Humanistinen ammattikorkeakoulu

Teköäly 2040 — Tekoälytiistai-blogisarja osa 3

  • Kirjoittaja: Niila Tamminen, Lehtori, kulttuurituotanto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 11.5.2023

Tämä blogikirjoitus on kolmas osa Tekoälytiistai-blogisarjaa, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksen kentällä.

Kutsumme tätä blogisarjaa Tekoälytiistaiksi, koska blogitekstejä julkaistaan joka tiistai 18.4. alkaen kevätlukukauden loppuun asti. Blogisarjan tuotantoa koordinoi Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo. Sarjassa julkaistaan seuraavat blogit:

Tekoälytiistai-blogisarja

Ladatessasi 3d-virtuaalityöpaikkaasi keittiösi pöydälle, kuuntelet Älysi uusimmat raportit kehosi hyvinvoinnista ja vastailet puolihuolimattomasti sen kyselyihin. Äly huomaa sen, ja muistuttaa, kuinka tärkeää on huolehtia sykesymmetriasta. Se on päättänyt kokeilla toisenlaista lähestymistä jatkuvaan Kanban-listojen unohteluusi ja on ostanut sinulle kolmella mikrokreditillä tomaattiajastimen. On vuosi 2040 ja tekoäly on ja tulee olemaan edelleen yksi nopeimmin kehittyvistä teknologioista. Ne ovat yhä tehokkaampia ja monipuolisempia ja ohjaavat elämäämme moniaistisesti siinä missä pieni mobiililaitteen ruutu ja kosketusnäppäimet ohjasivat 2020 luvun lopulla. Käytän tässä kirjoituksessa yleistermiä tekoäly kuvaamaan kaikkia generatiivisia, reaktiivisia, kapeita jne tekoälyjä.

Sinisiä mutkikkaita viivoja ja alueita, joita erottaa toisistaan keltaiset ja oranssit viivat ja alueet, ikään kuin aborigeenitaiteessa.
Stable Diffusionin luoma abstraktio yleisen tekoälyn (AGI) luonteesta.

Tekoälyn tulevaisuutta mietittäessä vastaan tulee kaksi ajatuskulkua. Se toimii todella helposti henkilökohtaisena avustajana jokapäiväisessä arjessamme, mutta se myös ohjaa päätöksentekoa monilla toimialoilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, taloudessa ja ympäristönsuojelussa. Kuinka paljon ja millä tavalla, riippuu täysin siitä, kuinka paljon me ihmiset päätämme kontrolloida ja antaa tätä valtaa sille. Tekoälyjärjestelmät voivat analysoida valtavia määriä dataa, löytää yhteyksiä eri asioiden välillä ja ennustaa tulevia tapahtumia, mutta toisaalta se on myös meidän (toistaiseksi) vajavaisen mielen ja mielikuvituksen vanki. Vuonna 2040 tekoäly, tai tarkemmin sanottuna erilaiset tekoälyt ja niiden takana olevat pohjamallit (foundation models) sekä mallien yhdistelmäkäyttö (mm. multimodaaliset mallit) eivät enää ole kokonaan kontrollissamme. Sen lisäksi, että ne auttavat lääkäreitä diagnosoimaan sairauksia, autonkuljettajia ennakoimaan liikennetilanteita, pankkeja arvioimaan lainojen riskejä ja ympäristöasiantuntijoita ennustamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, ne myös koodaavat uusia spesifejä malleja ja oppivia algoritmeja ja osaavat ratkoa ongelmia tavoilla, joita meille ei edes tullut mieleen (Bommasani ym., 2021). Ja tämä kaikki tulee olemaan meillä käytössä yhtä helposti ja vaivattomasti kuin nyt maailman tunnetuin, mutta vain 23 vuotta vanha hakukone.

Yksi merkittävä kehityskohde tekoälyssä on sen soveltaminen yhä monimutkaisempiin tehtäviin, kuten luovuutta vaativiin projekteihin ja päätöksentekoon. Esimerkiksi taiteellisten teosten luominen, kuten musiikin säveltäminen tai maalausten tekeminen, on jo tänä päivänä mahdollista tekoälyn avulla. Tätä kirjoittaessa tekoäly on jo voittanut taidekilpailun (Metz, 2022) sekä valokuvauskilpailun (Chang, 2023). Vuoteen 2040 mennessä tekoälyn taidot ovat laajentuneet entisestään, mikä mahdollistaa yhä monimutkaisempien ja upeampien taiteellisten teosten luomisen.

Jos yllä oleva kappale ei tunnu koskettavan itseä, on siinä tapauksessa hyvä muistuttaa, että tekoälyn hyödyllisyys tai tehokkuus on kiinni sille annettavista syötteistä. Lähitulevaisuuden kuumin kysymys tuleekin olemaan, miten osaat tuottaa merkittäviä, toimivia ja tuloksellisia syötteitä tarkoitukseen sopiville tekoälyille.

Tämä tuo väistämättä esiin tekoälyn kehitykseen liittyviä tärkeitä haasteita. Yksi merkittävimmistä on tekoälyn läpinäkyvyyden puute. Monet tekoälyjärjestelmät perustuvat syviin neuroverkkoihin, jotka tulevat olemaan niin monimutkaisia, että niiden toimintaa on vaikea täysin ymmärtää. Tämä voi johtaa inhimillisiin ongelmiin, kuten ennustamattomiin tuloksiin, syrjintään ja jopa vahinkoihin. Puhumattakaan kuplautumisesta ja maailmankuvan todellisesta mahdollisuudesta kaventua.

Vuoteen 2040 mennessä tekoälyn eettiset ja oikeudelliset kysymykset tulevat olemaan olleet yhä tärkeämpiä, ja tekoälyjärjestelmiä on kehitettävä vastuullisesti ja humaanisti. Ja tässä Humakilla ja vastaavilla toimijoilla olisi mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan oikealla tavalla. Kuinka moni on kouluttanut itse tekoälyä tai miettinyt omia vaikutusmahdollisuuksiaan? Onko tuottamamme tieteellinen ja tutkimuksellinen aineisto avointa ja käytetäänkö sitä tekoälyn kouluttamiseen? Pitäisikö meidän ihmisten kouluttaa sitä tietoisesti anonymisoidun ja tunteettoman big datan sijaan vielä, kun siihen on edes jonkinlainen mahdollisuus?

Lähteet

On the Opportunities and Risks of Foundation Models, Bommasani ym., 2021, Stanford https://crfm.stanford.edu/assets/report.pdf

Metz, Rachel 2022. AI won an art contest, and artists are furious. 3.9.2022. Viitattu 8.5.2023 https://edition.cnn.com/2022/09/03/tech/ai-art-fair-winner-controversy/index.html

Chang, Michael 2022. Artist Refuses Prize After His AI Image Wins at Top Photo Contest. 14.4.2023. Viitattu 8.5.2023 https://petapixel.com/2023/04/14/artist-refuses-prize-after-his-ai-image-wins-at-top-photo-contest/

Stable Diffusion. 24.4.2023 https://stablediffusionweb.com/