Työmatkalla maata pitkin

Moni haluaisi ympäristösyistä vältellä lentämistä. Voiko ulkomaille suuntautuvia työmatkoja tehdä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa maata pitkin? Humakin tavoitteena on olla kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä 13 % syntyy lentämisestä. (Tutkija: ”Meillä ei jatkossa ole varaa nykyisen laajuiseen lentämiseen” | A-studio | Yle)

Syksyllä 2024 sain kutsun henkilöstön Erasmus-vaihtoon Etelä-Saksaan, Weingartenin pedagogiseen korkeakouluun. Olen ympäristösyistä matkustanut jo vuosien ajan vain maata pitkin, ja halusin myös nyt välttää lentämistä. Keski-Eurooppaan olen matkustanut lentämisen sijaan junalla Tukholman kautta. Matkustaminen junalla Weingarteniin olisi vaatinut Saksan sisällä useita ripeitä junanvaihtoja. Saksan junaliikenteessä esiintyy melko paljon myöhästymistä, joten koin tämän vaihtoehdon nyt liian riskialttiiksi. Päädyin matkustamaan laivalla Saksan Travemündeen, mistä bussilla parinkymmenen kilometrin päähän Lyypekkiin, josta vuokra-autolla vajaa 700 kilometriä Weingarteniin. Matka kesti noin kolme vuorokautta suuntaansa.

Weingarten pädagogische hochschule, joka sijaitsee Weingartenissa kukkulalla vanhan luostarin tiloissa. Kuva: Jonna Aakkula.

Tuliko työnantajalle kalliiksi?

Tällä matkalla kokonaiskustannukset jäivät työnantajalle pienemmiksi verrattuna siihen, että olisin toteuttanut matkan lentäen ja yhdistämättä siihen vapaa-aikaa matkaseuralaisineen. Liikkumisen kustannukset työnantajalle olisivat olleet suurin piirtein yhtä suuret laiva ja juna (tai auto) -yhdistelmällä kuin lento ja juna -yhdistelmällä. Humakin matkustusohjeen mukaisesti autolla matkustettu taival laskutettiin julkisen liikenteen eli junalippujen hinnan mukaisesti. Todellisuudessa vuokra-autolla ajamisesta syntynyt kulu oli tätä suurempi ja erotus jäi itselleni maksettavaksi. Matka-ajan pitenemisestä lentomatkailuun verrattuna koitui työnantajalle päivärahojen muodossa jonkin verran lisäkuluja.

Vapaa-ajan yhdistäminen työmatkaan on fiksua niin ekologisesti kuin ajankäytännöllisesti: kun kerran matkustetaan, matkustetaan hieman pidemmäksi aikaa. Matkaa suunnitellessa heräsikin ajatus yhdistää matkaan myös vapaa-aikaa. Otin reissuun mukaani matkaseuraa, mikä alensi kokonaiskustannuksia työnantajalle, kun majoituskulusta jäi työnantajalle maksettavaksi vain minun prosenttiosuuteni eli 25 % työmatkapäiviltä.

Miten kirjataan matka-aika, työaika ja vapaa-aika?

Matkustusaika ei lähtökohtaisesti ole Humakissa työaikaa, ellei esihenkilö ole erikseen antanut siihen lupaa. Päädyin aikatauluun, jossa menomatka ja matkaan yhdistetty vapaa-aika Saksassa toteutuivat vapaaviikollani. Näin olin saksalaisen oppilaitoksen ovilla koputtelemassa heti maanantaiaamuna työviikon alkaessa. Takaisin Suomeen matkustin työviikon jälkipuolella, keskiviikosta perjantaihin. Paluumatkalle sain esihenkilöltä luvan tehdä mahdollisuuksien mukaan matka-ajalla sovittuja työtehtäviä.

Työnantajalle tehtyyn matkalaskuun kirjattiin ohjeen mukaisesti kaksi matkaa: Ensimmäinen niistä sisälsi menomatkan, jota seurasi viikonlopun verran matkalaskulle kirjaamatonta vapaa-aikaa. Matkalaskun toinen matka sisälsi työpäivät kohdeoppilaitoksessa sekä paluumatkan Suomeen. Hieman monimutkaista, mutta onnistui matkalaskujärjestelmässä hyvin.

Suosittelenko muille?

Ammattikorkeakoulujen yhteisessä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassa pyritään pienentämään ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkeä ja vahvistamaan ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä eli positiivista ilmastovaikutusta. Humakissa on tavoitteena, että kaikki valmistuvat opiskelijat pystyvät edistämään kestävää kehitystä ja torjumaan yhteiskunnassa esiin tulevia ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia. (Kestävä kehitys – Humanistinen ammattikorkeakoulu | Vuosikertomus 2020) Oppilaitoksena ja pedagogeina velvollisuutemme on näyttää esimerkkiä omalla toiminnallamme.

Toivon, että Humakissa kannustetaan aktiivisesti valitsemaan myös pidemmille työmatkoille ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Konkreettinen positiivinen signaali olisi se, että pidemmillä matkoilla olisi halutessa mahdollisuus käyttää matka-aikaa työntekoon.

Maata pitkin matkustaminen vaati Humakissa – kuten yleensäkin – jonkin verran enemmän vaivaa kuin lentomatkustaminen. Tämän vaivannäkö auttaa punnitsemaan sitä, onko kyseinen matka sisällöltään niin tärkeä, etteikö olisi viisainta jättää kokonaan tekemättä ympäristöä joka tapauksessa kuormittava matka. Maata pitkin matkustamiseen liittyviin kysymyksiini vastaamiseen tarvittiin toisinaan hieman selvittelytyötä, mutta kaikkiaan maata pitkin matkustaminen osoittautui Humakissa mahdolliseksi myös tällaisella työmatkalla, jossa kolkuteltiin jo aivan Etelä-Euroopan portteja. Suosittelen siis maata pitkin matkustamista ihan kaikille Humakissa!

Kuvituskuva: Jan Alexander_winding-road-1556177__pixabay.com.