Surffaa sohvalta verkkotutkintoon nopeasti ja joustavasti!

Kokonaan verkossa suoritettavat tutkinnot ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet. Moni saattaa luulla, että verkkotutkinto on perinteistä tutkintoa helpompi tapa saada suoritettua tutkinto. Verkkotutkinnon suorittaminen on harvoin nopeampaa, mutta joustavaa se on tietyissä rajoissa kaikille. Verkkotutkintoverkosto FONE kehittää ammattikorkeakouluverkostossa ristiinopiskelun ja yhteistyön mahdollisuuksia. Eräässä hankkeen toimintaa ja tulevaisuutta käsittelevässä työryhmäkokouksessa Humakin FONE-hankkeessa mukana olevat opettajat pohtivat, mitä opiskelijan tulisi opiskelemaan tullessaan tietää verkkotutkinnoista. Tässä tekstissä käymme läpi yhteisiä havaintojamme.

Itseohjautuvuutta ja neuvontaa

Opintojen alkaessa opiskelijan tulee varmistaa omistavansa asianmukaiset laitteet, joilla pääsee liittymään verkko-opetukseen, voi kommunikoida muiden kanssa ja jakaa kuvaa. Kännykällä ei kannata yrittää. Joskin siihen voi ladata opiskelijoiden oman Tuudo-appin sekä asentaa kokousalustat Teamsin ja Zoomin, joiden avulla pysyy verkossa mukana, vaikka ei olisi aina kotikoneen ääressä. Opiskelijoiden kannattaa ottaa aktiivisesti käyttöön oppilaitoksen käyttämät ja tarjoamat ympäristöt, kuten Hoodlen verkko-oppimisympäristöyhteisö ja sähköposti sekä Teamsin opiskelijakanavat. Niissä pitää muistaa käydä säännöllisesti, vähintään pari kertaa viikossa.

Alussa rutiinin oppiminen vaatii totuttelua, mutta näin viestit eivät kasaannu ja saatu tieto on ajankohtaista. Ei kannata hätääntyä alussa, vaikka kaikki saattaa vaikuttaa sekavalta. Omiin opintoihin saa kyllä hallinnan tunteen, kunhan hahmottaa, miten opinnot rakentuvat ja missä järjestyksessä niitä kannattaa valita.

Kuvituskuva: Opiskella voi miltei missä vain, vaikka kahvilassa. Pixabay.com.

Humakissa on koottu opiskelijan oppaaseen tärkeää tietoa miltei kaikesta opiskeluun liittyvästä. Paras apu usein kuitenkin tulee toisilta kanssaopiskelijoilta: heiltä saa vertaistukea niin arjen ja opintojen yhdistämiseen kuin oppimistehtävien sisältöihinkin. Liity opiskelijaryhmiin ja ole aktiivinen verkostoituja!

Verkko-opinnot vaativat sitoutumista

Moni on nostanut esiin, että maantieteellinen joustavuus mahdollistaa opiskelun. Joskus mielikuva joustavista verkko-opinnoista voi olla se, että katsotaan tallenteita ja multitaskataan samalla kaikkea muuta. Saatetaan olla mukana olematta läsnä. Arjessa ja elämässä voi joutua tekemään valintoja, aina ei ole mahdollista osallistua webinaariin. Väistämättä on myös hetkiä, jolloin on tyydyttävä katsomaan jälkikäteen opintojaksojen webinaarien tallenteet. Kannattaa kuitenkin miettiä, miksi opiskelee ja mitä opinnoista on hakemassa. Vaikka parhaan hyödyn saisikin aktiivisella osallistumisella, voi joskus ainoa vaihtoehto olla vain tallenteiden katsominen ja omatoiminen asioiden pureskelu.

Pääsääntöisesti webinaarit tai ryhmätapaamiset ovat noin kahden tunnin mittaisia.  Omaa elämää ja aikatauluja on järjesteltävä mahdollisuuksien mukaan niin, että pääsee paikalle. On myös asennoiduttava siten, että opiskelutilanteessa kuuntelee, puhuu ja osallistuu aktiivisesti aivan kuten luokkaopetuksessakin tekisi.

