Alustoituva maailmamme – “Trenditiistai-blogisarja” osa 4

• Kirjoittaja: Arto Lindholm, yliopettaja, VTT, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.3.2021
• Kirjoittaja: Minna Hautio, lehtori, FM, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.3.2021

Tämä blogi on Trenditiistai-blogisarjan neljäs osa. Trenditiistain jokaisessa osassa esittelemme yhden, meidän mielestämme tärkeän ja ehkä yllättävänkin, trendin. Trendillä tarkoitamme sellaista voimistuvaa yhteiskunnallista tai yksittäiseen toimialaan vaikuttavaa muutosta, jonka merkit ovat jo nähtävissä, mutta joka ei ole vielä sulautunut uudeksi toimintakulttuuriksi.

Uusi trendi julkaistaan joka tiistai. Jännityksen lisäämiseksi emme paljasta etukäteen, mitä nämä trendit ovat. Viimeinen trendi julkaistaan huhtikuussa 2021. Tällä kertaa esittelemme alustoitumisen trendin. Kolme aikaisempaa osaa on julkaistu 16.2.2021 (johdanto) ja 23.2.2021 (auditiivisuuden suosion nousu) ja 2.3.2021 (uushenkisyys).

Alustatalous on digitaalisen tiedonvälityksen mahdollistama trendi, joka kytkeytyy ainakin kahteen megatrendiin: Se on esimerkki siitä, miten teknologia sulautuu kaikkeen ja muuttaa tuotantotapoja sekä ajattelu- ja toimintamalleja. Lisäksi se liittyy vahvasti meneillään olevaan talouselämän murrokseen, jossa perinteiset työnantajan ja työntekijän väliset suhteet ovat monimuotoistumassa erilaisiksi itsensätyöllistämisen tavoiksi ja projektimaisiksi työuriksi. (Dufva 2020, 37─38.) Alustataloudessa tietotekniikka ei ole enää liiketoimintaa avustava toiminto vaan sen moottori. (Viitanen & Paajanen & Loikkanen & Koivistoinen 2017, 14.)

Alustataloudella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa palvelujen tuottajat ja kuluttajat kohtaavat digitaalisella alustalla. Olennaista niille on se, että ne ovat monensuuntaisia, jolloin myös  kuluttajan ja tuottajan ero on sumea: palvelujen kuluttajat ovat usein myös niiden tuottajia. Tällainen on tilanne esimerkiksi Tori.fi-palvelussa, jota ei olisi olemassa ilman sen käyttäjiä. Alustatalouden perustana on se, että toimijoiden kesken syntyy vuorovaikutusta, joka johtaa hyödyn kertautumiseen eli verkostovaikutukseen. Kun käyttäjiä on paljon, verkostovaikutukset ovat laajamittaisia ja nopeasti skaalautuvia. (Viitanen & Paajanen & Loikkanen & Koivistoinen 2017, 16.) Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjonnan lisääntyminen Airbnb:ssä tekee palvelusta houkuttelevamman, mikä palvelee sekä asuntoa tarjoavaa että sitä etsivää asiakasta entistä paremmin. (Koponen 2019, 57.)

Alustatalouden tärkeimpiä resursseja on vuorovaikutuspinnossa syntyvä data, jonka pohjalta tuotteita ja palveluja suunnataan potentiaalisille kuluttajille. Datalla on käyttöarvoa esimerkiksi mainosrahoitteisissa palveluissa. Palvelu saattaakin olla kuluttajalle näennäisesti jopa ilmainen, mutta käytännössä hän on palvelua käyttäessään kuitenkin tuottanut alustalle arvoa datan muodossa. Koko internetin mittakaavassa yksittäisiä datasyötteitä kertyy päivittäin lähes käsittämättömiä määriä. (Viitanen ym. 2017, 28.)

Alustatalouden toiminnan perusnäkökulma liittyy palvelujen tuottamiseen. Asiakkaalle ei enää myydä pelkkää tuotetta vaan asiakaskokemus, jonka yksi osa tuote on. Tämä mahdollistaa perinteistä tuotelähtöistä ajattelua notkeamman mallin, jossa tuotteen roolia pystyy vaihtamaan tarvittaessa. Viitanen ym. 2017, 24.) Alustoille on tyypillistä se, että ne toimivat monilla toimialoilla yhtä aikaa, eri rajapintoja sujuvasti ylittäen. Vanhat toimialarajat eivät enää päde, vaan alustat muodostuvat esimerkiksi ihmisten elämäntapahtumien ja arjen tarpeiden ympärille. Tällaisia arjen tarpeita ja konteksteja ovat mm. liikkuminen, asuminen ja vapaa-ajan vietto. (Koponen 2019, 176─179.)

Datan suuri määrä luo alustayrityksille valtavasti tietoa asiakkaiden mieltymyksistä ja auttaa kehittämään asiakkaille uusia palveluita muuttuviin tarpeisiin. Tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa alustaan on helppo kytkeä uusia kumppaneita. Alustataloudessa eri toimijoiden välinen arvonluonti syntyykin yhteistyön avulla, jolloin puhutaankin arvoketjujen sijaan tuotantoekosysteemeistä. (Viitanen ym. 2017, 22, 40.)

Alustatalous ja kansantalous

Globaalisti alustatalous on suurinta sen syntysijoilla USA:ssa, ja kasvu on nopeaa erityisesti Aasiassa. Sen sijaan Euroopassa kehitys on ollut hitaampaa, eikä Suomi muodosta tässä poikkeusta. (Viitanen ym. 2017, 14, 31─33, 45─46.) Alustatalouden ensimmäisiin hyödyntäjiin lukeutuu media-ala, jonka aineettomaan ja vähän säänneltyyn luonteeseen tämän kaltainen toiminta lähtökohtaisesti hyvin sopikin. Alustamaisuus on kuitenkin edennyt myös aloille, jotka ovat vähemmän aineettomia ja enemmän säänneltyjä. Merkittävää on, että alustoille on siirtymässä myös sellaisia aloja, jotka ovat sekä aineellisia että säänneltyjä. Tällaisiin lukeutuu esimerkiksi terveysala. (Koponen 2019, 83–84.)

Alustatalous on tällä hetkellä vielä pieni tai korkeintaan keskisuuri osa työmarkkinaa, mutta sen merkitys todennäköisesti kasvaa nopeasti. Tähän viittaa se, että suurin osa globaalisti mitaten taloudellisesti kaikkein menestyvimmistä yrityksistä on nimenomaan niitä. (Koponen 2019, 75.) Alustatalouden suurten toimijoiden taloudellinen merkitys on valtava – niistä suurimpien kassavirrat vastaavat kokoluokaltaan pienen valtion budjetteja. Ne myös kasvavat nopeammin kuin kansantaloudet. (Viitanen ym. 2017, 101.)

Koska alustatalous perustuu pitkälti itsepalveluun ja automaatioon, se ei juuri jäsenny bruttokansantuotteen kaltaisiin kansantalouden yleisiin tunnuslukuihin tai tuottavuuslukuihin. Myöskään arvonlisäveroa, työhön liittyviä veroja ja maksuja ei välttämättä makseta entiseen tapaan. Alustatalous hyödyntää myös kiertotaloutta, mikä vähentää uusien tuotteiden tarvetta. Tämä hyödyttää toki yhteiskuntaa, mutta tuottaa huonosti arvonlisää. (Mt., 27–28.) Alustoilla tehtävä työ teetetään usein ilman työsuhdetta. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, koska Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu verotulojen lisäksi pitkälti myös työnantajien ja vakuutettujen maksamiin maksuihin. (Mattila 2019, 77.) Alustatalouden arvonmuodostus ja vaikutus kansantalouteen poikkeaakin siinä määrin aikaisemmista laskentamalleista, että sen mittaamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja systematiikkaa (Viitanen ym. 2017, 28).

Alustat työn välittäjinä

Vuonna 2016 toteutetun kyselyn tulosten perusteella 8,2 % työikäisistä suomalaisista tekee säännöllisesti työtä alustojen kautta. Tällainen työ on kuitenkin vain harvoin tekijänsä ainoa tulonlähde. Eurooppalaisittain mitattuna alustatyö on Suomessa verrattain yleistä ─ niiden maiden joukossa, joissa tilannetta on tutkittu, Suomi on neljännellä sijalla. Kärkisijaa pitää hallussaan Italia, jossa alustatyötä tekee säännöllisesti yli 15 % väestöstä. Selvästi Suomen taakse tilastoissa jäävät esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Iso-Britannia. (Hertfordshiren yliopisto & Ipsos MORI 2019, 1─2, kuviot 2a, 2b.)

Alustojen kautta voidaan välittää erilaisia lyhytkestoisia työtilaisuuksia tai työskentely voi perustua yksittäisten työtehtävien välittämiseen. Jälkimmäinen voi tarkoittaa esimerkiksi ruokalähetti-, siivous-, kotityö- tai kuljetuspalveluita, jotka ovat standardoituja ja keikkaluonteisia. (Mattila 2019, 19.) Alustatyö voi osaltaan notkeuttaa työmarkkinaa ja auttaa saattamaan yhteen työn tarjoajia ja työn tarvitsijoita. (Anttila, Eranti, Jousilahti, Koponen, Koskinen, Leppänen, Neuvonen, Dufva, Halonen, Myllyoja, Pulkka, Annala, Hiilamo, Honkatukia, Järvensivu, Kari, Kuosmanen, Malho & Malkamäki 2018.) Alustat esimerkiksi mahdollistavat työn tekemisen pitkien etäisyyksien päästä ja kotoa käsin. Ne voivat siten tuottaa työskentelymahdollisuuksia sellaisille henkilöille, joille työelämään osallistuminen muilla keinoin on vaikeaa tai mahdotonta. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsia kotona hoitavat vanhemmat, opiskelijat tai osatyökykyiset henkilöt. Alustatyöhön sisältyy myös monenlaisia riskejä. Nämä liittyvät erityisesti työn tekijöiden oikeudelliseen asemaan ja etuuksiin sekä turva- ja palvelujärjestelmiin. (Alasoini 2019, 32─33.)

Globaali kilpailu alustatalouden töistä

Alustojen kautta välitettävää työtä teetetään usein yrittäjätyönä ilman työsuhdetta, vaikka työn tekemisen tapa monella tapaa täyttää työsuhteen kriteerit. (Mattila 2019, 20.) Alustatalouden kriitikot ovat muistuttaneet, että ilman työsuhdetta ei ole työehtosopimusta, irtisanomissuojaa, vuosilomaa eikä eläkettä kerry.  Verkossa työtään tekevät ”pilviduunarit”, kuten esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijat, joutuvat kilpailemaan koko maailman muita pilviduunareita vastaan. Työntekijät tarjoavat palveluitaan virtuaalisilla kioskeilla, joissa palveluiden ostajat voivat valita halvimman vaihtoehdon. Tämän vuoksi pilviduunareiden palkkiot ovat usein vaatimattomia.  Globaali, verkossa tehtävä alustataloustyö vaikuttaa levittäytyvän yhä useampiin ammatteihin. Kyse ei enää ole pelkästään it-alan ammattilaisten töistä, vaan esimerkiksi mm. graafikot, kääntäjät ja toimittajat joutuvat kilpailemaan työn hinnalla globaaleilla markkinoilla. (Kaskinen 2019; SAK 2017.)

Lisäksi alustataloutta on kritisoitu siitä, että työntekijöitä pisteytetään julkisesti verkossa. Toimeksiantajat voivat antaa alustoilla arvionsa työtekijöistä. Jos työntekijä esimerkiksi sairastuu kesken projektin ja työ jää kesken, hän jää sekä ilman palkkaa että saa huonot arviot. Tämä puolestaan vaikuttaa mahdollisuuksiin saada uusia projekteja. Lisäksi työntekijät joutuvat itse hankkimaan tarvitsemansa lisäkoulutuksen. (Kaskinen 2019; SAK 2017.)

Työntekijöiden asema paranemassa?

Viime aikoina alustatyöntekijöiden oikeuksiin ja asemaan onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi Iso-Britanniassa korkein oikeus päätti hiljattain, että taksiyhtiö Uberin kuljettajat ovat työntekijöitä eivätkä yrittäjiä (Helsingin Sanomat 2021). Myös Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Työneuvosto totesi, että ruokalähettien työssä täyttyvät työsuhteen tunnusmerkit (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020).

