Uutta päin, osa 5: Monimuotoisuus – mistä oikeastaan puhumme?

Uutta päin -blogisarja käsittelee keskeisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä Humakin ihmisläheisiltä toimialoilta. Kirjoitukset tarkastelevat osallisuuden, yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja luovuuden kehittämistä niin käytännön työn kuin tutkimuksenkin näkökulmasta. Tämä on on blogisarjan 5. osa, joka avaa monimuotoisuuden perusteita ja merkitystä nykypäivän työelämässä.

Monimuotoisuuden edistämiselle on useita perusteita. Laki velvoittaa siihen: yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki ja useat muut säädökset edellyttävät syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä. Lisäksi monet organisaatiot haluavat kantaa yhteiskuntavastuunsa ja toimia arvojensa mukaisesti monimuotoisuutta edistämällä.

Monimuotoisuudesta inklusiivisuuteen

Pelkkä monimuotoisuus ei riitä. Organisaatio voi palkata monimuotoisen henkilöstön, mutta jos erilaiset ihmiset eivät koe tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, hyödyt eivät realisoidu. Pahimmassa tapauksessa tuloksena on tokenismi: näennäinen toimintaa, kuten esimerkiksi symbolin vuoksi palkattu vähemmistöryhmän edustaja.

Inklusiivisuus tarkoittaa sitä, että erilaiset ihmiset kokevat itsensä hyväksytyiksi ja heidän tarpeensa huomioidaan käytännössä. Se vaatii muutoksia prosesseihin, organisaatiokulttuuriin ja arkisiin asioihin. Siihen kuuluu siirtyminen kultaisesta säännöstä platinasääntöön: ”kohtele muita niin kuin he haluavat tulla kohdelluiksi.”

Enemmistön valta-aseman tunnistaminen

Monimuotoisuuden ymmärtäminen edellyttää valta-asenteiden tiedostamista. Etuoikeuskehän käsite havainnollistaa, miten erilaiset sosiaaliset kategoriat – sukupuoli, etninen tausta, luokka, seksuaalisuus, terveys – risteävät ja vaikuttavat yhdessä yksilön asemaan yhteiskunnassa. Monet yhteiskunnan normit ja käytännöt, jotka vaikuttavat itsestään selviltä, ovatkin sosiaalisesti rakennettuja ja voivat muuttua.

Monimuotoisuuden tarkastelussa on hyvä huomioida myös vähemmistöjen välisiä mahdollisia jännitteitä ja eturistiriitoja. Eri ryhmillä on omat kulttuuriset normistonsa ja toimintatapansa, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Eri ryhmien välisiä valtasuhteita ei ensisijaisesti kuvaa se, missä ryhmässä on enemmän ihmisiä, vaan se, millainen asema ja arvostus kyseisellä ryhmällä on yhteiskunnassa.

Vähemmistökokemus

Vähemmistökokemuksella tarkoitetaan kokemusta siitä, että on erilainen kuin enemmistö ja että tämä erilaisuus merkitsee jotakin. Vähemmistöön kuuluminen voi tarkoittaa sitä, että joutuu toistuvasti selittämään itseään, oikeuttamaan olemassaoloaan tai kohtaamaan ennakkoluuloja. Se voi tarkoittaa sitä, että joutuu jatkuvasti miettimään, voiko olla avoimesti oma itsensä vai onko turvallisempaa piilottaa joku osa identiteetistään. Tämä jatkuva valppaana oleminen ja sopeutuminen on henkisesti kuormittavaa.

Vähemmistöön kuuluminen ei kuitenkaan ole vain negatiivinen kokemus. Se voi myös tuoda mukanaan yhteisöllisyyttä, ylpeyttä omasta identiteetistä ja kykyä nähdä asioita useammasta näkökulmasta. Monet vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat identiteettinsä voimavarana.

Kun erot limittyvät: intersektionaalinen näkökulma

Intersektionaalisuus kuvaa sitä, miten ihmisen yhteiskunnallinen asema muodostuu useiden eriarvostavien rakenteiden ja etuoikeuksien tai niiden puutteen kokonaisuutena. Ihmiset luokittelevat näiden identiteettiä koskevien luokittelujen ja erontekojen perusteella itseään ja toisiaan.

Sukupuolen lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen tausta, ikä, etnisyys, toimintakyky ja seksuaalinen suuntautuminen. Näitä voidaan tarkastella risteävinä tai toisiinsa limittyvinä eroina. Epätasa-arvoa koskevissa keskusteluissa puhutaan usein myös kerrostuvasta tai kasautuvasta eriarvoisuudesta.

Intersektionaalisuus ei kuitenkaan tarkoita vain erojen samanaikaista esiintymistä. Siihen sisältyy myös ymmärrys siitä, että nämä erot muokkaavat toisiaan ja yhdessä vaikuttavat ihmisen kokemuksiin ja asemaan. Lisäksi näitä eroja määrittävät tekijät, kuten vaikkapa terveydentila, toimintakyky tai sosiaalinen asema, saattavat muuttua ihmisen elinkaaren myötä.

Kohti inklusiivisempaa yhteiskuntaa

Yhteiskunnan polarisoituminen tekee monimuotoisuudesta entistä haastavamman aiheen. Silti sensitiivisistä asioista on voitava puhua moninaisuutta kunnioittavalla tavalla. Vain keskustelemalla, kysymällä, kuuntelemalla ja oppimalla voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikki todella mahtuvat mukaan.

Opi lisää

Haluatko syventää osaamistasi monimuotoisuudesta?

Lähteet 

Huhta, M., & Myllyntaus, V. (2023). Monimuotoisuus työelämässä: 100 keinoa kasvattaa organisaation vetovoimaa. Alma Talent. 

Työterveyslaitos. (2021). Monimuotoinen työelämä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/monimuotoinen-tyoelama

Kirjoittajat  
 
Zita Kóbor-Laitinen, lehtori, Humak 

Zita Kobor-Laitinen

Arto Lindholm, yliopettaja, Humak  

Arto Lindholm