Tekoälyllä alkuun ja digiosaamisella maaliin — Tekoälytiistai-blogisarja osa 7
- Kirjoittaja: Petteri Ruotsalainen, Bachelor of Culture & Arts, Yhteisöpedagogi (AMK), Valokuvaaja, Älyteko -hanke, Valo-Valmennusyhdistys ry , 13.6.2023
- Kirjoittaja: Katri Karjula, YTM, asiantuntija, DigiGym –hanke, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.6.2023
Tämä blogikirjoitus on seitsemäs ja viimeinen osa Tekoälytiistai-blogisarjaa, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksen kentällä.
Kutsumme tätä blogisarjaa Tekoälytiistaiksi, koska blogitekstejä julkaistaan joka tiistai 18.4. alkaen kevätlukukauden loppuun asti. Blogisarjan tuotantoa koordinoi Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo. Sarjassa julkaistaan seuraavat blogit:
- Suvi Tuominen: Muuttaako tekoäly opettajan työtä? (25.4.2023)
- Arto Lindholm: Tekoälyn eettinen hyödyntäminen opiskelussa (2.5.2023)
- Niila Tamminen: Tekoäly 2040 (9.5.2023)
- Gyan Dookie: Tekoälyn olemuksesta -ajatteleeko tekoäly (16.5.2023)
- Päivi Timonen & Pia Lundbom: Tekoäly ja yhteisöllisyys (30.5.2023)
- Christa Sairio: Tekoälyn tietoturva ja tietosuoja (6.6.2023.2023)
- Katri Karjula & Petteri Ruotsalainen: Tekoälyllä alkuun ja digiosaamisella maaliin (13.6.2023)
Viimeisen vuoden aikana tekoäly on tullut rymistellen tietoisuuteemme, vaikka todellisuudessa se on ollut osa arkeamme jo huomattavasti pidempään. Emme vain välttämättä ole tulleet ajatelleeksi asiaa. Vai kuinka moni meistä on aktiivisesti miettinyt käyttävänsä tekoälyä selaillessaan somea, ostaessaan mainostettua tuotetta kaupasta tai pyytäessään Applen henkilökohtaista avustajaa Siriä tai Googlen Alexaa vaihtamaan kuunneltavaa kappaletta? Tekoälyä on kiittäminen myös siitä, että verkkohakukoneet osaavat vastata entistä paremmin tiedonhakuihimme, käyttämämme suoratoistopalvelut suosittelevat juuri meille soveltuvaa uutta TV-sarjaa ja robotti-imurit siivoavat kotimme ollessamme poissa.
DigiGym –hankkeella kohti digiosaamista ja -osallisuutta
2020-luvun arki on vahvasti digitalisoinutta, mikä johtaa myös väistämättä eriarvoistumiseen puutteellisten digitaitojen ja –laitteiden vuoksi. Digitaalisuuden läsnäolo onkin syytä tunnistaa eri toiminnoissa ja elämänalueilla, jotta voidaan tukea digiosaamisen vahvistumista ja varmistaa digiosallisuus kaikille.
Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Valo-Valmennusyhdistyksen yhdessä toteuttamassa DigiGym -hankkeessa on kehitetty digitaalisen yhteisöllisen ohjauksen mallia työpajaympäristössä. Mallin avulla voidaan lisätä työpajatoimintaan osallistuvien digiosaamista, vahvistaa digiosallisuutta ja ennaltaehkäistä digitaalista syrjäytymistä. Digiosaamista ja -taitoja on lähestytty hankkeessa kansalaistaitoina, joihin panostamalla edistetään samalla osallistujien edellytyksiä siirtyä kohti työelämää tai opintoja.
Hankkeessa toteutettua digitaalista toimintaa ovat mm. olleet Valo-Valmennusyhdistyksen työpajoilla järjestetyt viikoittaiset workshopit, joissa on harjoiteltu digitaitoja vaihtuvien aiheiden avulla. Digiosaamista kerryttävien workshoppien aiheet on kerätty pääosin osallistujilta, jolloin on voitu tarjota osallistujien kaipaamaa ja heidän tarpeisiinsa vastaavaa sisältöä. Digiosaamisen lisäksi workshopit ovat tukeneet minäpystyvyyden vahvistamisessa. Tässä työssä myös luovat keinot ovat olleet apuna, kun workshopeissa on esimerkiksi tuotettu uutta tietoa, luotu meemejä tai harjoiteltu digitaalista viestintää ja uuden kirjoittamisen taitoja.
