Arttu Eteläpelto tuottaa kulttuuria kunnan arkeen

Joskus työpäivä alkaa puhelulla taiteilijalle. Sen jälkeen varmistetaan koululta, että tilat ovat käytettävissä, tehdään sopimuksia, päivitetään budjettia ja mietitään, mistä löytyisi juuri oikea toimija vetämään uutta harrastusryhmää.

”Se on välillä vähän sellaista salapoliisityötä.”

Sillä sanalla Arttu Eteläpelto kuvailee työtään hankekoordinaattorina Turun kaupungilla. Harrastamisen Suomen malliin kuuluvassa hankkeessa hänen tehtävänään on suunnitella ja koordinoida lapsille ja nuorille taide- ja kulttuuriharrastuksia, jotka vastaavat heidän omia toiveitaan. Työ saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä se tarkoittaa jatkuvaa yhteistyötä koulujen, taiteilijoiden, yhdistysten ja kaupungin eri toimijoiden kanssa.

”Mietitään, mistä löytyy juuri oikeat tekijät ja miten saadaan toimintaa sinne, missä sille on eniten tarvetta”, Arttu kertoo.

Lajirakkaudesta ammatti

Vaikka kulttuuri kulki Artun mukana jo nuoresta asti, hän ei aluksi ajatellut siitä ammattia. Nuoruuteen mahtui bändejä, teatteriprojekteja ja omia elokuvakokeiluja.

”Se oli vähän sellaista lajirakkautta jo silloin nuorempana, mutta en ajatellut, että siitä voisi tulla oikea urapolku.”

Ensimmäinen askel alalle oli kulttuuriohjaajan koulutus. Sen jälkeen Arttu jatkoi Humakiin opiskelemaan kulttuurituotannon AMK-tutkintoa. Opinnot näyttivät, kuinka monella tavalla kulttuurialalla voi työskennellä. Opintojen aikana syntyneet verkostot ovat kulkeneet mukana koko työuran. Nykyiseen työhönsä Turun kaupungille Arttu päätyi alun perin entisen opiskelukaverinsa sijaiseksi.

Kulttuuria ei tuoteta yksin

Tällä hetkellä Arttu työskentelee lasten ja nuorten harrastusten parissa, mutta aiemmin hän on tehnyt kulttuurityötä myös työikäisten ja senioreiden kanssa. Kohderyhmä on vaihtunut, mutta työn tavoite on pysynyt samana.

Harrastamisen Turun mallissa harrastuksia suunnitellaan sen mukaan, mitä lapset ja nuoret itse toivovat. Tarjolla voi olla kuvataidetta, käsitöitä, sirkusta, elokuvaa tai digitaalisia harrastuksia. Kun jollekin alueelle halutaan uutta toimintaa, alkaa sopivien yhteistyökumppaneiden etsiminen.

”Se, mikä tässä työssä innostaa eniten, on se, että saa tuottaa ihmisille hyvinvointia taiteen ja kulttuurin kautta. Että lapset ja nuoret saavat mielekästä tekemistä, joka on juuri sellaista, mitä he itse ovat toivoneet,” Arttu iloitsee.

YAMK-tutkinnosta päivitystä alan trendeihin

Lähes kahdenkymmenen työvuoden jälkeen Arttu palasi opiskelemaan, tällä kertaa kulttuurituotannon YAMK-tutkintoa. Työ oli opettanut paljon käytännöstä, mutta opinnot tarjosivat mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi katsomaan omaa työtä laajemmasta näkökulmasta.

”Työelämässä keskittyy helposti siihen omaan tekemiseen. Opinnot pakottavat pysähtymään, katsomaan isompaa kuvaa ja päivittämään omaa ajattelua.”

YAMK-opinnoista Arttu sai erityisesti työkaluja kehittämiseen ja rahoituksen hahmottamiseen – taidoille, joille hän näkee kulttuurialalla jatkuvasti enemmän tarvetta. Samalla myös oma ammatillinen verkosto laajeni jälleen uusien opiskelukavereiden myötä.

”Samassa ryhmässä oli festivaalituottajia, järjestötoimijoita, yrittäjiä ja kuntapuolen työntekijöitä. Se, miten opittiin toisiltamme, oli todella arvokasta”, Arttu toteaa.

Kunnissa voi tehdä vaikuttavaa kulttuurityötä

Monelle kulttuurituottajan työ saattaa tuoda ensimmäisenä mieleen festivaalit tai tapahtumat. Artun ura on kulkenut toiseen suuntaan.

Kuntasektorilla kulttuuria tuotetaan yhdessä koulujen, kirjastojen, museoiden, taiteilijoiden, järjestöjen ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Verkostot ulottuvat myös oman kaupungin ulkopuolelle, ja kollegoilta eri puolilta Suomea saa vinkkejä niin tekijöistä, yhteistyöstä kuin uusista toimintatavoistakin.

”Kunnissa ja kaupungeissa on paljon mahdollisuuksia tehdä vaikuttavaa työtä, jos niihin tarttuu”.

Artulle juuri se tekee työstä merkityksellistä. Kun lapsi löytää uuden harrastuksen tai innostuu taiteesta ensimmäistä kertaa, työn tulos näkyy konkreettisesti arjessa.

Kenestä on kulttuurituottajaksi?

Artun mukaan kulttuurituottajan työ sopii ihmiselle, joka pitää vaihtelusta ja viihtyy ihmisten parissa.

”Tuottaja on usein vähän kaikkea. Jos haluaa tehdä monipuolista työtä, jossa yhdistyvät luovuus, organisointi ja ihmisten kanssa toimiminen, tämä ala voi olla tosi hyvä valinta”, hän kannustaa.

Harva työpäivä on samanlainen. Yhtenä päivänä tehdään budjettia, toisena etsitään esiintyjää ja kolmantena suunnitellaan kokonaan uutta toimintaa.

”Tämä ei ole sellainen yksin toimiston rauhassa puurtajan työ. Tässä ollaan jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa”, Arttu hymyilee.

Kirjoittaja:

Elsa Alhosalo