanna Sinkkonen oivalsi, ettei oman taiteilijuuden tarvitse kärsiä, vaikka osuuskunnassa päätökset tehdäänkin yhdessä


Johanna Sinkkonen on kuvataiteilija ja tuottaja, joka työskentelee pääasiassa julkisten taideteosten parissa. Hänen työnsä ulottuu perinteisten taidemuotojen ulkopuolelle, sisältäen mediataidetta ja yhteisötaidetta. Sinkkosen taideteokset tuovat usein esille nykyajan haasteita ja luonnontilaa. Hän käyttää laajasti eri materiaaleja, hyödyntäen erityisesti metallia, mutta valitsee materiaalit käytännön saatavuuden mukaan sen sijaan, että suunnittelisi kaiken etukäteen. Sinkkoselle luonto ja ympäristön nykytilanne ovat vahvoja inspiraation lähteitä, ja hänen teoksissaan on usein kantaa ottava näkökulma, vaikka ei välttämättä perinteisessä poliittisessa mielessä.

Sinkkonen on aktiivisesti mukana osuuskuntatoiminnassa, joka on muotoutunut merkittäväksi osaksi hänen ammattielämäänsä. Hän kuuluu kahteen osuuskuntaan: suureen Lilith-osuuskuntayhteisöön sekä taiteilijoiden perustamaan Canadantuijat -osuuskuntaan. Sinkkonen liittyi Lilithiin vuonna 2018, koska osuuskunnan tarjoama turva ja ammattimainen tuki, kuten apu sopimusasioissa, auttoivat häntä varmistamaan toimeentulonsa ja antamaan henkistä tukea luovalla alalla toimimiseen.

“Osuuskunnassa mukana oleminen on siitä hyvä, että siellä saa henkistä tukea ja varmuutta siihen, ettei ole yksin, jos vaikka tulee ongelmia tilaustyön kanssa tai asiakas ei maksakaan”, hän kommentoi.

Vaalehiuksinen nainen hymyilee talvivaatteissa meren rannalla.
Kuva Jonna Sinkkonen.

Lilith on yksi Suomen suurimmista osuuskunnista, ja sen jäsenet koostuvat monista kulttuurialan ammattilaisista, erityisesti muusikoista. Sinkkoselle Lilith on tarjonnut ammattimaista tukea, vaikka hän itse ei ole verkostoitunut osuuskunnan yhteisön kanssa erityisen aktiivisesti. Mutta verkostoitumista on kyllä tarjolla, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Samana vuonna, kun Sinkkonen liittyi Lilithiin, tuli aika perustaa myös Canadantuijat. Osuuskunta koostui aluksi seitsemästä taiteilijasta, joista kaikille osuuskuntamuotoinen työskentely oli uutta. Heitä kuitenkin yhdisti halu luoda projekteja erityisesti yhteisötaiteen saralla.

Canadantuijien alkuvaiheet olivat haasteellisia, sillä osuuskunnan käytännön pyörittämisen opettelu ja eri taiteilijoiden näkemysten yhteensovittaminen vei aikaa. Kuitenkin yhteistyö ja kompromissien tekeminen auttoivat lopulta osuuskunnan jäseniä löytämään yhteisen sävelen.

Kaksi kuvaa rakennuksista, joissa seinällä iso Jänistä esittävä taideteos, jonka Johanna Sinkkonen on tehnyt.
Johanna Sinkkosen kaksiosainen julkinen taideteos Tommilankadun päiväkodin uudisrakennukseen Turussa. Kuvat: Assi Koskelainen

Sinkkoselle osuuskunnassa toimiminen on ollut luonnollinen valinta, sillä se tarjoaa taiteilijalle mahdollisuuden toimia ammattimaisesti ilman, että yksilön tarvitsee kantaa kaikkea vastuuta yksin. Hän korostaa, että suuret osuuskunnat, kuten Lilith, antavat taiteilijoille mahdollisuuden keskittyä omaan työhönsä samalla, kun osuuskunta huolehtii taloudellisista ja hallinnollisista asioista. Tämä on erityisen tärkeää niille taiteilijoille, jotka eivät koe olevansa yrittäjähenkisiä mutta haluavat kuitenkin säilyttää itsenäisyytensä

Osuuskunnat, erityisesti taiteilijoiden osalta, ovat Sinkkoselle ennen kaikkea yhteistyön alustoja, joissa jokainen jäsen voi tuoda oman näkemyksensä esille, mutta samalla joutuu tekemään kompromisseja yhteisen hyvän eteen. Tämä on tärkeä taito, sillä taiteilijat ovat usein tottuneet työskentelemään itsenäisesti ja vahvasti oman näkemyksensä mukaan. Sinkkonen kokee, että osuuskunnat tarjoavat hyvän pohjan erityisesti yhteisöllisiin projekteihin, joissa tarvitaan useiden ihmisten panosta.

Sinkkonen huomauttaa, että osuuskuntajäsenyys tai toiminimi on usein välttämättömyys, jos taiteilija haluaa osallistua julkisiin taidehankkeisiin, joissa vaaditaan laskutusmahdollisuutta. Hän kehottaa taiteilijoita välttämään laskutuspalveluiden käyttöä, sillä se voi johtaa työttömyysturvaan liittyviin ongelmiin, kun laskutuspalvelua käyttävät saatetaan tulkita yrittäjiksi. Osuuskuntajäsenyys sen sijaan tarjoaa tarvittavan Y-tunnuksen, jonka avulla taiteilijat voivat toimia ammattimaisesti ilman riskiä työttömyysturvan menettämisestä.

Vaikka osuuskuntien tulevaisuus voi olla epävarma, Sinkkonen on sitoutunut edistämään osuuskuntatoimintaa ja näkee sen arvokkaana mallina taiteilijoille, jotka haluavat säilyttää itsenäisyytensä, mutta tarvitsevat kuitenkin verkoston ja yhteisön tukea. Hän kannustaa muita taiteilijoita harkitsemaan osuuskuntiin liittymistä, sillä se tarjoaa heille ansaintamahdollisuuksia sekä mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan ja verkostojaan.

”Jos olet kiinnostunut ymmärtämään, mistä sun tulot muodostuvat, etkä vain siitä mikä on sun palkka, niin silloin oman osuuskunnan perustaminen voi olla hyvä vaihtoehto. Mutta jos se ei kiinnosta, niin silloin valmiiseen osuuskuntaan liittyminen voi olla helpompi ratkaisu”, hän summaa.

Ruskeahiuksinen nainen seisoo sinisessä mekossa kadulla (Johanna Sinkkonen.)
Kuvaaja: Emma Pouwels

Olisiko osuuskunta sinun juttusi?

Humakin CreaCoop –hankkeessa kehitetään varsinaissuomalaisten luovien alojen osuuskuntien toimintaa. CreaCoop järjestää täydennyskoulutusta luovien alojen ammattilaisille, infotilaisuuksia osuuskunnista kiinnostuneille ja osuuskuntien verkostoitumistapahtumia. Lisäksi hanke järjestää osuuskuntavalmennusta, jossa osuuskunnat pääsevät kehittämään omaa toimintaansa esimerkiksi uusien tuotteiden tai aktiivisemman jäsenhankinnan kautta.

Osuuskunta on kätevä väylä harjoittaa luovan alan ammattia, ja osuustoiminta onkin houkutteleva vaihtoehto erityisesti taide- tai kulttuurialan vastavalmistuneille, sekä luovan alan ammattilaisille, jotka täydentävät toimeentuloaan osa-aika- tai keikkatöillä. CreaCoop-hanke tuo esille osuustoiminnan eri puolia, jotta osuustoiminta nähtäisiin entistä kiinnostavampana vaihtoehtona perinteisen yrittämisen rinnalla.

Hankkeen tulokset kootaan osuuskuntien kattojärjestön Pellervon verkkosivuille valtakunnallisesti luovien alojen hyödynnettäväksi tietopankiksi, jonka avulla osuuskunnat voivat kehittää toimintaansa.

Tämä blogikirjoitus on tuotettu osana CreaCoop-hanketta. Hanke on ESR+ rahoitteinen ja sen toteuttaa Humak 1/2024-12/2026. Kirjoitus on julkaistu 5.11.2024.

  • Kirjoittaja: Jojo von Hertzen, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.11.2024
  • Kirjoittaja: Kaisa Suokas, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.11.2024