Kuinka tekoälyagenteista tuli järjestön ainoan työntekijän tiimi

Pieni, yhden työntekijän järjestö lähti mukaan SaavutaÄly-hankkeen kehittämiskumppanuuteen etsimään tekoälystä apua erityisesti hallinnon ja varainhankinnan arkeen. Puolen vuoden mittaisen yhteistyön aikana Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:lle syntyi oma tekoälyagenttien tiimi ja hallituksen hyväksymät tekoälylinjaukset, jotka vapauttavat aikaa yhdistyksen ydintehtävälle eli kuulo- ja tukikoirien kouluttamiselle.

Kun tekoäly kohtasi karvaiset avustajat

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry on valtakunnallisesti toimiva järjestö, jonka työn ytimessä on auttaa mielenterveyden ja neurokirjon haasteiden kanssa eläviä sekä kuulovammaisia, diabetesta tai epilepsiaa sairastavia koiranomistajia kouluttamaan omasta koirastaan virallinen avustava koira. Tavoitteena on koulutetun kuulo- tai tukikoiran avulla edistää omistajan itsenäisyyttä, parantaa arjen turvallisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää yksinäisyyttä.

Pienille, resursseiltaan rajallisille järjestöille SaavutaÄly-hankkeen kaltainen tuki on usein ainoa realistinen tapa päästä kiinni tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. Valtakunnallisen Järjestödigi 2024 -kartoituksen mukaan 37 prosenttia suomalaisista järjestöistä ei käytä tekoälyä lainkaan, ja käyttäjistäkin vain 5,5 prosenttia hyödyntää sitä päivittäin (Vuohelainen ym., 2025). Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus vahvistaa saman kuvan: tuoreen systemaattisen katsauksen mukaan tekoälyn käyttöönotto järjestökentällä on epätasaista ja painottuu suurempiin, resurssirikkaampiin organisaatioihin (Rotter & Bailkoski, 2026).

Yleisimmiksi käyttöönoton esteiksi on tunnistettu erityisesti tietoisuuden puute tekoälyn hyödyistä, luottamuksen puute sekä riittämättömien koulutusmahdollisuuksien ja teknisen osaamisen puute (Kabra & Saharan, 2025). Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n tarina on käytännön esimerkki siitä, miten juuri nämä esteet voidaan ylittää, kun pieni järjestö saa strukturoitua tukea ja koulutusta kehittämiskumppanuuden myötä.

Suomen kuulo- ja tukikoirat hakeutui mukaan kehittämiskumppanuuteen, koska pienen, yhden työntekijän järjestön resurssit ovat rajalliset. Heitä kiinnostivat tekoälyn tarjoamat ratkaisut esimerkiksi järjestön hallinnon digitalisoinnissa, assistenttitoimintojen tehostamisessa ja varainhankinnan kehittämisessä. Kaikki nämä taustaprosessit tukevat suoraan sitä, että järjestö pystyy ohjaamaan kuulo- ja tukikoirien koulutusta.

Kehittämiskumppanuuden ensimmäinen tapaaminen pidettiin verkossa, ja siinä asetettiin tehtäväksi pohtia järjestön kehittämiskohteita ja tavoitteita ennen varsinaista kasvokkaista aloitustapaamista.

Valitut kehittämiskohteet liittyivät varainhankinnan, hankehakemusten ja raporttien laatimisen sekä henkilöstön ja vapaaehtoisten kouluttamisen tavoitteisiin. Kehittämistehtäviksi nousi esimerkiksi varainhankintasuunnitelman ja rahoitushakemusten laatiminen tekoälyn avulla sekä hallinnon prosessien kehittäminen. Tehtävät priorisoitiin ja jaettiin neljään noin kuukauden mittaiseen sprinttiin.

Kehittämiskumppanuuden tapaamisiin ja tehtäviin osallistuivat Suomen kuulo- ja tukikoirien järjestöpäällikkö Nina Frantsi ja sekä puheenjohtaja Tuulia Sundgren. He tarkastelevat tässä artikkelissa yhdessä SaavutaÄly-hankkeen Suvi Tuomisen kanssa kehittämisprosessia kokeiluineen.

Kokeiluista konkreettiseen hyötyyn

Ensimmäisen sprintin aikana tutustuttiin erilaisiin tekoälytyökaluihin, kuten ChatGPT:hen, Geminiin ja Notebookiin. Ninalla oli jo jonkin verran kokemusta ChatGPT:n käytöstä, mutta lopulta yhdistyksen käyttöön valittiin Googlen Gemini, koska yhdistyksellä oli jo muutenkin käytössä Google Workspacen työkalut. Työkaluja testatessaan Nina käytti tekoälyä teknisenä tukihenkilönä ja teki yhdistyksen sisäiseen käyttöön vapaaehtoisille tarkoitetun infosivuston, josta löytyy yhdestä paikasta vuoden tapahtumakalenteri sekä toimintaan liittyvät ohjeet ja lomakkeet.

Toisen sprintin aikana työn alla oli tuloksellisuusraportin laadinta yhdistyksen toimintaa rahoittavalle STEAlle. Tässä vaiheessa taidot eivät vielä riittäneet tekoälyn hyödyntämiseen kerätyn arviointitiedon analysoinnissa, mutta tekstin tiivistämissä ja oikoluvussa Geministä oli jo paljon hyötyä. Toisen sprintin jälkeen kasvokkain pidetyssä yhteisessä tapaamisessa Suvi kertoi tekoälyagenteista ja -assistenteista ja opetti niiden tekemistä. Yhdistys sai myös testattavaksi SaavutaÄly-hankkeen laatimat valmiit hankehakemus- ja varainhankinta-assarit.

Viisi agenttia, yksi työntekijä

Valmiiden tekoälyagenttien testailun jälkeen Nina lähti kokeilemaan omien agenttien tekemistä. Ennen kuin huomattiinkaan, yhdistyksellä oli koossa oma agenttitiimi! Nina teki Suvilta saatujen promptien pohjalta yhdistyksen käyttöön viestintä-, talous-, IT- ja juridisen assarin sekä oman varainhankinta-assarin.

Kolmannen sprintin aikana tulosta syntyikin sitten huippuvauhtia. Nina teki uuden tiiminsä kanssa yhdistykselle viestintä- ja varainhankintasuunnitelmat, päivitti lomakkeistoa juridisen assarin kanssa, tulkitsi tilinpäätöstä talousassarin kanssa ja ratkoi laitteisiin liittyviä haasteita IT-assarin kanssa. Innostuksissaan Ninan käsissä saattoi vapaa-ajalla syntyä myös puutarha-assari ja resepti-assari!

Tätä kirjoittaessa tekoälyassitentit ovat olleet Ninan käytössä noin kolme kuukautta, ja niiden käyttö on vakiintunut osaksi päivittäistä työtä. Oli kyse sitten somepäivitysten tekemisestä, muistioiden oikolukemisesta, tilastotietojen yhteenvedoista, skannerin päivittämisestä tai sponsoriesitteen tekemisestä, Nina hyödyntää agenttitiiminsä apua jatkuvasti.

Kuluneella viikolla Nina piti tiimipalaverin koko agenttiporukalla, kun työn alla oli tärkeä rahoitukseen liittyvän esityksen koostaminen. Ensin koottiin faktoja ja tilastotietoja talous-, varainhankinta- ja juridisen assarin kanssa, sitten tarvittiin IT-assarin apua PowerPointin erikoistoimintojen löytämiseen, ja lopuksi ulkoasu ja sisältö hiottiin viestintäassarin kanssa.

Ninan agenttitiimi on osa laajempaa kehityssuuntaa, jossa tietotyöhön räätälöityjen tekoälyagenttien rakentaminen on yleistynyt nopeasti. Tekoälyn suurin vaikutus työelämään ei olekaan yksittäisten taitojen oppiminen vaan työprosessien uudelleen määrittely (ks. esim. Keihäs, 2026). Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:ssä tämä näkyy konkreettisesti siinä, että erillisten tehtävien tekemisen sijaan syntyi kokonainen tekoälyavusteinen roolijako.

Vapaus vaatii vastuuta

Projektin aikana Suomen kuulo- ja tukikoirissa opittiin, että tekoälyn käyttö edellyttää aina selkeitä pelisääntöjä, inhimillistä valvontaa ja tietoturvan huomioimista. Viimeisen, neljännen sprintin aikana Nina luonnosteli tekoälyn avulla yhdistykselle omat tekoälylinjaukset, joissa määritellään, miten tekoälytyökaluja käytetään turvallisesti ja eettisesti GDPR-asetusta noudattaen.

Pienille järjestöille tällaisten pelisääntöjen laatiminen on erityisen tärkeää, koska niukat resurssit johtavat helposti siihen, että tekoälyä otetaan käyttöön ilman riittävää harkintaa (Vuohelainen & Eloholma, 2025).

Tekoälyä koskevat linjaukset käytiin läpi ja viimeisteltiin yhdessä kehittämiskumppanuuden päätöstapaamisessa. Suomen kuulo- ja tukikoirien hallitus hyväksyi myöhemmin kokouksessaan linjaukset virallisesti. Tämän myötä yhdistyksessä on nyt selvät sävelet sille, mitä tietoa tekoälylle saa syöttää ja miten varmistetaan tekstien saavutettavuus ja oikeellisuus ennen julkaisua.

Enemmän aikaa sille, mikä merkitsee

Tekoälyn hyödyntäminen järjestön toiminnassa ei rajoittunut vain yhdistyksen työntekijän ja puheenjohtajan osaamisen lisäämiseen. Neljännen sprintin aikana SaavutaÄlyn työntekijä veti yhdistyksen koko hallitukselle käytännönläheisen koulutuksen tekoälyn hyödyntämisestä järjestötyössä. Koulutus antoi hyvät eväät sille, miten voidaan tehostaa hallintoa ja viestintää arjessa vastuullisesti siten, että aikaa säästyy enemmän yhdistyksen ydintoiminnalle eli kuulo- ja tukikoiratoiminnan edistämiselle.

Kehittämiskumppanuudella on ollut merkittävä vaikutus koko yhdistykseen. Tekoäly ei ole enää vain yksittäinen työkalu, vaan osa toiminnan kehittämistä, osaamisen vahvistamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamista. Suomen kuulo- ja tukikoirat on saanut konkreettisia välineitä, uusia näkökulmia sekä rohkeutta kokeilla ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Tämä mahdollisuus on ollut pienen, yhden palkatun työntekijän järjestölle erittäin merkittävä.

Kehittämistyö eteni selkeissä ja helposti hallittavissa kuukauden mittaisissa sprinteissä, ja verkossa sekä kasvokkain pidetyt välitsekkaukset pitivät kehittämistyön koko ajan käynnissä ja oikeassa suunnassa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kiitos yhteisestä matkasta kohti tekoälyä hyödyntävää, entistä vahvempaa järjestötoimintaa.

Kirjoittajat:

Lue lisää hankkeesta