Uutta päin, osa 7: Tulevaisuuden ennakointi: tietoa, vaihtoehtoja ja toimintaa

Uutta päin -blogisarja käsittelee keskeisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä Humakin ihmisläheisiltä toimialoilta. Kirjoitukset tarkastelevat osallisuuden, yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja luovuuden kehittämistä niin käytännön työn kuin tutkimuksenkin näkökulmasta. Tämä on blogisarjan 7. osa, joka tarkastelee erilaisia tulevaisuuksia ja niihin varautumista.

Tulevaisuustieto syntyy faktojen ja mielikuvituksen yhdistelmästä. Se on luonteeltaan näkemyksellistä ja vaihtoehtoista: kyse ei siis ole ennustamisesta, vaan erilaisista mahdollisista kehityskuluista. Kun ennakointi yhdistyy visioon, tahtotilaan ja toimintaan, siitä tulee väline tulevaisuuden tekemiseen, ei ainoastaan sen tarkkailuun.

Ennakoinnin suhde tulevaisuudentutkimukseen

Tulevaisuudentutkimus ja tulevaisuuden ennakointi liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. Tulevaisuudentutkimus on akateeminen ja laajempi tieteenala, kun taas ennakointi on soveltavampaa ja käytännönläheisempää. Sen tavoitteena on tuottaa konkreettisia näkökulmia ja toimenpidesuosituksia päätöksenteon tueksi.

Ennakoinnin aikajänne on usein lyhyempi kuin tulevaisuudentutkimuksen, varsinkin jos ennakointia hyödynnetään strategisessa kehittämisessä. Ennakoinnin menetelmät ovat hyvin moninaisia ja yleensä osallistavia ja luovia. Yleensä tarkoituksena on rakentaa tulevaisuutta yhdessä ja varautua erilaisiin vaihtoehtoihin.

Ennakointi on välttämätöntä – ja silti vaikeaa

Ennakointi ei kuulu vain strategiaosastoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Se on myös osa tavallista elämänhallintaa. Jokainen meistä ennakoi jatkuvasti omaa tulevaisuuttaan, ja menestyvät organisaatiot rakentavat kilpailukykyään systemaattisen ennakoinnin varaan. Samalla ennakointi toimii innovoinnin polttoaineena, sillä tulevaisuus on läsnä jo nyt uhkina, mahdollisuuksina ja todennäköisyyksinä.

Silti tulevaisuus osaa yllättää. Neuvostoliiton romahdus, koronapandemia, Brexit, Trumpin valinta, #metoo-liike ja pakolaiskriisi tulivat monille yllätyksenä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan murensi käsitystä siitä, että taloudellinen keskinäisriippuvuus ehkäisisi sotia. Tekoälyn kehityssuunta oli tiedossa, mutta ChatGPT:n läpimurto vuonna 2022 häkellytti lähes jokaista.

Megatrendeistä heikkoihin signaaleihin

Ennakoinnin työkalut auttavat jäsentämään muutosta eri tasoilla. Megatrendit ovat laajoja, globaaleja kehityskulkuja, jotka koostuvat useista samansuuntaisista ilmiöistä ja koskettavat käytännössä kaikkia. Ne eivät yleensä ole yllätyksiä, vaan pikemminkin tunnistettuja ja pitkään vahvistuneita muutoksia. Sitran mukaan vuoden 2026 keskeisiä megatrendejä ovat pitkäikäisten yhteiskunta, maailmanjärjestyksen murros, ympäristökriisi ja tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset. Trendit ovat megatrendejä rajatumpia ilmiöitä. Ne voivat näkyä esimerkiksi tietyllä toimialalla, kulutustottumuksissa tai yhteiskunnan rakenteissa.

Heikot signaalit taas ovat uuden ensioireita. Ne vaativat tulkintaa, herkkyyttä ja kykyä kyseenalaistaa vallitsevia oletuksia. Usein heikko signaali tuntuu aluksi oudolta, yllättävältä tai jopa pöyristyttävältä – juuri siksi se on kiinnostava. Sitran mukaan heikot signaalit voivat olla ilmiöitä, jotka tapahtuvat jossain muualla, joista harva vielä tietää, jotka vaikuttavat oudoilta tai joista on vaikea puhua. Raja heikon signaalin ja trendin välillä ei kuitenkaan ole selvä, vaan usein tulkinnanvarainen.

Tulevaisuussuhde ratkaisee, toimimmeko vai emme

Käsitys omasta toimijuudesta ja tulevaisuuden luonteesta vaikuttaa siihen, näemmekö tulevan uhkana vai mahdollisuutena – ja uskallammeko toimia. Motivaatio vaikuttaa tulevaisuuteen voi nousta kahdesta lähteestä: halusta ratkaista ongelmia tai halusta tavoitella uusia mahdollisuuksia. Ratkaisevaa on kokemus siitä, että omalla toiminnalla on merkitystä. Siksi tulevaisuutta rakennetaan yhä useammin osallistavilla ja luovilla menetelmillä, joissa ihmiset eivät ole vain muutoksen kohteita vaan sen aktiivisia tekijöitä.

Opi lisää

Haluatko syventää osaamistasi tulevaisuuden ennakoinnista? Aihetta voi opiskella Humak Masterissa.

Lähteet:

Aalto, H.-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M., & Pöllänen, M. (Toim.). (2022). Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022). Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

Poussa, L., & Ylikoski, T. (2025). Heikkoja signaaleja tulevaisuudesta. Sitra.

Kirjoittajat:

Arto Lindholm

Oona Tikkaoja