Kohtaamisia ja tulkkausharjoittelua Iloisen mielen kuppilassa

Puhevammaisten viikkoa vietetään tänä vuonna 30.9.–6.10.2024. Viikon teemana on “Kommunikointi on yhteispeliä”. Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen vahvuusala juhlistaa viikkoa tämän blogin muodossa sekä usealla eri tapahtumalla. Puhevammaisten viikolla kokoontuu myös Kuopion seurakunnan järjestämä Iloisen mielen kuppila. 

Saavutettava kirkko

Saavutettavuudella tarkoitetaan jokaisen mahdollisuutta osallistua tasa-arvoisesti yhteiseen toimintaan. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuus palvelee kaikkia. (Saavutettava kirkko)

Kuopion evankelisluterilaisessa seurakunnassa saavutettavuutta edistetään muun muassa Iloisen mielen kuppilan toiminnalla. Humakin Kuopion tulkkauksen opiskelijat ovat olleet mukana toiminnassa lähes alusta asti.

Iloisen mielen kuppila – kehitysvammaisten kohtaamispaikka

Iloisen mielen kuppila on nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamispaikka. Tilaisuuden järjestää Kuopion seurakunta. Iloisen mielen kuppila kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa torstaiaamuisin. Kokoontumispaikkana on Kuopion vanha Postitalo ja siellä seurakunnan seurakuntasali.

Iloisen mielen kuppilan tavoitteena on tarjota kehitysvammaisille mahdollisuus toimia seurakunnan järjestämissä tapahtumissa. Kuppilassa on vetovoimaa. Siellä kohtaa useita kymmeniä kehitysvammaisia kahvin ja yhteisen tekemisen merkeissä. 

Humakin tulkkiopiskelijat mukana Iloisen mielen kuppilassa

Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen opiskelijat tekevät yhteistyötä seurakunnan kanssa. Opiskelijoiden opintoihin kuuluu sekä tulkkauksen että kommunikaatio-ohjauksen opintoja. Iloisen mielen kuppila tarjoaa näihin opintoihin aidon harjoittelumahdollisuuden.

Iloisen mielen kuppilassa on osallistujilla mahdollisuus tavata vertaisiaan. Kuppilassa on nimensä mukaisesti kahvittelua ja yhdessä jutustelua tuttujen kesken. Myös uusia tuttavuuksia solmitaan. Kahvittelujen jälkeen ohjelmassa on hartaushetki, jonka pitää diakonityöntekijä Mira Leinonen.

Saavutettavaa kohtaamista

Hartaushetken jälkeen on opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama tuokio. Tuokion suunnittelussa opiskelijat ottavat huomioon niin diakoniatyöntekijän hartaushetken teeman kuin vuodenaikaan liittyvät teemat. Kuitenkin tärkein tieto ohjelman sisällöstä saadaan kuppilaan osallistuvilta itseltään. Toiveita yhteisestä tekemisestä kysellään usein. Palaute tekemisestä saadaan jokaisella kerralla.

Opiskelijat harjoittelevat tuokioissaan selkeää ilmaisua. Ohjaus niin koko kuppilan väelle kuin yksittäisille osallistujille on merkittävässä asemassa. Työskentely suunnitellaan ja rytmitetään siten, että kaikki pääsevät omien mahdollisuuksien rajoissa osallistumaan. Paikalla on yleensä useita kymmeniä osallistujia, joista jokaisella on omat kommunikointikeinonsa ja -tapansa. Niinpä näissäkin kohtaamisissa kommunikointi on yhteispeliä.

Opiskelijoilla on tavoitteena innostaa paikalla olijat yhteiseen toimintaan. Musiikki on kaikkia yhdistävää toimintaa. Levyraati ja toivelaulut ovat suosittuja. Erilaiset yhteiset toimet herättävät muistoja, erilaiset tunteet ja niiden ilmaiseminen ovat osa Iloisen mielen kuppilan kohtaamisia.

Tämän syksyn ensimmäisessä tapaamisessa oli Miran puheen aiheena pelkääminen ja turvan tunne. Tämän aiheen ympärille opiskelijat ohjasivat kuppilan väen tekemään yhteisen teoksen Jumalan kämmenellä laulun sanoja mukaillen. Jokainen sai halutessaan tehdä oman kätensä kuvan muiden käsien joukkoon.

Jumalan kämmenellä. Kuva: Sirpa Lyytinen

Tulkattu tilaisuus on kielellisesti saavutettava

Iloisen mielen kuppilan hartaushetki ja opiskelijoiden vetämä tuokio tulkataan selkeälle kielelle kuvakirjoitusohjelmalla ja viittoen.  Opiskelijat ovat jakaantuneet pienryhmiin. Tulkkeina toimii kolme tai neljä opiskelijaa ja ohjaajina vähintään kaksi opiskelijaa. Diakonityöntekijä toimittaa opiskelijoille hartaushetken materiaalin viikkoa ennen tilaisuutta.  Näin opiskelijoilla on aikaa valmistautua itsenäisesti pienryhmän sisällä tulkkaukseen.

Opiskelijat syöttävät hartaushetken tekstin ja virren WidgitOnline -kuvakirjoitusohjelmaan. WidgitOnline toimii verkossa, eikä vaadi asennusta koneelle, toisin kuin Symwriter. Molemmat ohjelmat ovat sisällöltään vastaavia ja tarjoavat suomen kielen sanojen yläpuolelle kuvasymbolit.

