“Onhan tämä työmaa…” – sinfoniaorkestereiden hallintoa tutkimassa

Seppo Tiensuu käsitteli opinnäytetyössään suomalaisten sinfoniaorkestereiden hallinnollista henkilökuntaa ja heidän työympäristöään, työssä jaksamista ja kehittämiskohteiden etsimistä. Tarkastelun kohteena oli Suomen kaikkien sinfoniaorkestereiden hallinnolliset henkilökunnat. Tiivistäen voi todeta, että samat ongelmat tuntuvat vaivaavan niin pieniä kuin suuriakin orkestereita taustayhteisöistä riippumatta. Ratkaisujakin on tarjolla.

Resurssit määräävät orkestereiden toimintaa, vai määräävätkö?

Keväällä 2024 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaisten orkestereiden toimistoja vaivaa varsin merkittävä resurssipula. Suuriakin tuotantoja tehdään pienillä voimavaroilla työntekijöitä säästelemättä, mutta toisaalta ihmiset myös viihtyvät työpaikoillaan. Monia asioita tehdään resurssien puutteesta huolimatta näyttävästi ja mahdollisimman hyvin ”toimiston omalla porukalla”.

Esimerkiksi pandemia-aikana monissa orkestereissa aloitettiin konserttien suoratoisto verkon kautta katsottavaksi ja kuunneltavaksi. Jotkut orkesterit ostivat palvelut oman yksikön ulkopuolelta, toiset ryhtyivät striimaamaan konserttinsa itse. Tämä uusi toimintamuoto on käytössä monin paikoin edelleen. Mutta vähenikö työntekijöiden työmäärä uuden tehtävän myötä ja jatkuessa?

Opinnäytetyössään Tiensuu haastatteli kahta kulttuurialan konkaria aiemmin laatimansa kyselytutkimuksen pohjalta. Resurssipula todettiin keskeiseksi ongelmaksi myös heidän kertomanaan.

Tuotannot digitalisoituvat ja vaativat osaamista. Pienillä resursseilla yksi toimistohenkilö voi hoitaa sekä liveäänentoiston että valo-ohjauksen toimien samalla kamerakoordinaattorina. Kuva: Seppo Tiensuu.

Keskittymistä ja työn uudelleen jakamista

Haastateltavat tarjosivat toki myös ratkaisuja. Keskeisimpänä mainittiin ”poisvalinta” eli vähemmän tärkeiden tehtävien poistaminen työlistalta ja tiettyjen toimistotehtävien jakaminen orkesterin muusikoille. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko kaikki orkesterien toimistoissa tehtävä työ enää tänä päivänä tarpeellista ja voitaisiinko niistä joitakin vain yksinkertaisesti jättää tekemättä – ydintoiminnan siitä kärsimättä.

Lisäksi orkestereissa on kymmeniä korkeasti koulutettuja musiikin alan ammattilaisia. Kun suurin osa orkestereiden toimistohenkilökunnasta tuntee olevansa osana orkesteria, on aiheellista kysyä, ajattelevatko orkesterimuusikot samansuuntaisesti? Onko toimisto osa orkesteria? Jos näin on, olisivatko orkesterimuusikot valmiita auttamaan toimiston työntekijöitä kasvavassa tuotannollisessa taustatyössä oman muusikon työn ohessa?

Muusikoilta löytyisi valtavasti osaamista moniin toimistoissa paljon aikaa vieviin tehtäviin, esimerkiksi jousitusmerkintöihin ja muihin nuottien parissa tehtäviin toimiin, sekä myös ajan vaatimiin somemarkkinointitehtäviin. Rajoja on syytä ylittää ennakkoluulottomasti!

Pienellä joukolla vastataan paljosta

Orkestereiden toiminnassa suurimmaksi osaksi näkymättömiin jäävä työ mahdollistaa konserttiyleisölle sen kaipaamat kokemukset. Muusikot harjoittelevat samalla, kun toimistossa aherretaan konserttien eri tuotantovaiheissa. Pienellä joukolla saadaan aikaiseksi kuitenkin paljon. Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenet – 34 orkesteria – järjestivät vuonna 2023 lähes kolmetuhatta konserttia, joista suurin osa koettiin paikan päällä. Niissä kuulijoita oli yli 1,1 miljoonaa, verkkokonserteissa lähes 3,4 miljoonaa.

Yhteensä yli neljän ja puolen miljoonan kuulijan tarpeiden ja toiveiden täyttäminen vaatii paljon monipuolista osaamista maailmassa, joka ei pysy paikallaan. Muutoksia on ennakoitava, vaikka suunnitteluprosessit voivat olla pitkiäkin. Lisäksi orkesterit tavoittelevat yhä lisää yleisöä, mitä edesauttaa se, että yhä useampi (58 %) ei-kävijöistä kertoo pitävänsä konserttikäyntiä itselleen mahdollisena.

KUVA 2: Joensuun kaupunginorkesterin mainosjuliste kertoo musiikin voimasta. Kuva: Seppo Tiensuu.

Tavoitetta edesauttavat yhteistuotannot eri musiikkigenren edustajien kanssa, visuaaliset ja elämykselliset konserttiympäristöt sekä erilaiset teemoitetut ohjelmakokonaisuudet edellyttävät osaamista ja resursseja. Orkesterien on aika tarttua toimeen yhteisvoimin ja työn vaateet yhä paremmin tunnistaen.

---

Lue ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tietokannasta Theseuksesta:

Seppo Tiensuu, Kulttuurituottaja (ylempi AMK) opinnäytetyö: ”Onhan tämä työmaa…”: Hallinnollisen henkilökunnan toimenkuvien ja kehittämiskohteiden kartoitus suomalaisissa sinfoniaorkestereissa (2024). (avautuu ulkoisille sivuille)