Yhteisöpedagogien tulevaisuuden osaamistarpeet

Julkaisupäivämäärä

28.8.2024

Julkaisusarja

Artikkeli

Otsikkobanneri Tulevaisuuden osaamistarpeet -blogisarjalle. Kuvassa blogisarjan otsiko sekä blogien otsikot. Kuvituksena piirros ruskeisiin pukeutuneesta naisesta, joka pitelee käsissään jättimäistä hehkulamppua.

Tämä on Humakin toimialojen tulevaisuutta käsittelevän blogisarjan kolmas osa. Blogit perustuvat Humakin opiskelijoiden harjoittelupaikoillaan tekemiin 580 asiantuntijahaastatteluun vuosien 2021–24 välisenä aikana. Haastateltavat olivat yhteisöpedagogi- ja kulttuurituotantoalan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Blogisarja on viisiosainen ja siinä julkaistaan seuraavat osat:

 

 

Työelämä on murroksessa, ja myös yksittäisten tutkintonimikkeiden tuottama osaaminen saattaa vaatia uudelleen pohdintaa. Työelämässä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen määrittely onkin haasteellista, ja tulevaisuuden osaamistarpeita ovat selvitelleet useat tutkimukset.

Pääosin osaaminen on määritelty geneeriseksi, sellaiseksi, että se on siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin. Esimerkiksi Maropen (2019) mukaan tulevaisuuden osaamista ovat joustavuus, ketteryys ja resilienssi, itsensä johtaminen, vuorovaikutteisuus muiden ja maailman kanssa​ sekä monilukutaito.

Yhteisöpedagogi on generalisti

Osaamisen määrittely vaatii kuvausta tiedoista, taidoista ja kyvyistä. Yhteisöpedagogin osaamisen määrittelyssä voidaan painottaa yksilön persoonallisia ominaisuuksia, jotka korostuvat ihmisten kanssa tehtävässä työssä. Toisaalta korkeakoulusta valmistuneen työssä olennaista on myös osaamisen teoreettinen, asioita käsitteellistävä osaaminen.

Character Working Intently At Their Computers, Each Engrossed In Their Tasks, Showcasing A Collaborative And Focused Workspace Filled With Technological Innovation. Cartoon People Vector Illustration Laaja-alaiset digitaidot ovat olennainen osa yhteisöpedagogin osaamista. Kuva: Lemono

Kompetenssitutkimuksissa on korostettu, että opetussuunnitelmia laadittaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota geneeristen taitojen oppimiseen sekä opintojaksojen että koko opetussuunnitelman tasolla. Tällaisia taitoja ovat Kappas-hankkeen tulosten mukaan yhteisöllisyyden kehittäminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Myös työelämän haastateltavat tunnistivat geneeristen taitojen tarpeellisuuden. Haastateltavien vastauksissa korostuivat muun muassa tarve olla joustava, ketterä, jatkuvasti valmis oppimaan uutta. Merkittävässä roolissa olivat myös työelämän laaja-alaiset digitaidot.

”Alan työntekijöiden tulee tulevaisuudessa olla entistä joustavampia ja hallita paljon erilaisia työvälineitä. Sähköisiä työvälineitä kehitetään jatkuvasti lisää. Luulen, että jatkuvasti arvostetaan yhä enemmän tietoteknisiä taitoja. Työntekijällä pitää olla myös hyvin laaja-alaista osaamista.”

Yhteisöpedagogi on erityisosaaja

Humakin yhteisöpedagogitutkinnon opetussuunnitelmassa on huomioitu työelämässä tarvittava geneerinen osaaminen. Yhteisöpedagogit tarvitsevat tämän lisäksi myös alakohtaista osaamista. Yhteisöpedagogikouluttajien yhteistyön avulla on laadittu yhteiset alakohtaiset kompetenssit. Yhteisöpedagogien osaamisessa korostetaan 1) yhteisöllistä osaamista, 2) pedagogista osaamista, 3) yhteiskunnallista osaamista ja 4) vaikuttamis- ja kehittämistyön osaamista.

”Kohtaamisen taidot, rohkeus nähdä, uskallus kuulla. Oman alan arvostus, avarakatseisuus, kyky nähdä, milloin ottaa yksilötyö ja milloin kohdata ryhmänä.”

Characters Celebrate Success By Enthusiastically Slapping Palms Together, A High Five, Creating An Audible Clap, Conveying Camaraderie And Shared Achievement. Cartoon People Vector Illustration Haastatellut korostavat yhteisöllisyyden ja kohtaamisten merkitystä yhteisöpedagogin työtehtävissä. Kuva: Lemono

Haastatteluiden perusteella yhteisöpedagogien tarvitsema alakohtainen osaaminen hajautui laajoihin teemoihin. Tärkeimmiksi niistä nousivat yhteisöllisyyden tukeminen ja kohtaaminen. Toinen haastatteluissa painottunut teema oli osallisuuden tukeminen.

”Mä toivon, ettei ikinä lähetä pois siitä perusasiasta elikkä nuoren kohtaamisesta. Koska siitä kaikki lähtee. Mä toivon, että meistä ei ikinä tavallaan tule niin isoja ammattilaisia että meidän pitäisi mennä johonkin suljettujen ovien taakse toitottaa kuinka hienoja ammattilaisia me ollaan vaan että yhä aina olisi nuorisotilat auki me voitaisiin jalkautua nuorten pariin ja antaa itsestämme kaikki heille ja antaa se mahdollisuus sille kohtaamiselle. Kohdata ja tulla kohdatuksi.”

Tulevaisuutta hahmotettaessa oletan, että pedagogisen osaamisen tarve erilaisissa tehtävissä kasvaa entisestään. Yhteisöpedagogit työskentelevät tyypillisesti jo nyt tehtävissä, joihin sisältyy kouluttamista, yhteisöllistä kehittämistä ja tavoitteellista oppimista. Pedagogista osaamista tarvitaan erilaisissa kehittämistehtävissä työyhteisöissä, projektien ja prosessien johtamisessa sekä nuorisotyössä ja -kasvatuksessa. Näihin tarpeisiin yhteisöpedagogien koulutus on pystynyt vastaamaan.

Lopuksi

Tiivistetysti voi haastateltavan sanoin todeta:

”Tulevaisuudessa tarvitaan moniammatillista ja kansainvälistä osaamista. Työntekijältä tilannetajua ja empaattisuutta. Digiosaamista, verkostoitumista, monimuotoista osaamista, kuten yhteiskunnallista viestintää ja sosiaalista markkinointia, palvelumuotoilua. Myös vahvaa vuorovaikutustaitoa, tasapuolista ja jokaista kunnioittavaa kohtaamista, ratkaisukeskeisyyttä, ennakoivaa suunnittelua organisointi kykyä, sosiaalisia taitoja, kuuntelemisen taitoa. Tulevaisuudessa asukastoiminnassa tarvitaan hektisyyden sietämistä ja luovaa ideointikykyä.”

Lähteet

Marope, M., Griffin, P. & Gallagher, C. (2019). Future competences and the future of curriculum: A global reference for curricula transformation. UNESCO International Bureau of Education.

Julkaisut (Artikkelit, Blogit ja Podcastit)