Tekoäly luovuuden työkaluna ja lähteenä
Vauhdilla yleistyvä tekoäly vaatii käyttäjältään luovaa digitaalista osaamista. Tekoäly on tehokas työkalu mm. valtavien datamäärien käsittelyyn ja analysointiin. Vaikka tekoäly tuleekin muuttamaan (työ)elämää, se ei pysty korvaamaan ihmisen tekemää luovaa työtä tai taidetta kokonaan. Luovuutta tarvitaan myös tulevaisuudessa ja tekoäly onkin erinomainen apuri erilaisissa luovissa prosesseissa. Ideoinnissa ja luonnostelussa tekoäly on parhaimmillaan valtavan hyödyllinen työkalu ja väline, jota ihminen hyödyntää saavuttaakseen haluamansa lopputuloksen.
Tekoälyn avulla voidaan helposti ja nopeasti luoda tekstiä, kuvia, musiikkia ja videoitakin, mutta vaikka lopputulos voikin aluksi hämmästyttää, puuttuu siitä kuitenkin jotain oleellista. Tämä “jokin” lienee usein ihmisen kädenjälki, jonka vuoksi tekoälyn tuottama sisältö ei säväytä samalla lailla kuin ihmisen luomat teokset. On kuitenkin huomionarvoista, että vaikkei tekoäly itsenäisesti kykenekään tuottamaan säväyttävää sisältöä, voi se olla oivallinen aputyökalu myös ajatuksia herättävän taiteen tekemisessä. Kunhan lopputuloksessa on jotenkin aistittavissa inhimillisyys.
Tekoälyn avulla voidaan tehdä paljonkin, kunhan sille osataan esittää oikeita kysymyksiä. Tekoäly pohjautuu keskiarvoihin ja todennäköisyyksiin, eikä sillä ole kykyä tehdä tulkintaa tai tunnistaa konteksteja. Tästä syystä tekoälyn hyödyntäminen vaatii valtavasti opettelua ja kokeilemalla hankittua digiosaamista. Vaikka tekoälylle kuvailisi kuinka tarkkaan oman visionsa, ei lopputulos ole todennäköisesti siltikään halutunlainen, pelkästään tekoälyn laskema todennäköisin vastaus. Tekoälyn käyttäjän tarkan vision toteuttaminen vaatii usein tekoälyn lisäksi myös muita työkaluja, tai vaihtoehtoisesti itse koulutetun tekoälymallin ja valtavasti käytettyjä tunteja sen optimointiin. Jos kuitenkin tarvitaan nopeasti esimerkiksi kuvituskuva verkkosivuille tai someen, on tekoäly tähän oiva työkalu. Tai jos kaivataan uusia ideoita, voidaan niitä työstää yhdessä tekoälyn kanssa, ja päästä työssä alkuun. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko tekoäly hyödyllinen työkalu käsillä olevaan tehtävään, vai olisiko parempi hoitaa homma alusta loppuun muilla tavoin.
Kuvageneraattoreilla leikkiminen on viime aikoina mahdollistunut myös suurelle yleisölle. Luova toiminta tekoälyn avulla on kuitenkin muutakin kuin hauskaa ajanvietettä, sillä siinäkin ollaan olennaisen digiosaamisen parissa; kyky yhdistellä erilaisia teknologioita ja hyödyntää työkaluja uusilla tavoilla lisääntyy. Tekoäly ei suinkaan tapa ihmisten luovuutta, vaan voi parhaimmillaan jopa saada sen kukkimaan. Kuten taiteilijat ovat kautta aikojen inspiroituneet toisten taiteilijoiden töistä, voi ihmismielikin ryhtyä kehittelemään tekoälyllä luotujen kuvien pohjalta automaattisesti jotain täysin uutta ja erilaista.
Tekstintuotanto tekoälyn avulla
Tiedon tuottaminen ja muokkaaminen sekä viestintä erilaisilla sovelluksilla ja laitteilla on olennainen osa digiosaamista. Tekstin ideointia, tuotantoa ja editointia tekoäly nopeuttaa ja helpottaa huomattavasti. Tiedotteet ja somepostaukset syntyvät tekoälyn avustamana näppärästi mutta esimerkiksi luotettavaa tieteellistä tekstiä tekoälyllä ei pystytä tuottamaan, sillä lähdeviitteet joko puuttuvat kokonaan (esim. ChatGPT) tai ne voivat olla virheellisiä (vrt. Microsoft Bing). On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, ettei tekoälyn tuottamaan tekstiin voi sokeasti luottaa, vaan tiedon oikeellisuuden tarkistaminen on aina ihmisen vastuulla. Tekstin tuottamiseen, kuten muuhunkin työhön, tarvitaan siis edelleen ihminen, jolla on substanssiosaamista käsiteltävästä aiheesta sekä kyky muokata sisältö haluttuun lopputulokseen sopivaksi.