Kuvituskuva: Verkko on tietoa tulvillaan, mutta kirjojakin on hyvä muistaa lukea. Pixabay.com.

Hyvät tavat verkossakin

Filosofi Esa Saarisen sanoin: Mitä tulee tilaan, kun minä tulen tilaan? Sitä on jokaisen syytä miettiä myös verkossa tapahtuvassa opiskelussa. Humakissa ovat voimassa turvallisemman online-lähiopetuksen suositukset ja niissä tuodaan esille keinoja, joilla voidaan luoda turvallisuutta myös verkkoon (Alanko ym., 2021). Jokaisella on oikeus tulla verkossakin kohdatuksi sellaisena kuin on, ilman pelkoa häirinnästä tai syrjinnästä.

Jos tapaamiseen on ennakkotehtävä tai muu valmistautuminen, kannattaa laatia esimerkiksi kysymyslista tai ajatuskartta taustamateriaaliksi itselleen. Valmistautumalla saa parhaan hyödyn oli verkko-oppimisen muoto mikä hyvänsä. Lisäksi on kohteliasta ilmoittaa, jos ei pääse pienryhmän kanssa sovittuun verkkotapaamiseen.

Kuvistuskuva: Etsi itsellesi sopiva paikka ja tapa opiskella. Pixabay.com.

Verkko-opetusryhmiä on monen kokoisia. Koska kameroiden päällä pitäminen rasittaa nettiyhteyttä, suurryhmäopetuksessa osallistujien ei pääsääntöisesti odoteta pitävän kameraa päällä, ellei opettaja erikseen sitä toivo. Kameran käyttöä kuitenkin suositellaan aina kun osallistuja käyttää myös mikrofonia. Pienemmissä ryhmissä kameraa tulisi pitää aina päällä, mikäli se on mahdollista. Kameran kautta syntyy elävämpi yhteys ryhmän jäsenten välille. Kamerayhteys myös madaltaa keskustelukynnystä. Kaikki tämä yhdessä parantaa ryhmäytymistä.

Yleensä opettajat ohjeistavat miten puhepyynnöt esitetään. Sujuvuutta auttaa, jos puheenvuorot ovat selkeitä ja jäsenneltyjä. Hyvään nettietikettiin kuuluvat ystävällisyys ja asiallisuus. Esimerkiksi chat-kommenteissa asian käsittelyä vie eteenpäin keskittyminen käsiteltävästä asiasta viestimiseen.

Jokaisen on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuu verkkotapaamisten onnistumisesta, sillä mm. osanottajia pienryhmiin jaettaessa kaikkien osallistumisella on merkitystä. Vuorovaikutus verkossa poikkeaa hieman kasvokkain tapahtuvasta, koska nonverbaalia viestintää on vaikea tulkita kuvayhteyden kautta. Aikatauluista on pidettävä kiinni verkkotapaamisissakin. Oman tavan toimia verkossa oppii ajan kanssa. Parhaimmillaan verkossa tehtävä työskentely on niin inspiroivaa, että unohtaa olevansa fyysisesti eri paikassa muiden kanssa.

Lähteet

Alanko, Saana & Anttonen, Erja & Kivilä, Anna & Sairio, Christa & Timonen, Päivi 2021. Turvallisemman online-lähiopetuksen suositukset Humakissa. Teoksessa Timonen, Päivi & Dookie, Gyan (toim.), Kurkistuksia verkko-opetuksen ja -opetusteknologian mahdollisuuksiin. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Viitattu 30.5.2023. https://www.humak.fi/julkaisut/kurkistuksia-verkko-opetuksen-ja-opetusteknologian-mahdollisuuksiin/

Timonen, Päivi & Ruokamo, Heli n.d. Valmennuspedagogisen mallin verkko-opiskelua tukevia tekijöitä ja käänteisen oppimisen ominaisuuksia. Tulossa.

Timonen, Päivi & Ruokamo, Heli 2022. Ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaprofiilit sekä sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogisessa mallissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(3), 74–92. Viitattu 30.5.2023. https://doi.org/10.54329/akakk.123033