Kuvat helpottavat luetun tekstin ymmärtämistä. Kuvakirjoitusohjelmaa voi käyttää myös ilman suomen kielen sanoja. Tämä mahdollistaa viestin välittämistä pelkillä kuvilla.

Anna Huttunen tulkkaa WidgitOnline-ohjelmalla. Kuva: Sirpa Lyytinen

Tulkkaus vaatii valmistelua

Kuvakirjoitusohjelma siis kuvittaa tekstin automaattisesti, mutta kuvasymbolit eivät aina vastaa suomen kielen sanojen merkitystä. Tulkkiopiskelijat valmistautuvat tulkkaukseen korjaamalla hartaustekstin ja virren automatisoitua kuvitusta ja valitsevat oikeanlaisen kuvan vastaamaan suomen kielen sanan merkitystä.

Tavoitteena on yhdenmukaistaa symboleilta, jotka toistuvat hengellisessä tekstissä. Näin kuukausittain kokoontuva Iloisen mielen kuppilan väki ymmärtää käsitteen aina samalla tavalla. WidgitOnline-kuvakirjoitusohjelma tarjoaa esimerkiksi kolme erilaista symbolia Jeesukselle. Näistä on tarkoituksenmukaista valita aina sama symboli.

Kolme erilaista WidgitOnline-symbolia Jeesuksesta. Lähde: WidgitOnline-ohjelma

Tulkkausta viittomin

Iloisen mielen kuppilassa on myös aina tulkkaus joko viitotulle puheelle tai tukiviittomille. Viitottu puhe on suomen kielen mukainen kommunikaatiomenetelmä, josta hyötyvät pääasiassa huonokuuloiset henkilöt. Tukiviittomia tuotetaan puheen rinnalla lauseen ydinsanojen kohdalla. Tukiviittomien visuaalinen muoto auttaa vastaanottajaa hahmottamaan sanojen merkitystä.

Kuopion kampuksen tarjoamat suomalaisen viittomakielen opinnot eivät anna riittävää pohjaa viittomakielellä tulkkaukseen – siksi puhumme joko tukiviittomien tuetusta tulkkauksesta tai viitotun puheen tulkkauksesta. Vastaanottajien tarpeet ja toiveet määräävät, millä tavalla heille tulkataan.

Miten tuottaa viittomin tuettua tulketta

Tulkkiopiskelijat saavat viikkoa ennen Iloisen mielen kuppilan hartaushetken materiaalin. Valmistautuessaan tulkkaukseen, opiskelijan tulee tehdä yhteistyötä tulkkitiimin ja tulkkiparin kanssa. Hartaushetken teksti pitää sisäistää sekä kirkkovuoden että hartaustuokion tavoitteiden näkökulmasta. Tavoitteet ohjaavat opiskelijaa poimiman tekstistä ydinmerkityksiä. Merkitykset auttavat löytämään oikeanlaisia viittomia. Sekä viitotun puheen viittomat että tukiviittomat lainataan suomalaisesta viittomakielestä.

Kun opiskelija on valinnut viittomat, jotka vastaavat suomenkielistä tekstiä, hänen tulee harjoitella tuottamaan ne samanaikaisesti eli simultaanisesti puhujan kanssa. Harjoitteluvaiheessa opiskelija voi pyytää pariaan puhumaan tekstin rauhallisesti tai nauhoittamaan puheen koneelle. Tämän jälkeen puheen kuunteleminen ja viittomien tuottamisen eli tulkkaamisen harjoittelu onnistuu mahdollisimman luonnollisesti.

Opiskelijan kannattaa muistaa harjoitteluvaiheessa, että tulevassa tuokiossa puhuja saattaa poiketa alkuperäisestä suunnitelmasta ja lisätä tai jättää tekstistä jotain pois. Tämä tuo Iloisen mielen kuppilassa harjoitteluun autenttisuutta.

Viitotaan ja lauletaan virsiä

Hengellisen hartaushetkeen kuuluu myös virret. Tulkkiopiskelijat syöttävät virsien sanat WidgitOnline-kuvakirjoitusohjelmaan, ja tarkastavat kuvasymbolien vastaavuudet. Virsien kuvitetut sanat heijastetaan valkokankaalle. Tämän lisäksi opiskelijat harjoittelevat tulkkaamaan virret viittoen.

Tavoitteena on, että Kuppilan väki viittoo virsiä yhdessä. Yhdessä viittominen vastaa yhdessä ääneen laulamista. Yhteislaulu vaikuttaa ihmisen mielialaan, tuo iloa ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Virsien viittominen yhdessä tulkin johdolla on myös osallistavaa toimintaa.

Humakin tulkkiopiskelijoilla on merkittävä rooli Iloisen mielen kuppilan kielellisessä saavutettavuudessa. Kiitos yhteistyöstä!

Viittomakielinen suosionosoitus. Kuva: Wikimedia Commons

Lähteet

Kuopion ev.lut. seurakunnat

Puhevammaisten viikko

Saavutettava kirkko

WidgitOnline

 

Blogin kirjoittajat:

Sirpa Lyytinen KM, Tulkki AMK, Puhevammaisten tulkki, HUMAK lehtori

Marjukka Nisula, KM, viittomakielen tulkki, puhevammaisten tulkki. HUMAK lehtori