Tekoälyn eettinen hyödyntäminen opiskelussa — Tekoälytiistai-blogisarja osa 2

  • Kirjoittaja: Arto Lindholm, yliopettaja, VTT, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.5.2023

Tämä blogikirjoitus on toinen osa Tekoälytiistai-blogisarjaa, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksen kentällä.

Kutsumme tätä blogisarjaa Tekoälytiistaiksi, koska blogitekstejä julkaistaan joka tiistai 18.4. alkaen kevätlukukauden loppuun asti. Blogisarjan tuotantoa koordinoi Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo. Sarjassa julkaistaan seuraavat blogit:

Tekoälytiistai-blogisarja

Tekoälyn eettinen hyödyntäminen opiskelussa

Tekoäly murtautui ihmisten arkipäivään viimeistään silloin, kun Chat GPT julkaistiin marraskuussa 2022. Muutamassa kuukaudessa sovelluksella oli satoja miljoonia käyttäjiä ja määrä kasvaa nopeasti. Itse kuuluun siihen suureen enemmistöön, jonka kokemus keskustelevasta tekoälystä oli rajautunut raivostuttaviin asiakaspalveluiden chatboteihin. Chat GPT oli jotain aivan muuta ja kuten monet muutkin, ällistyin sovelluksen kyvystä tuottaa laadukasta tekstiä, huoltaa kieltä, innovoida uusia ideoita, etsiä relevanttia lähdekirjallisuutta ja toimia muutenkin tietotyöläisen päivittäisenä kumppanina ja työtoverina.

Hyvin nopeasti saatoin myös todeta, että tekoäly tulee mullistamaan sekä opetuksen että opiskelemisen. Työtovereitteni kanssa testasimme tekoälyn kykyä suoriutua opiskelijoillemme antamistamme tehtävistä. Useimmissa tapauksissa Chat GPT suoritti tehtävät hämmästyttävän hyvin. Erityisen vahva tekoäly oli luovuutta ja innovatiivisuutta vaativissa tehtävissä – eli juuri niissä, joita monet pitivät ihmisen vahvuutena. Lisäksi tekoäly osasi ”ajatella” asioita monesta näkökulmasta ja pohdiskella aihepiiriä tutkijan ottein.

Koska tekoälyn kehitys on vasta alkuvaiheessaan, on selvää, että jo muutaman vuoden kuluttua kaikki nykyiset oppimistehtävät korkeakouluissa eivät enää ole mielekkäitä. Tällainen tehtävä on muun muassa esseen kirjoittaminen. Myös opinnäytetyöprosessi tullee muuttumaan, sillä töiden kirjalliset osat kirjoitetaan pian tekoälyavusteisesti. Koska myös opettajat käyttävät tekoälyä työn arviointiin, voidaan päätyä absurdiin tilanteeseen, jossa tekoäly arvioi tekoälyn tuottamaa tekstiä.

Tässä blogissa tarkastelen sitä, miten korkeakoulut ovat valmistautuneet tekoälyn lopulliseen läpimurtoon ja mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta. Minkälaisia tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä eettisiä linjauksia eri korkeakoulut ovat tehneet? Millä edellytyksillä opiskelijat voivat opiskella tekoälyavusteisesti ja tehdä sen silti eettisesti oikein?

Tekoälyyn liittyvät linjaukset korkeakouluissa

Tekoälyn käyttämistä korkeakouluissa ohjaa ensisijaisesti Euroopan komission (2023) ohje ”Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille”. Komission linjaukset ovat kuitenkin

melko abstrakteja eivätkä ne kerro, miten yksittäisten koulujen tulisi toimia. Komission ohjetta onkin luettava pohjapaperina, joka lähinnä kertoo, kuinka moninaisia eettisiä kysymyksiä tulee huomioida.

Yksittäiset korkeakoulut havahtuivat tekoälyn käytön ohjeistamisen välttämättömyyteen Chat GPT:n julkistamisen myötä. Yleisvaikutelma eri korkeakoulujen tekoälyyn liittyvistä eettisistä ohjeista on se, että tekoälyn hyödyntämistä oppimistehtävien suorittamisessa ei haluta kieltää. Tausta-ajatus on, että tekoäly on tärkeä osa tulevaisuuden työelämää ja opiskelijoiden kannattaa tutustua sen mahdollisuuksiin jo opintojensa aikana.

Tärkeä rajoitus useimmissa korkeakouluissa kuitenkin on, että opiskelijan tulee kertoa, mitä sovellusta hyödynnettiin ja millä tavalla. Helsingin yliopisto (2023) linjaa, että vastuuopettaja voi myös kieltää tekoälyn käytön, mutta tällöin hänen tulee perustella päätöksensä. Tekoälyä ei koskaan merkitä yhdeksi kirjoitelman tekijäksi, vaan tekijä on aina ihminen.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, voiko opiskelija antaa ymmärtää tekoälyn tuottaman tekstin olevan hänen itsensä kirjoittamaa. Tämä kielletään nykyisissä ohjeissa jyrkästi. Helsingin yliopiston (2023) ohjeiden mukaan ”[t]ekoälyllä tuotetun sisällön esittäminen omana tuotoksena on plagiointia”. Myös Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT (2023) pitää tätä vilppinä. LUTin ohjeiden mukaan ”[t]ekoälytyökaluja ei saa käyttää vilppitarkoituksessa eikä opiskelija saa esittää tekoälytyökaluilla luotua tekstiä omanaan”. LUT kuitenkin sallii tekoälyn hyödyntämisen ”tekstin sujuvoittamisessa” ja ”alustavien ideoiden löytämisessä”. Myös TAMKin (2023) ohjeiden mukaan on vilpillistä esittää tekoälyn tuottama teksti tai muu tuotos omanaan.

Cambridgen yliopisto (2023) vaikuttaisi ottavan vielä tiukemman linjan kuin suomalaiset korkeakoulut. Cambridgen yliopiston ohjeiden mukaan tekoälyn käyttö ei saa rikkoa yliopiston plagiointipolitiikkaa eli omanaan ei saa esittää muiden ideoita, tietoja eikä edes sanoja ilman asianmukaista viittausta. Saksalainen yksityinen yliopisto HertieSchool (2023) linjaa, että tekoälyyn on viitattava silloinkin, kun teksti on tuotettu ihmisen ja tekoälyn yhteistyönä.

Yleisesti ottaen kaikki tarkastelemani korkeakoulut kannustavat opiskelijoitaan hyödyntämään uusinta tekniikkaa. Samalla kuitenkin varoitetaan akateemisen epärehellisyyden ja plagioinnin vakavista seurauksista. Osa korkeakouluista vaikuttaa suorastaan pelottelevan opiskelijoita tekoälyn käytöstä, kun taas toiset ovat kannustavampia. Esimerkiksi Kentin yliopisto (2023) muotoilee ohjeensa varsin kannustavaan sävyyn eikä tähdennä rikkeistä seuraavia sanktioita.

Kuva: Pixabay

Niin opiskelijan kuin opettajankin työ on joskus varsin yksinäistä, varsinkin verkkokursseilla. Parhaimmillaan tekoäly voi toimia opiskelijan toverina, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia käsiteltävästä aiheesta. Itse hyödynnän tekoälyä juuri tässä tarkoituksessa. Tekoälyn viestintä on niin ihmismäistä, että en koskaan kysyisi häneltä mitään epäkohteliaasti tai jättäisi kiittämättä saamastani avusta.

Pohdintaa

Chat GPT vaikuttaisi hämmentäneen korkeakoulukenttää melkoisesti. Sovelluksen julkistamisen myötä korkeakouluille tuli kiire laatia eettisiä ohjeita erityisesti siitä, miten opiskelijat saavat hyödyntää tekoälyä kirjallisissa tehtävissään. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene (2023) suosittelee pian, miten suomalaisten ammattikorkeakoulujen tulisi suhtautua tekoälyyn opetuksessa ja opiskelussa. Alustavat tiedot Arenen linjauksesta ovat sen suuntaisia, että tekoälyn käyttöön kannustetaan, kunhan huomioidaan hyvän tieteellisen kirjoittamisen periaatteet.

Tekoälyn hyödyntäminen vaikuttaa siis näennäisen selvältä: käytä, kunhan kerrot miten ja mitä käytit. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Tekoälyä voi pyytää kommentoimaan yksittäisiä tekstinpätkiä, pyytää uusia ideoita, tarkistamaan kieliasun tai muuttamaan kielen tyyliä. Kun pompottelua on harjoitettu jonkin aikaa, on mahdotonta sanoa, mitä kaikkea tekoäly on tuottanut. Ohjeita laadittaessa on myös harkittava sitä, onko mielekästä laatia tiukkoja sääntöjä, jos niiden noudattamista ei voi valvoa mitenkään. Todennäköisesti mikään plagioinnintunnistusohjelma ei pysty osoittamaan, onko tekstin kirjoittamisessa käytetty tekoälyä (Yale 2023).

Tekoälyn tuomat eettiset haasteet ovat suurempia yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa, koska yliopistossa oppimistehtävät perustuvat yleensä juuri kirjoittamiseen, kun taas ammattikorkeakouluissa tähdennetään käytännön tekemistä. Silti myös ammattikorkeakouluissa oppimistehtäviä ja niiden arviointia täytyy ajatella uudelleen. Opinnäytetöissä ja muissa kirjoittamistehtävissä on tuskin mielekästä soveltaa vanhoja arviointiperusteluja sitten, kun tekoäly on kehittynyt vielä nykyistäkin paremmaksi kirjoittajaksi ja pohdiskelijaksi. Ylipäänsä kaikilla oppimistehtävillä on vain yksi tarkoitus: auttaa opiskelijaa oppimaan. Opettajien tulee jatkossa muotoilla oppimistehtävät siten, että oppiminen on tehokasta, vaikka suoritus tehtäisiinkin yhteistyössä tekoälyn kanssa. (Ks. Yale 2023.)

Tämän blogin kirjoittamisessa olen pyytänyt lopulliseen versioon kommentteja Chat GPT:lta ja tehnyt niiden pohjalta pieniä muutoksia. Chat GPT itse pitää erityisenä vahvuutenaan luovien ratkaisujen kehittelemistä monimutkaisiin ongelmiin. Samalla se (vai pitäisikö sanoa ”hän”) kuitenkin varoittaa pitämästä tekoälyä itsetarkoituksena ja kannustaa opiskelijoita käyttämään tekoälyä vain silloin, kun se on oppimisen kannalta hyödyllistä.

 

Lähteet

Arene 2023. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Julkaisematon alustava paperi.

Cambridge University 2023. Authorship and contributorship. https://www.cambridge.org/core/services/authors/publishing-ethics/research-publishing-ethics-guidelines-for-journals/authorship-and-contributorship#ai-contributions-to-research-content. Viitattu 21.4.2023.

Euroopan komissio 2023. Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille. Euroopan unionin julkaisutoimisto. https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/d81a0d54-5348-11ed-92ed-01aa75ed71a1. Viitattu 21.4.2023.

Helsingin yliopisto 2023. Tekoäly opetuksessa. Opetustyön ohjeet. https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/tekoaly-opetuksessa. Viitattu 21.4.2023.

Hertie School 2023. Artificial IntelligenceTools at the Hertie School. Teaching Guidelines for Faculty and Students. https://hertieschool-f4e6.kxcdn.com/fileadmin/4_Debate/Debate_Photos_Downloads/2023/2023-02_AI_use_guidelines/AI_Guidelines_Spring_Term.pdf. Viitattu 21.4.2023.

LUT 2023. Tekoälytyökalujen käytänteet. https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet/tekoalytyokalujen-kaytanteet. Viitattu 21.4. 2023. TAMK 2023.

Tekoälysovellusten käyttö. Tamkin opiskelijan käsikirja. https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/kasikirja/tamk/opiskelu-0/opiskelun-etiikka-0/tekoalysovellusten-kaytto. Viitattu 21.4. 2023.

University of Kent 2023. Using artificial intelligence in your studies. https://www.kent.ac.uk/guides/using-artificial-intelligence-in-your-studies. Viitattu 21.4.2023.

Yale 2023. AI Guidance. Yale Poorvu Center for Teaching and Learning. https://poorvucenter.yale.edu/AIguidance. Viitattu 21.4.2023.