Verkko-opintojaksojen laadun ja saavutettavuuden edistäminen on jatkuvaa perustyötä

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on systemaattisesti kehitetty verkko-opintojaksojen laatua ja saavutettavuutta usean vuoden ajan. Tässä artikkelissa kuvailen prosessiamme ja tarkastelen tilannetta nyt, kun osa uuden opetussuunnitelman 2023–2030 verkko-opintojaksoista on laatu- ja saavutettavuustarkastettu. Kesäkuuhun 2025 mennessä itsearviointeja on palautettu 93 verkko-opintojaksosta.

Laatuun ja saavutettavuuteen paneudutaan laatukriteereiden avulla, jotka on kehitetty eAMK verkko-opiskelun kriteereistä, Digivisio 2030 -hankkeessa tuotetuista laatukriteereistä ja Humakissa määritellyistä saavutettavuuskriteereistä. Humakissa verkko-opintojakson laadun ja saavutettavuuden varmistamiseen osallistuvat opintojakson lehtorit, tutkintovastaavat ja päällikkötaso sekä koulutuksen kehittämisen ja tuen asiantuntijat. Opiskelijat osallistuvat antamalla palautetta verkko-opintojaksosta. Verkko-opintojaksokohtaista kriteeristöä käytetään Humakissa uuden OPS:n opintojaksojen laadun tarkistuslistana.

Tässä artikkelissa kertomani huomiot perustuvat opintojakson vastuulehtoreiden laatukriteerit-nettilomakkeen kautta antamiin itsearviointeihin (n = 93) ja tekemiini verkko-opintojaksojen laadun ja saavutettavuuden varmistuksiin. Olen tehnyt verkko-opintojaksojen laadun ja saavutettavuuden edistämistyötä eri rooleissa kyseisen kehittämistyön alkuajoista lähtien.

Humakin verkko-opintojaksojen laadun ja saavutettavuuden arviointi on monivaiheinen prosessi. Se etenee seuraavasti: ensiksi opintojakson vastaava lehtori tai opintojaksosta vastuussa olevat tutustuvat laatukriteereihin (nettilomake) ja verkko-opintojaksolta löytyvään Ally-saavutettavuustyökaluun (kuvio 1.).

Kuvio 1. Laatukriteereiden nettilomakkeessa on kohta ”Olen suorittanut Accessibility report (ALLY) opintojaksolla ja korjannut saavutettavuuspoikkeamat”.

ALLYn avulla tarkistetaan verkko-opintojakson saavutettavuus ja saadaan tietoon keskeiset puutteet, jotka on korjattava. Lehtori täyttää itsearviointina laadun ja saavutettavuuden toteutumista varten laaditun nettilomakkeen.

Seuraavassa vaiheessa asiantuntija arvioi verkko-opintojakson kokonaisuuden saamansa nettilomakkeen ja verkko-opintojakson toteutuksen perusteella. Olemme tehneet laatu-saavutettavuus-palautteelle Excel-tiedoston, johon asiantuntija arvioi verkko-opintojakson toteuman ja merkitsee näkyville poikkeukset sekä ehdotetut korjaukset. Tämän jälkeen Excel-tiedosto viedään verkko-opintojaksolle henkilökunnan näkyville. Opintojakso tulee päivittää palautteen perusteella ennen seuraavan toteutuksen aloittamista.

Seurantaa laadun ja saavutettavuuden tueksi

Laadun edistäminen ei ole pelkästään lehtoreiden varassa. Koulutuksen johto kannustaa systemaattisuuteen ja tutkintovastaavat seuraavat edistymistä omissa tutkinnoissaan.

Voimme olla ylpeitä kollegoiden paneutumisesta laadun ja saavutettavuuden kehittämistyöhön.

Humakin yksi laatukriteeri on, että verkko-opintojaksolla on sen ohjekirja (kuva 1), jossa on opintojakson keskeinen sisältö ja toteuttamistavat.

Kuva 1. Verkko-opintojakson ohjekirjan mallipohjat toteutettuna Open LMS (Moodle) kirja-aktiviteetilla suomen (yllä kuva) ja englanninkielisille opintojaksoille (alla kuva).

Ohjekirjassa kuvataan opiskelijoille myös opintojakson pedagogista toteutumista. Ohjekirja on opiskelijan apuna asennoitumisessa omaan opiskeluun kyseisessä opintojaksossa.

Humakin kriteerien kuusi kulmakiveä

Humakin laatu- ja saavutettavuuskriteerit verkko-opintojaksoille keskittyvät kuuteen pääteemaan: opintojakson kokonaisuuden rakentaminen, tehtävät, saavutettavuus, vuorovaikutus, valmennus ja arviointi sekä kehittäminen. Piipahdamme seuraavaksi tutkailemaan hyvin toteutuneita osa-alueita (kuvio 2).

Kuvio 2. Verkko-opintojakson laadun ja saavutettavuuden erittäin hyvin toteutuneet osa-alueet Humakissa.

