HOPE -hankkeessa kehitettiin tukimateriaaleja nuorilähtöisempään ohjausryhmätoimintaan

HOPE-hanke hankkeessa kehitettiin toimintatapoja ohjausryhmätyöskentelyyn, jossa huomioidaan ohjausryhmään kuuluvien nuorten näkökulmat ja tarpeet. Kehittämistyön tuloksena syntyi opinnäytetyö, opas ammattilaisille sekä videomateriaali nuorille.
Idea ohjausryhmätyöskentelyn nuorinäkökulman ja nuorille tarjottavan tuen vahvistamiseksi hanketyössä syntyi jo HOPE-hankkeen (2024-2027) alkutaipaleella, kun ryhdyimme hankehenkilöstön kanssa etsimään hankkeen ohjausryhmään sopivaa nuorta. HOPE -Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään on Humanistisen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa kehitetään digitaalisen harrastustoiminnan mallia työn ja koulutuksen ulkopuolella (=NEET-tilanteissa) oleville 16-29-vuotialle nuorille.
Huomasimme nopeasti, että nuoria oli vaikea löytää HOPE-hankkeen ohjausryhmään. Yksi selkeä syy oli se, että hankkeiden ohjausryhmätyöskentelystä oli olemassa tietoa vain niukasti ja vielä vähemmän suoraan nuorille, joilla ei ole kokemusta ohjausryhmätyöskentelystä. Koska NEET-tilanteessa olevat nuoret ovat erityisen haavoittuvainen kohderyhmä ja heidän näkemyksiensä kuuluminen ohjausryhmässä olennaista hankkeen onnistumisen kannalta, päätimme edistää asiaa HOPE-hankkeen kontekstissa.
Haasteeseen tarttui yhteisöpedagogi (YAMK) opiskelija Tanja Sipilä, joka kehitti ja ideoi yhdessä hankkeen kehittäjänuorten kanssa toimintatapoja ja tukimateriaaleja hanketyön ammattilaisille, joilla nuoret saadaan paremmin mukaan ohjausryhmien toimintaan.
Kehittämistarpeesta syntyi opinnäytetyö
Opinnäytetyötä varten Sipilä kokosi HOPE-hankkeen kohderyhmän nuorista kehittäjäryhmän, jonka toimintaa hän fasilitoi. Yhteydenpitoalustaksi kehittäjäryhmän kanssa valikoitui nuorten suosima Discord.
Opinnäytetyön aineisto koostui haastatteluista sekä yhteiskehittämisen työpajoista. Alkukartoitusta varten haastateltiin ohjausryhmissä mukana olevia nuoria ja asiantuntijoita Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttamasta TREENI – Työelämän yhteistreenit – hankkeesta sekä Helsingin Diakonissalaitoksen MakeSomeNoise- toiminnasta. Yhteiskehittämisen työpajoihin osallistui HOPE-hankkeen nuorista muodostetun nuorten kehittäjäryhmän lisäksi HOPE-hankkeen asiantuntijoita sekä ohjausryhmän jäseniä. Yhteiskehittämisen työpajoissa ideoitiin ja kehitettiin opinnäytetyön tuotosta, opasta, hyödyntäen palvelumuotoilua.
Opinnäytetyössään Sipilä osoittaa, että nuoren osallistuminen ohjausryhmään yhdessä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa on vaativaa osallistumista, joka täyttää poliittisen osallisuuden edellytykset, kuten yhteisiin asioihin vaikuttamisen ja päätöksentekoon osallistumisen. Opinnäytetyön aineiston perusteella nuorten äänestä oli kuultavissa toive myös sosiaalisen osallisuuden edellytysten täyttymisestä nuoren osallistuessa ohjausryhmätyöskentelyyn. Nuoret kokivat merkityksellisenä tunteen ohjausryhmään kuulumisesta, hyväksytyksi tulemisen omana itsenään ja osallistumisen tasa-arvoisena ohjausryhmän jäsenenä.
Opinnäytetyössä tehdyt johtopäätökset ohjausryhmätyöskentelyn vaativasta luonteesta ja nuorten kaipaamasta osallisuuden vahvistamisesta korostavat tuotetun tukimateriaalin sekä sen juurruttamisen tarvetta. Jo hankkeen hakemusvaiheessa tulisi paremmin huomioida, kuka vastaa ohjausryhmässä toimivien nuorten tukemisesta ja millaisin resurssein.
Tukimateriaalin juurruttaminen avaa myös jatkotutkimusnäkymiä: vaikuttaako nuorinäkökulmaa tukevien materiaalien ja toimintatapojen käyttö ohjausryhmissä toteutettavien hankkeiden tuloksiin? Tällä voi olla merkitystä myös nuorinäkökulmaisia projekteja rahoittavien tahojen näkökulmasta.

Kehittäjänuoren näkökulma:
on tärkeää tuottaa tietoa nuorilta nuorille
Nuorten kehittäjäryhmän jäsen Jari Manninen kertoo, että hänet toi mukaan toimintaan mahdollisuus tuoda nuorten näkökulmaa esiin sekä oppia uutta ja saada kokemusta aiheesta:
”Pääsin tuottamaan (ohjausryhmätoimintaa kehittävän) projektin alusta loppuun, mikä oli mahtavaa.”
Manninen esiintyy nuorille suunnatulla YouTube -infovideolla, jonka kuvaajana ja editoijana toimi ryhmän toinen kehittäjänuori.
Mannisen mukaan on tärkeää, että nuoret ovat mukana tuottamassa tietoa nuorilta nuorille ja tuovat esiin näkökulmia, jotka voisivat muuten jäädä huomiotta:
”Nuorille on tärkeää tuoda tieto silleen, että nuori ymmärtää asian ja että näkee ja kuulee, että saman ikäluokan henkilö on ollut osallisena aiheeseen.”
HOPE-hankkeessa tuotettujen materiaalien avulla hanketyön ammattilaiset ja ohjausryhmien jäsenet osaavat vastaisuudessa huomioida paremmin nuoret sekä madaltaa nuorten kokemaa kynnystä osallistua hankkeiden ohjausryhmien toimintaan. Ohjausryhmään osallistuvalle tai sitä harkitsevalle nuorelle on myös koostettu videomuotoon vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ohjausryhmätyöskentelyyn liittyen.
Tukimateriaaleja ammattilaisille ja infoa ohjausryhmätyöskentelystä nuorille
Nuoret mukaan ohjausryhmätyöskentelyyn – ohjaava opas nuorille ja ammattilaisille
Ammattilaisille suunnattu huoneentaulu
Videomuotoinen infomateriaali,
Nuorille suunnattu infovideo hankkeen ohjausryhmätyöskentelystä
Kirjoittajat:
Lue lisää hankkeesta: