Lorena Echkart yhdistää kirjastotyön ja nuorisotyön – ”Kirjastopedagogit ovat kohtaamisen ammattilaisia”
Kun Lorena Echkart kävelee Keravan kirjaston nuortenosastolla, hän ei ole paikalla vain kirjoja varten. Hän pysähtyy juttelemaan, vinkkaa luettavaa, kuuntelee kuulumisia ja suunnittelee nuorten kanssa seuraavia tapahtumia. Kirjastopedagogin ammatissa pääsee yhdistämään intohimon kirjallisuutta kohtaan sekä monipuolisen nuorisotyöosaamisen.
Monelle kirjasto näyttäytyy edelleen ensisijaisesti kirjojen kotina. Lorenalle se on ennen kaikkea yhteisö, jossa nuoret voivat löytää oman paikkansa.
Kirjastopedagogin työ on yhdistelmä kirjastoalaa, kasvatusta ja nuorisotyötä. Samana päivänä Lorena saattaa vinkata kirjoja yläkoululuokalle, suunnitella tapahtumaa yhteistyökumppaneiden kanssa, päivittää nuorten kokoelmaa tai keskustella nuoren kanssa tämän tulevaisuudensuunnitelmista. Juuri työn monipuolisuus innostaa häntä edelleen.
”Tylsiä päiviä ei oikeastaan ole. Jokainen päivä on erilainen, ja samalla saa tehdä asioita, joilla on merkitystä.”
Kirjasto nuorisotyön kenttänä
Kirjastoiden työ ulottuu paljon pidemmälle kuin vain kirjojen lainaamiseen, vaikka nuoria kannustetaan lämpimästi lukemisen piiriin. Keravan kirjastossa nuorille järjestetään tapahtumia, lukemiseen liittyvää toimintaa ja yhteistyötä koulujen kanssa. Lisäksi kirjasto toimii tilana, jossa nuoret voivat kohdata toisiaan turvallisesti ja osallistua itse toiminnan suunnitteluun.
”Meillä ei ajatella, että kirjasto järjestää tapahtumia vain siksi, että niin kuuluu tehdä. Tärkeintä on kuunnella, mitä nuoret itse toivovat ja tarvitsevat.”
Suuren suosion on saavuttanut myös kerran kuussa järjestettävä ArcoKeravan lukupiiri, jonne voi tulla matalalla kynnyksellä jutustelemaan kirjasta pullakahvien ääreen, vaikka ei olisi ehtinyt koko kirjaa lukemaan. ArcoKeravan toimintaa toteutetaan yhteistyössä Keravan nuorisopalveluiden ja MLL Uudenmaanpiirin kanssa. Lukupiirikerran tapaamisissa ehditään keskustella myös yleisesti nuoria askarruttavista asioista.

Joskus Lorenaa vastaan tulee nuori, joka muistaa hänet vuosien takaa kirjavinkkauksesta. Joskus taas joku tulee kertomaan huolesta, jota ei ole uskaltanut sanoa kenellekään muulle. Juuri ne hetket ovat syy siihen, miksi Lorena viihtyy työssään nuorten kirjastopedagogina.
”Parasta on nähdä, miten ujosta ja epävarmasta nuoresta kasvaa vähitellen itseensä luottava ihminen. Sitä muutosta saa seurata aivan lähietäisyydeltä.”
Opinnot vahvistivat tunnetta omasta ammattitaidosta
Vaikka Lorena oli tehnyt nuorten kanssa töitä jo pitkään, Humakin yhteisöpedagogiopinnot antoivat jotakin, mitä hän ei ollut osannut täysin odottaa. Ne vahvistivat tunnetta siitä, että hän kuuluu alalle.
”Koin välillä epävarmuutta omasta osaamisestani. Opinnot antoivat varmuutta omaan ohjaajuuteen ja auttoivat tunnistamaan, millaista ammattitaitoa minulle on vuosien aikana kertynyt.”
Erityisen merkitykselliseksi hän kokee sen, että yhteisöpedagogiopinnot syvensivät ymmärrystä nuorten kohtaamisesta. Vaikutukset näkyivät nopeasti myös arjessa.
”Hauskinta oli ehkä se, kun nuoret itse totesivat minulle olevani nykyään parempi ohjaaja kuin aiemmin. Nuoret ovat yleensä aika rehellisiä palautteessaan, joten otin sen suurena kohteliaisuutena.”
Työn ja opintojen yhdistäminen onnistui Humakin MOVE-opinnoissa joustavasti. Samalla syntyi opiskelijayhteisö, joka kantoi läpi opintojen. Vaikka Lorena opiskeli pääosin etänä, hän ei kokenut jäävänsä missään vaiheessa yksin, vaan vahva yhteisöllisyys oli läsnä koko opintojen ajan.
Kirjasto tarvitsee kohtaamisen ammattilaisia
Lorenan mielestä kirjastot ovat tulevaisuudessa yhä enemmän paikkoja, joissa tarvitaan yhteisöpedagogien osaamista.
Kirjastot eivät ole vain tiedon tai kulttuurin välittäjiä, vaan myös yhteisöjä rakentavia tiloja. Siksi niissä tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat kohdata ihmisiä, vahvistaa osallisuutta ja luoda turvallisia ympäristöjä erilaisille kävijöille.

”Yhteisöpedagogit ovat kohtaamisen ammattilaisia. Sellaista osaamista tarvitaan kaikkialla, myös kirjastoissa.”
Nuorten kanssa tehtävässä työssä työn tulokset eivät aina näy heti. Silti juuri ne hetket, jolloin nuori löytää paikkansa yhteisössä tai uskaltaa olla oma itsensä, muistuttavat siitä, miksi työtä tehdään.
”Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä tätä työtä. Kun huomaa, että kirjasto on jollekin nuorelle tärkeä paikka tulla, tietää olevansa mukana rakentamassa jotain paljon kirjoja suurempaa.”
Kirjoittaja: