• Kirjoittaja: Suvi Tuominen, YTM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 25.4.2023

Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen osa Tekoälytiistai-blogisarjaa, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksen kentällä.

Kutsumme tätä blogisarjaa Tekoälytiistaiksi, koska blogitekstejä julkaistaan joka tiistai 18.4. alkaen kevätlukukauden loppuun asti. Blogisarjan tuotantoa koordinoi Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo. Sarjassa julkaistaan seuraavat blogit:

• Suvi Tuominen: Muuttaako tekoäly opettajan työtä? (25.4.2023)
• Arto Lindholm: Tekoälyn eettinen hyödyntäminen opiskelussa (2.5.2023)
• Niila Tamminen: Tekoäly 2040 (9.5.2023)
• Gyan Dookie: Tekoälyn olemuksesta -ajatteleeko tekoäly (16.5.2023)
• Päivi Timonen & Pia Lundbom: Tekoäly ja yhteisöllisyys (30.5.2023)
• Christa Sairio: Tekoälyn tietoturva ja tietosuoja (6.6.2023.2023)
• Katri Karjula & Petteri Ruotsalainen: Tekoälyllä alkuun ja digiosaamisella maaliin (13.6.2023)

Muuttaako tekoäly opettajan työtä?

Tunnustan heti alkuun, että tämän blogitekstin laatimisessa on hyödynnetty tekoälyä. Pyysin Tome.appia laatimaan diaesityksen aiheesta “Learnings from BETT 2023” ja lainasin ideoita tähän tekstiin Tomen tuottamasta materiaalista. Lisäksi käytin Paraphrasetoolia tekstin muotoiluun. Uskon, että juuri tähän tapaan tekoälyä tullaan hyödyntämään hyvinkin laajalti: oman ajattelun jäsentämiseen ja vahvistamiseen.

Tämä teksti on kuitenkin pääosin omia havaintojani ja ajatuksiani, jotka virisivät maaliskuussa maailman suurimmassa opetusteknologiatapahtuma BETT:ssä (British Educational Training and Technology Show).

Tekoäly integroituu opetukseen

Tekoäly on solahtanut jo osittain niin itsestäänselväksi osaksi useita käyttämiämme sovelluksia, että emme välttämättä tajua hyödyntävämme tekoälyä. Viime aikoina tekoäly on noussut jälleen valokeilaan ChatGPT:n myötä ja siitä puhuttiin paljon myös maailman suurimmassa opetusteknologiatapahtuma BETT:ssä.

BETT:ssä kuultiin puheenvuoroja muun muassa siitä, miten tekoälyllä voidaan personoida oppimista, automatisoida hallinnollisia tehtäviä, suunnitella oppitunteja, valmistella opetusmateriaaleja ja arvostella tehtäviä. Tekoälyn käytön eettiset vaikutukset koulutuksessa herättävät kuitenkin myös huolta esimerkiksi tietosuojan ja tekoälyn käyttämän datan mahdollisten vinoumien näkökulmista.

Tekoälyä hyödyntämällä voidaan luoda räätälöityjä oppimiskokemuksia, jotka vastaavat yksittäisten opiskelijoiden tarpeita. Analysoimalla opiskelijoiden palauttamia tehtäviä tekoälyalgoritmit voivat tunnistaa aukkoja osaamisessa ja räätälöidä oppimateriaaleja yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Eräs esimerkki tekoälyn hyödyntämisessä opetuksen personoinnissa on Microsoftin uusi tuote Speaker Coach, joka auttaa opiskelijaa videomuotoisen esitelmän valmistelussa. Speaker Coach analysoi muun muassa puheen nopeutta ja intonaatioita sekä arvioi puheen yhteyttä visuaalisen presentaation sisältöön ja antaa sen perusteella opiskelijalle parannusehdotuksia. Myös oikea opettaja voi antaa palautteen opiskelijalle Speaker Coachin kautta.

Yksi ChatGPT:n perustajista sanoi kaksi kuukautta sitten, että vuoden päästä tästä hetkestä muistelemme lämmöllä tämän päivän tekoälyä ja pidämme sitä vanhentuneena ja viehättävänä. Sitaatti kuvaa hyvin sitä, miten teknologian käyttöönoton ja valtavirtaistumisen tahti kiihtyy kiihtymistään. Siinä missä TikTokilla kesti kaksi vuotta saavuttaa 100 miljoonaa käyttäjää, ChatGPT:llä kesti vain kaksi kuukautta.

On mahdotonta ennustaa, millaisia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia meillä on arkipäiväisessä käytössämme opetuksessa vuoden päästä. Vielä julkaisemattomat versiot ChatGPT:stä ovat jo nyt paljon parempia, ja ne tulevat jatkossa olemaan entistä älykkäämpiä. Tulemme kokemaan useita wow-hetkiä tulevina kuukausina ja vuosina.

Tekoäly opettajan apurina

Dan Fitzpatrick esitteli puheenvuorossaan erilaisia tapoja käyttää tekoälyä, erityisesti ChatGPT:tä opettajan työkaluna. Hän korosti sitä, että ChatGPT:n käyttöä pitää opetella, sillä sille voi syöttää melko monimutkaisiakin tehtävänantoja. Sille voi esimerkiksi syöttää opiskelijan laatiman esseen arviointikriteereineen ja pyytää ChatGPT:tä laatimaan sanallisen, kannustavan arvio opiskelijalle. Lisää vinkkejä opettajalle ChatGPT:n käyttöön löytyy Fitzpatrickin kirjoittamasta oppaasta.

ChatGPT:n päälle on jo rakennettu kymmeniä erilaisia sovelluksia. Niistä opettajia kiinnostavimpia saattavat olla sovellukset, jotka laativat valmiit diat ja oppituntirakenteen annetun aiheen ja oppimistavoitteiden mukaisesti. Näistä kehittyneimpiä lienee Copilot, joka laatii hyvinkin niukoilla pohjatiedoilla jopa koko opintojakson opetuspäiviin tuntirungot tehtävineen, videoineen ja opiskelijoille jaettavine materiaaleineen.

Kokeilin myös Fitzpatrickin esittelemää Curipodia, jolle annoin aiheeksi nuorisotyön ja kolme oppimistavoitetta: nuorisotyön tavoitteet, nuorisotyön keskeisimmät organisaatiot ja nuorisotyön muodot. Curipodin luoma esitys sisältää myös opiskelijoita aktivoivan paritehtävän ja tietovisan esityksen aiheista.

Kokeilin samalla aiheella ja oppimistavoitteilla myös Gammaa, joka laati suomenkielisen, hyvännäköisen esityksen minuutissa. Esitykset sisältävät asiavirheitä enkä muutenkaan käyttäisi niitä sellaisinaan, mutta Gamma, Curipod ja Copilot antavat hyvää esimakua siitä, mitä kaikkea tekoälyllä voi tehdä lähitulevaisuudessa. Ennen kaikkea näiden kaltaiset työkalut saattavat antaa uuden idean tai näkökulman oman opetuksen suunnitteluun.

Hieman vastaava Curipodin ja Gamman kanssa on myös Google Slidesin laajennusosa SlidesAI, joka luo diat kuvineen käyttäjän syöttämän tekstin perusteella. Samaan lisäosaan kuuluu Magic Write, jonka avulla voi nopeasti muuttaa tekstin sävyä esimerkiksi ammatillisesta ystävälliseksi tai etsiä kuvia dian sisältämän tekstin perusteella. Myös Canvassa voi luoda muutaman avainsanan syöttämällä hyvännäköisiä esityksiä ja generoida harjoituksia Magic Writen avulla.

Nuoret hankkivat tietonsa mieluiten videon muodossa, joten opetusmateriaalia olisi tuotettava nykyistä enemmän lyhyinä ja kiinnostavina videoina. Siinä tulee avuksi esimerkiksi Synthesia, joka luo videon ChatGPT:n tuottamasta tekstistä. Oppilaiden yksilölliseen arviointiin voi käyttää esimerkiksi Real Fast Reportsia. Kokouksiin ja opiskelijatapaamisiin tulee assariksi Sembly, joka tekee kokousmuistiinpanot ja siltä voi myös kysyä, ketkä olivatkaan läsnä ja mitä päätettiin tietystä asiasta. Blogitekstejäkään ei tarvitse enää kirjoittaa itse, koska Genei tekee sen puolestasi.

Tekoälyn yleistyminen johtaa väistämättä joidenkin työpaikkojen häviämiseen, mutta kuten historia on opettanut, suuret teknologiset edistysaskeleet synnyttävät myös räjähdysmäisen määrän uusia mahdollisuuksia. Uskon, että pedagogeja tullaan tarvitsemaan vielä pitkään, mutta roolimme muuttuu. Muutoksessa pysyvät parhaiten mukana ne, jotka ymmärtävät digiteknologian massiiviset vaikutukset kulttuuriin ja yhteiskuntaan ja kokeilevat rohkeasti uusia teknologioita myös omassa työssään.

Digitalisaatio muuttaa koulutusta

BETT:n yhteydessä järjestettiin suomalaisosallistujien illanvietto, jossa puhui muun muassa tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen inspiroiva puheenvuoronsa alleviivasi sitä, miten perustavanlaatuisella tavalla työelämä, media ja yhteiskunnalliset palvelut tulevat muuttumaan tulevien vuosikymmenien aikana. Merkittävänä muutosajurina on teknologinen kehitys.

Halava puhui siitä, että koulutuksen ja yhteiskunnan välillä on kasvava asymmetria. Hänen mukaansa tekoälyavustimien käyttöä ei tulisi kieltää oppilaitoksissa, vaan niiden käyttöön tulisi kasvattaa, jos haluamme nuorten pärjäävän tulevaisuuden yhteiskunnassa. Onkin iso kysymysmerkki, miten opiskelijoita tulisi ohjeistaa tekoälyn käytössä opiskelutehtäviä tehdessään. Aiemmin mainittujen työkalujen ohella esimerkiksi ChatPDF saattaa olla houkutteleva opiskelijoille: palveluun voi ladata vaikkapa tutkimusartikkelin pdf:nä ja esittää kysymyksiä, joihin tekoäly vastaa pdf:n pohjalta. Wiseonen tarkoituksena sen sijaan on auttaa vaikeiden aiheiden ymmärtämistä ja tiedon luotettavuuden tarkistamista ja kirjoittamisessa auttaa esimerkiksi Aiseo.

Myös varsinaisessa seminaarissa oli monta kiinnostavaa puheenvuoroa siitä, miten koulutuksen tulisi muuttua teknologisen kehityksen myötä. Esimerkiksi Paul LeBlanc (Southern New Hampshire University) kiteytti, että tiedon arvo vähenee, koska jokaisella on algoritmiassistentti taskussa. Hänen mukaansa pitäisi siirtyä aikaperusteisesta (eli opintopisteistä) kompetenssiperustaiseen opetukseen ja kreditointiin.

Dan Fitzpatrickin mukaan innovaatiot eivät tapahdu nykyistä koulutussysteemiä optimoimalla, eikä edes vanhoista käytännöistä ja arvoista irti päästäminen auta, vaan todellisia innovaatioita varten tulisi suunnitella aidosti uusi koulutussysteemi, joka palvelee oppijoiden ja yhteiskunnan alati muuttuvia tarpeita.

Lisäksi nykyisessä, nopeasti muuttuvassa maailmassa on tärkeämpää kuin koskaan kehittää elinikäisen oppimisen kulttuuria. Kannustammeko opiskelijoitamme tällä hetkellä riittävästi uteliaisuuteen ja luovuuteen suhteessa digitalisoituvaan yhteiskuntaan? Nyt kehitetään esimerkiksi lujaa vauhtia AutoGPT:tä, joka on seuraava suuri juttu tekoälymaailmassa. AutoGPT:llä on pääsy internetiin ja siitä kehitetään autonomista, eli tekoäly pystyy luomaan itse itselleen tehtäviä ja jatkamaan “ajattelua” ilman ihmisen käskyjä. Kokeilin AutoGPT:tä hyödyntävää AgentGPT:tä, jolle annoin tehtäväksi kehittää uudenlaisen toimintamallin verkkonuorisotyöhön. Mitään kovin mullistavaa se ei keksinyt, kenties olisi pitänyt antaa täsmällisempi toimeksianto, mutta tekoälyn “ajatusprosessia” oli kiinnostavaa seurata. Tämän tyyppisten työkalujen käyttö vaatiikin luovuutta ja oikeanlaisten käskyjen antamista tekoälytyökaluille.

On kiistatta selvää, että opiskelijoiden kriittisiä tiedonhakutaitoja ja mediataitoja tulee vahvistaa myös suhteessa erilaisiin tekoälyllä tuotettuihin mediateksteihin, olivat ne sitten esimerkiksi kirjallisessa tai videomuodossa. Opiskelijoita tulee myös kannustaa hyödyntämään tekoälyä opinnoissa ja työelämässä, sillä senkaltaiset digitaidot tulevat olemaan merkittäviä arjessa ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta. Mutta ennen kaikkea meidän tulee lisätä opiskelijoiden ymmärrystä digitalisaation kokonaisvaltaisista vaikutuksista yhteiskuntaan ja kulttuuriin.