Mitä merkitystä palautteella on? – Vastapalautekulttuurin kehittäminen Humakissa

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opintopalautteen kerääminen on systemaattista, mutta vastapalautteen antaminen opiskelijoille jää vielä liian usein tekemättä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) auditointi nosti esiin opiskelijoiden turhautumisen: he eivät näe palautteenannon vaikuttavan mihinkään. Tässä tekstissä pohditaan, miksi vastapalautteen antaminen on niin tärkeää ja mitkä tekijät haastavat sen toteutumista arjessa.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) on käytössä opintopalaute, joka kerätään mahdollisimman pian opintojakson päätyttyä. Vastaaminen on anonyymia. Opiskelijaa muistutetaan vastaamaan opintopalautteeseen suoraan sähköpostiin tulevalla muistutusviestillä.

Tavoittelemme Humakissa yhä suurempia vastaajamääriä koulutuksen kehittämisen tueksi. Humak on ottanut käyttöön Spark-opintopalautejärjestelmän vuonna 2021. Vaikka käytössä on ns. korkean automaatioasteen järjestelmä, se ei yksinään riitä pitämään vastaajamääriä korkealla. Opintopalautteen vastaajamäärän kasvattaminen vaatii sekä yksittäiseltä lehtorilta että opintopalautteeseen vastaajalta aktiivisia toimia.

Vastaajamäärien nostamiseksi lehtoreilta edellytetään monenlaisia toimenpiteitä: opintopalautteeseen vastaaminen pitää suunnitella osaksi opetusta, opiskelijoita on muistutettava vastaamisesta ja palautekyselyyn on annettava aikaa oppimistilanteiden lomassa. Toisaalta myös opiskelijoiden näkökulmasta palautteenanto vaatii aktiivisuutta. Opiskelijalle suoritettujen opintojen jälkeen kutsu oppimismatkan uudelleenmuisteluun voi tuntua ylimääräiseltä askeleelta. Opiskelija saattaa pohtia, kannattaako tämä matka tehdä?

Kuvituskuva: Palautteen alla ja ympäröiminä. Canva AI.

Palaute kehittämisen avaimena

Humakissa opintopalaute on yksi keskeinen osa kaikkia opiskelijapalautteita. Opiskelijapalaute toimii yhtenä koulutuksen laadunseurannan välineenä (Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2025). Palautteenanto ylipäätään vahvistaa motivaatiota ja auttaa opiskelijaa sitoutumaan oppimiseen. Palautteenannolla on keskeinen rooli vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamisessa. Sen avulla pyritään kehittämään yhdessä opetusta ja oppimisprosesseja. (Ahlstrand, 2019.) Parhaimmillaan palaute auttaa niin opiskelijaa kuin lehtoria reflektoimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa, mikä tukee oppimista ja kehittymistä.

Jos palautteenantaja ei saa kokemusta siitä, että hänen palautteensa käsitellään, eli että hän tulee todella kuulluksi, katoaa palautteenannon merkitys. Yksittäinen huono kokemus saattaa nopeasti ruokkia toista kokemusta, joka alkaa vähitellen nakertaa kokonaista palautekulttuuria. Palautekulttuuri saatetaan kokea toimimattomaksi. Palautekulttuurin kehittäminen ja opiskelijoiden palautteeseen vastaaminen on nostettu yhdeksi Humakin yhteiseksi tavoitteeksi.

Humak läpäisi vuonna 2024 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman auditoinnin. Yhtenä auditointiryhmän esittämänä kehittämissuosituksena oli ohjata opiskelijoita entistä vahvemmin palautekulttuurin kehittämiseen ja palauteprosessin systematisointiin. Opiskelijat toivovat konkreettisesti enemmän tietoa siitä, mitä palautteella tehdään, ja miten annettu palaute vaikuttaa opetuksen kehittämiseen. (Rontu ym., 2024, s.3, 30.)

Vastapalautteella osoitetaan palautteen arvostus

Opintopalautejärjestelmä tarjoaa meille välineitä opiskelijoilta tulleen palautteen käsittelyyn. Kun palautteen keruuaika on umpeutunut, järjestelmä tekee saadusta palautteesta koonnin, joka on niin lehtorin kuin opiskelijoidenkin tarkasteltavana. Lehtorin tulee kirjoittaa opiskelijoille saamaansa palautteeseen vastapalaute. Vastapalaute annetaan opintopalautejärjestelmässä ja opiskelija saa vastapalautteen julkaisusta ilmoituksen sähköpostiinsa.

Vastapalautteen antaminen opiskelijoille on yksi konkreettinen tapa viestiä siitä, että heidän palautteensa kuullaan ja heidän kokemuksistaan ollaan kiinnostuneita. Vastapalautteen tärkeydestä on keskusteltu opetushenkilöstön kanssa ja sen antaminen on yksi lehtorin tehtävä. Silti vastapalautetta annetaan vielä vähän suhteessa toteutusten määrään. Lukuvuoden 2024–2025 aikana Humakissa tarjottiin 351 opintojaksojen toteutusta, joilta kerättiin yhteensä 6610 opintojaksopalautetta. Opiskelijoiden vastausprosentti oli 21 %. Vastapalautetta annettiin vain 38 % lukuvuoden opintojaksoista.

Karvin (2025, s. 14) mukaan Humak ei ole yksin vastapalautteen haasteen kanssa. Karvin kaikille korkeakouluille yhteisissä kehittämissuosituksissa nostetaan esiin, että korkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmiä tulee kehittää nykyistä systemaattisemmin ja opiskelijoille tulee antaa vastapalautetta heidän antamastaan palautteesta. Samaa opintopalautejärjestelmää käyttävät korkeakoulut ovat kokoontuneet vapaamuotoisesti syksystä 2024 opintopalautteeseen liittyvien teemojen ääreen. Yksi toistuva teema on ollut vastapalautteen antamisen pienehköt määrät. Erilaisia käytänteitä on jaettu, mutta viisasten kiveä ei ole vielä löytynyt. Ehkä ratkaisu voisi löytyä ymmärtämällä kokemuksia, joita vastapalautteen antamiseen liittyy.

Miksi vastapalaute jää antamatta?

Tukitiketit, omakohtaiset kokemukset ja lehtoreiden kanssa käydyt keskustelut paljastavat kolme keskeistä haastetta vastapalautteen antamisessa: työtehtävien ajanhallinta, vastapalautteen sisältö ja järjestelmäosaaminen.

Lehtorit kohtaavat työssään yhä moninaisempia tehtäviä. Arkeen kuuluu monella niin opetus-, TKI- kuin liiketoimintaan kuuluvaa työtä. Työtehtävien erirytmisyys haastaa arkea. Opintopalautteen keruun rytmi ja siihen liittyvät yksityiskohdat tuovat lisänsä pirstaleiseen kalenteriin. Etenkin kun samanaikaisesti on usein menossa useampi opintojakso, on vastapalautteen antaminen todella otettava haltuun niin sisältöineen kuin aikatauluineen – muuten käy niin, että vastapalautteen aikaikkuna menee ohi.

Haasteena vastapalautteeseen antamisessa koetaan myös sen sisältö. Lehtorit jäävät toisinaan pohtimaan, mitä vastapalautteeseen kirjoitetaan. Lehtorin on hyvä tietää, mitä tietoa opiskelija saa palautekoosteessa, jonka järjestelmä lähettää opiskelijoille automaattisesti. Näin lehtori ei turhaan kertaa jo tiedossa olevia asioita vastapalautteessaan, vaan voi keskittyä tarjoamaan opiskelijalle palautteista sellaista tietoa, jota tällä ei vielä ole.

Vastapalaute on hyvä rakentaa avovastauksiin kirjoitettujen palautteiden pohjalta. Vastineeseen kannattaa nostaa ne avovastauksista löytyvät teemat, jotka toistuvat palautteissa useamman kerran. On tärkeää tuoda esille sekä opintojakson saamat risut että ruusut.

Joskus opiskelijat esittävät palautteessa epärealistisia toiveita. Tällöin on hyvä kirjoittaa vastineeseen kohteliaasti, miksi toive ei ole toteutettavissa. Usein opiskelijat toivovat opintoihin lisää henkilökohtaista palautetta ja opetusta. On tärkeää ilmaista, että toive on kuultu ja antaa vastauksessa sopiva perustelu. Esimerkiksi näin: “Henkilökohtaisen palautteen määrää rajoittavat opintojakson laajuus ja opiskelijamäärä. Oppimistasi tukevat kuitenkin vuorovaikutuksellinen oppimisympäristö, vertaispalaute ja lehtorin palaute ennalta ilmoitetuissa tehtävissä.”

Vastapalaute antaa mahdollisuuden perustella pedagogista ratkaisua, jonka on opintojaksolla tehnyt. Esimerkiksi Viittomakielen alkeet –opintojaksolle osallistuneet opiskelijat kaipasivat opintopalautteissaan muutamaan videoon suomenkielistä tekstitystä. Vastapalautteessa kerrottiin, että tekstitys vesittäisi tehtävän idean, joka oli tunnistaa viittomakielisestä tekstistä määrättyjä viittomia.

Vastapalautteen antamista haastaa myös Sparkin järjestelmäosaaminen. Vaikka Spark on melko intuitiivinen järjestelmä ja sen käyttöön löytyy niin kirjallisia kuin video-ohjeita, vastapalautteen kirjoittaminen voi jäädä tekemättä osaamattomuuden vuoksi. Lukuvuoden 2025–2026 alussa Humakissa järjestettiin järjestelmäosaamista vahvistamaan kaksi Sparraamoa. Näissä käytiin läpi järjestelmän toimintaperiaatteet lehtorin näkökulmasta sekä kerrattiin yhteisesti sovittuja käytänteitä, muun muassa vastapalautteen antamista.

Muita syitä vastapalautteen puuttumiseen on esimerkiksi, että vastapalautteen antaminen koetaan tarpeettomaksi. Opiskelijoiden antamaan palautteeseen on saatettu reagoitu välittömästi opintojakson aikana. Yksi lehtorimme kertoi, että opiskelijat tuovat vapaissa keskusteluissa esiin monenlaisia palautteita, jotka käydään usein läpi opiskelijoiden kanssa opetuksen aikana. Myöhemmin opintopalautteessa kerrotut asiat ovat jo tuttuja eikä kirjoitetun vastineen merkitys tunnu niin tärkeältä. Tällöin vastapalaute saattaa jäädä kirjoittamatta.

Vastapalautteita on jätetty joskus kirjoittamatta pienestä vastaajamäärästä johtuen. Vastapalautteen kirjoittaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden ilmaista palautteeseen vastanneille opiskelijoille, että heidän palautteensa on luettu. Siksi on sovittu, että vastine kirjoitetaan, vaikka palautteenantajia olisi yksikin.

Kuvituskuva: Kohti toimivampaa palautekulttuuria. Canva AI.

Kohti toimivampaa palautekulttuuria

Vastapalautekulttuurin kehittäminen on todellista yhteistyötä. Opintopalautteen vastausmäärän kasvattaminen ja vastapalautteen antaminen riippuu monesta eri toimijasta. Koska onnistunut opintopalautteen keruu rakentuu useasta palasesta, prosessin kehittäminen ja tukeminen on hyvä tehdä myös palanen kerrallaan.

Tänä syksynä koulutussuunnittelijat ovat Sparraamojen lisäksi kehittäneet muita toimia vastapalautteen antamiseksi. Opintopalautejärjestelmän tehtävälista on siirretty näkyvämmälle paikalle Pepin Opettajan työpöydällä. Tavoitteena on, että lehtori löytää palautteenkeruun vaiheet jatkossa helpommin eikä vastapalautteen aikaikkuna jää huomaamatta. Koulutussuunnittelijat ovat lisänneet vuosikelloonsa muistutukset, kun valtaosa opintojaksoista päättyy tai alkaa. Näin koulutussuunnittelijat voivat muistuttaa lehtoreita oikea-aikaisesti opintopalautteeseen kuuluvista toimista ja tarjota tarvittavaa ohjeistusta ja tukea.

Humakissa arvostamme vuorovaikutusta ja jatkuvaa kehittymistä. Opintopalaute ja siihen oleellisesti kuuluva vastapalauteprosessi ovat konkreettinen osa arvojemme mukaista toimintaa. Konkreettiset toimenpiteet ja tekniset ratkaisut ovat todella välttämättömiä, mutta yhtä tärkeää on asennoituminen: nähdäänkö palaute taakkana vai mahdollisuutena? Toimiva palautekulttuuri vaatii molemminpuolista sitoutumista: opiskelijoiden aktiivista osallistumista ja lehtorien systemaattista vastapalautetta. Kun palaute koetaan luontevaksi osaksi arkea, se muuttuu kehittymisen mahdollisuudeksi, josta kaikki hyötyvät.

Lähteet

Ahlstrand, A. 2019. Sammakoita vai suitsutuksia – palautteen merkitys oppimiselle. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2019/10/24/sammakoita-vai-suitsutuksia-palautteen-merkitys-oppimiselle/

Humanistinen ammattikorkeakoulu 2025,  Laatutyö – Opiskelijanopas

Karvi (2025). Laatua ja vaikuttavuutta: Yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista vuonna 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Rontu, H., Valtonen, S., Viklund, E., Viljanen, L., Mustonen, K., & Nurkka, N. (2024). Humanistisen ammattikorkeakoulun auditointi (Henriksson,J., Marjanen, P., McLeod Smith,K., Määttä,J., Parkkola, T. & Pohjanmäki, T. Toim.; Karvin julkaisu 22:2024). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.