Kaikesta huolimatta tekoäly on oivallinen työkalu kirjoittamiseen ja muuhun luovaan työskentelyyn, kunhan sitä oppii käyttämään itselle parhaiten sopivalla tavalla. Se soveltuu loistavasti mm. tyhjän paperin kammosta ylitse pääsemiseen sekä erilaiseen ideointiin, ajatusten pallotteluun ja luonnosteluun. Olemme DigiGym –hankkeessa voineet iloksemme todeta tekoälyn tukevan minäpystyvyyttä ja tulevaisuuden digitaitoja työpajatoiminnassa silloin, kun tekoäly ja ihminen tekevät yhteistyötä. Molempia tarvitaan!
Tekoäly minäpystyvyyttä vahvistamassa
Yksi DigiGym –hankkeen osallistujien minäpystyvyyden tunnetta haastavista asioista on työnhaku. Monilla työpajatoimintaan osallistuvilla on negatiivisia kokemuksia työnhausta ja oman osaamisen sekä vahvuuksien sanoittaminen työnhaussa koetaan haasteelliseksi. Tähän haasteeseen vastattiin hankkeessa järjestämällä workshop, jossa tutustuttiin omiin vahvuuksiin Internetistä löytyvien persoonallisuus- ja luonteenvahvuustestien avulla. Testien tekemisen lisäksi workshopissa käytiin keskustelua testien hyödynnettävyydestä ja luotettavuudesta.
Testien tekemisen jälkeen osallistujien joukosta pyydettiin vapaaehtoinen kertomaan omien testiensä tuloksista. Muita osallistujia pyydettiin miettimään kuvitteellinen työpaikka, johon vapaaehtoinen esimerkkihenkilö voisi hakea. Näytölle avattiin tämän jälkeen ChatGPT, johon annetut luonteenvahvuudet sekä keksitty työpaikka syötettiin ja pyydettiin tekoälyä tuottamaan työhakemus annetuilla tiedoilla. Työhakemustekstin syntyminen osallistujien silmien edessä sai aikaan vilkasta keskustelua, sillä kukaan osallistujista ei ollut aikaisemmin hyödyntänyt tekoälyä työhakemuksen tai muiden itselle merkityksellisten tekstien tuottamiseen. Osallistujat kokivat tekoälyn tuottaman tekstin laadukkaana luonnoksena, jota hieman muokkaamalla voi saada aikaan sisällöllisesti sekä rakenteellisesti hyvän työhakemuksen. Tärkeimpänä asiana esiin nousi helpotus, jonka tekoäly tuo mahdollistaessaan avun tyhjän paperin kammoon.
Kuten aikaisemmat esimerkit tekoälyn ja luovan työn yhdistelemisestä sekä käytännön esimerkki DigiGym -hankkeen workshopista osoittavat, tekoälyllä pääsee erinomaiseen alkuun, mutta digiosaamista vaaditaan kuitenkin matkan varrella monta kertaa, ennen kuin kädessä on onnistunut lopputulos, oli kyse sitten kuvasta, somepostauksesta tai työhakemuksesta.
Tekoälyn käyttäminen ja käytön opettelu edellyttää monipuolista digiosaamista. Samalla se tukee erinomaisesti minäpystyvyyttä, joka voidaan mieltää mm. rohkeudeksi kokeilla uutta ja epäonnistua sekä kyvyksi päästä yli tehdyistä virheistä. Uusien taitojen opettelu kehittää minäpystyvyyden lisäksi myös mm. mielikuvitusta, kekseliäisyyttä, uteliaista ja leikkisää asennetta, sinnikkyyttä jatkaa erehdyksistä huolimatta sekä luovuutta ratkoa vastaantulevia ongelmia. Näistä koostuu uuden ajan digiosaaminen, jonka avulla valjastamme tekoälyn tehokkaaksi rengiksi ja hyödynnämme digitaalisia ratkaisuja luontevasti osana elämäämme.