Alustoilla tapahtuva työ luo painetta päivittää lainsäädäntöä. Päivitystarve sisältyy sekä siihen, miten alustojen toimintaa säännellään ja toisaalta työntekijöiden statuksiin. (Anttila ym. 2018.) Myös nykyinen hallitusohjelma ottaa kantaa lainsäädännön päivittämiseen, sillä siinä mainitaan tarve selventää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta ja listataan alustatalous yhdeksi esimerkiksi. Konkreettisena toimenpiteenä esitetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennettäväksi ”siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.” (Valtioneuvosto 2019.)

Alustatalous luultavasti jatkaa yleistymistään eli kyseessä ei ole ohimenevä trendi.  Vaikka alustatalouden työntekijöiden asemaa on kritisoitu vauraissa länsimaissa, niin se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia miljoonille nousevien talousmahtien työntekijöille.  Erityisesti Intiaa pidetty alan suurvaltana: joka neljäs globaalin alustatalouden työntekijöistä on intialainen. (Digital Future Society 2019.) Lisäksi alustatalous voi tarjota työmarkkinoilta pudonneille väylän päästä takaisin työelämään. Alustatalous on siis kaksiteräinen miekka: se voi johtaa sekä epäoikeudenmukaisuuden kasvuun tai työelämän tasa-arvon kohenemiseen.  Tämä riippuu tulevaisuuden tekijöistä ja poliittisesta tahdosta.

Lue trenditiistain seuraava julkaisu aiheesta cancel-kulttuuri. 

Lähteet

Alasoini, Tuomo 2018. Alustatyö mahdollisuutena. Teoksessa Tuomo Alasoini & Pia Houni Work Up! Tulevaisuuden työ. TEM oppaat ja muut julkaisut 3/2019, 30─33.

Anttila, Johannes & Eranti, Veikko & Jousilahti, Julia & Koponen, Johannes & Koskinen, Minea & Leppänen, Juha & Neuvonen, Aleksi & Dufva, Mikko & Halonen, Minna & Myllyoja, Jouko & Pulkka, Ville-Veikko & Annala, Mikko & Hiilamo, Heikki & Honkatukia, Juha & Järvensivu, Anu & Kari, Mika & Kuosmanen, Jaakko & Malho, Maria & Malkamäki, Maarit 2018. Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2018. Viitattu 28.2.2021. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25901

Digital Future Society 2019. The future of work in the digital era: The rise of labour platforms. Viitattu 2.3.2021. https://digitalfuturesociety.com/app/uploads/2020/01/The_future_of_work_in_the-digital_era_The_rise_of_labour_platforms.pdf.

Dufva, Mikko 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 28.2.2021. https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Helsingin Sanomat 2021. Uberin kuljettajat todettiin työntekijöiksi. Helsingin Sanomat 20.2.2021.

Hertfordshiren yliopisto & Ipsos MORI 2019. Digitaalinen jalanjälki: Työn muuttuminen alustamaiseksi Euroopassa. Suomea koskevan kyselyn tulokset. Hertfordshire: Hertfordshiren yliopiston tilastopalvelut ja konsultointiyksikkö. Viitattu 28.2.2019. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2019/04/Suomea-koskevan-kyselyn-tulokset.pdf

Kaskinen, Miikka 2019. Raportti: Monet keikkatyöläisiä käyttävät alustafirmat polkevat työntekijöiden oikeuksia. Viitattu 2.3.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10758903.

Koponen, Johannes 2019. Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit. Kuinka muodonmuutos tehdään. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Mattila, Maija 2019. Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa. Ongelmista ratkaisuihin. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 28.2.2021. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2019/04/Alustatalous_Web.pdf

SAK 2017. Pietro pilviduunari. Viitattu 2.3.2021.  https://www.youtube.com/watch?v=CobR4JRfSXI.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2020.  Työneuvosto otti kantaa ruokalähettien oikeudelliseen asemaan.  Viitattu 28.2.2021. https://tem.fi/-/tyoneuvosto-otti-kantaa-ruokalahettien-oikeudelliseen-asemaan

Valtioneuvosto 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 28.2.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Viitanen, Jukka & Paajanen, Reijo & Loikkanen, Valto & Koivistoinen, Aki 2017. Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Helsinki: Business Finland. Viitattu 28.2.2021. https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf