Nuorisoalan järjestöjen tulevaisuus vuonna 2040

Nuorisoalan järjestöjen tulevaisuus vuonna 2040: Tuloksia ja skenaarioita nuorisoalan järjestöjen e-Delfoi-paneelista

Miltä nuorisoalan järjestöt näyttävät vuonna 2040? Mitä asiantuntijat ja nuorisoalan järjestökentän toimijat pitävät tärkeänä? Toteutimme Kentaurissa vuoden 2023 loppupuolella anonyymin asiantuntijapaneelin, jonka teemana oli nuorisoalan järjestöjen tulevaisuus. Paneelin perusteella nuorisoalan järjestöt haluaisivat vahvistaa ehkäisevän työn merkitystä, pitää vahvasti kiinni toiminnan monipuolisuudesta ja tasa-arvoisuudesta, uudistaa jäsenyyden merkitystä ja uskoa samanaikaisesti sekä kehittyvään ammattimaiseen että vapaaehtoistoimintaan. Järjestöissä halutaan pitää kiinni myös riittävästä julkisesta rahoituksesta, oppia myös järjestöjen ulkopuolisesta kansalaistoiminnasta, ja digitalisaation ohella halutaan edelleen uskoa kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitykseen. Tulevaisuudessa keskusjärjestöjen roolin nähtiin korostuvan.

Paneelin päätavoitteena oli selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä nuorisoalan järjestöissä pitkällä aikavälillä tapahtuvista muutoksista, tähtäimenä vuosi 2040. Paneeli toteutettiin kaksi viikkoa kestäneellä e-Delfoi-menetelmällä. Suurin osa panelisteista oli erikokoisten ja toiminnan painopisteiltään erilaisten valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toiminnanjohtajia (ks. Laitinen & Taavetti 2016), mutta mukana oli myös muita järjestöalan asiantuntijoita. Yhteensä e-Delfoi-paneeliin osallistui kolmisenkymmentä henkilöä vastaajamäärän vaihdellessa kysymysten mukaan 29:n ja 34:n välillä.

Paneelissa vastaajat ottivat kantaa kahdeksaan erilaiseen tulevaisuusteesiin sen mukaan, miten todennäköisenä (asteikolla +++…—) ja toivottuna (asteikolla +++…—) he teesiä pitivät. Tulevaisuusteesit ja niiden taustoitukset muodostettiin Kentaurin toiminta-aikana tehtyjen moninaisten julkaisujen ja asiantuntijakeskustelujen pohjalta. Teesit pyrkivät esittämään oletettuja trendejä nuorisoalan järjestöjen kehityksessä, mutta kuitenkin niin, etteivät ne olleet pelkästään ilmeisiä, vaan haastoivat myös ajattelemaan toisin. Joskus tähän riitti se, että ilmeisempää negatiivista kehityssuuntaa muokattiin positiivisempaan suuntaan. Paneelin suunnittelussa hyödynnettiin myös sosiaali- ja terveysjärjestöistä hieman aiemmin tehtyä skenaariotyötä (Soste 2023). Tässä artikkelissa esittelen yleiskuvamaisesti järjestämämme e-Delfoin tuloksia.

Julkaisutiedot

Koostanut: Kimmo Lind