Seuraavat kriteerit ovat toteutuneet erittäin hyvin verkko-opintojaksoilla (kuvio 2):

• Tervetuloa-sivun opintojakson kuvaus ja ohjeistus -kirjassa näkyy selkeästi vastuuhenkilöiden nimet (100 %).
• Arvioinnin toteutus ja kohteet löytyvät opintojakson kuvaus ja ohjeistus -kirjasta (99 %).
• Opintojakson vastuuhenkilöt, kanavat ja aikataulut löytyvät Tervetuloa-sivun opintojakson kuvaus ja ohjeistus -kirjasta (98 %).
• Opiskelijoilta kerätään palaute Spark-järjestelmän kautta (98 %) ja opintojaksoa kehitetään saadun palautteen perusteella (97 %).
• Opiskelijoilla on mahdollisuus saada tarvittaessa lehtorilta apua opintojakson suorittamiseen opintojakson aikana (96 %).
• Arviointikriteerit on kuvattu selkeästi osaamistavoitteisiin peilaten, ja ne ovat avoimesti nähtävillä opintojakson kuvaus ja ohjeistus -kirjasta (96 %).
• Lehtori antaa Spark-vastapalautteen opiskelijoille 25 päivän sisällä opintojakson päättymisestä (95 %).
• Tuottamani sisältö ja materiaalit ovat tietoturvallisia (92 %).
• Opintojaksot pedagogiset ratkaisut tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista (91 %).
• Tehtävien tavoite, suoritustapa, arviointikriteerit ja aikataulu löytyvät opintojakson kuvaus ja ohjeistus -kirjasta (91 %).

Itsearvioinnit paljastivat kehityskohteita saavutettavuudessa

Itsearvioinneista nousi myös haasteita saavutettavuuden edistämiselle. Kehitettävää on esimerkiksi seuraavissa:

• Opintojakso on suunniteltu siten, että opiskelu onnistuu päätelaitteesta riippumatta esim. puhelimella, tabletilla ja tietokoneella (42 %). ”En osaa sanoa” -vastauksia tässä oli 46 %.
  
  Vaikuttaa siltä, ettei henkilökunnalla ole tiedossa se, että Humakin Open LMS oppimisympäristö on selaimella käytettävä ja skaalautuu laitteen mukaan.
• Tekstit ovat luettavissa ruudunlukijalla (esim. tekstissä vältetään lihavointeja ja SUURAAKOSET-kirjoitusasua, käytetään editorin otsikkotasoja, lisätään kuviin ja taulukoihin kuvailutekstit jne.) (56 %).
• Videot ja äänitiedostot on tekstitetty tai niiden sisältö on saatavilla tekstimuodossa (58 %). Oma huomioni on, että webinaarit eli verkko-opintojaksojen lähiopetus, toteutuvat autenttisesti kyseisellä opintojaksolla ja sen verkko-opiskelijoiden kanssa. Tämän vuoksi tekstitettäviä videotallenteita tarvitaan vähemmän. Humakissa on periaatteena, että videot tekstitetään silloin, kun niitä käytetään oppimateriaalina myös seuraavassa verkko-opintojaksossa.

Verkko-opintojakson laadussa ja saavutettavuudessa on kehitettävää seuraavissa kriteereissä:

• Oppimiseen on vaihtoehtoisia suoritustapoja (58 %).
• Opintojaksolla on selvästi kerrottu, minne täydennyspyyntö tai muu valmentajan kommentti tulee, mikäli tehtäväsuorituksissa on puutteita (59 %).
• Opintojakson kuvaus ja ohjeistus -kirjassa on tieto (opiskelun tuki), miten toimitaan, kun opiskelijalla jokin oppimiseen vaikuttava este tai tekijä (61 %).
• Aktiviteeteille on Hoodlessa asetettu palautettava / tehtävä viimeistään päivämäärät (siirtyvät Tuudoon) (61 %).

PowerPoint ja saavutettavuus: mitä huomioida?

Yksi haaste ovat sellaiset oppimateriaaliksi tehdyt PDF-dokumentit, jotka on skannattu suoraan valokuvana, eikä sivujen kuvien sisältöä ole lisätty tiedostoon kuvailutekstinä. Tällaiset dokumentit ovat ruudunlukijan avulla saavuttamattomia, eli sisältö ei avaudu ruudunlukijan välityksellä. Tämän voi muuttaa skannaamalla dokumentit uudelleen modernilla PDF-lukijalla tai hankkimalla kyseisen aineiston esimerkiksi e-aineistona verkko-opintojaksolle.

Toinen haaste on kuvakaappauksina toteutetun Power Point -tiedoston esittäminen verkkowebinaarissa, sen tallentaminen PDF:ksi ja jakaminen verkko-opintojaksolla. PDF-tiedosto ei ole saavutettava sellaisenaan. Saattaa olla, ettei kuviin ole tehty vaihtoehtoisia tekstikuvauksia. Saattaa olla, että niitä on tehty PPT-tiedostoon, mutta tallennettaessa PDF:ksi kuvien määrä lisääntyy PDF-tiedostossa. Järkevintä olisi viedä huolella saavutettavaksi tehty PPT-tiedosto sellaisenaan oppimateriaaliksi verkko-opintojaksolle.

Tästä on hyvä jatkaa yhteistä kehittämistyötä.

Kirjoitus ja kuvat: Päivi Timonen.