Monikielimaanantai-blogisarjassa keskitytään monikielisyyden ja -kulttuurisuuden tarkasteluun etenkin neljästä eri perspektiivistä; kielellinen ja kulttuurinen repertuaari, kieli- ja kulttuurimaisema, kielen ja kulttuurin sidonnaisuus sekä ihmisen identiteetti ja monikielisyys.
Monikielimaanantai-blogi ilmestyy kerran viikossa maanantaisin aina toukokuulle 2022 asti. Osa 1: Monikielisyys ja -kulttuurisuus ilmiönä, osa 2: Kielellinen repertuaari ja sen käyttö monikielisen ihmisen näkökulmasta, osa 3: ”Ahány nyelv, annyi ember” – pohdintoja kielestä ja monikielisyydestä, osa 4: Kielen, nonverbaalisen viestinnän ja kulttuurin sidonnaisuus, osa 5: Monikielisiä elämäntarinoita, osa 6: Kielisuhteiden muutokset ja niihin vastaaminen Suomessa, osa 7: Monikielisyyden huomioiminen työpaikkavuorovaikutuksessa.
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa koulutetaan tulkkauksen ja kääntämisen asiantuntijoita, jotka voivat toimia tulkkina eri-ikäisille kuuroille, viittomakieltä käyttäville asiakkaille, kuuroutuneille ja kuurosokeille asiakkaille, kuuleville sekä asiakkaille, joilla on puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia. Yhtenä koulutuksen läpileikkaavana osaamistavoitteena on multimodaalinen vuorovaikutusosaaminen. Se perustuu ymmärrykseen vuorovaikutuksen monikanavaisuudesta ja -muotoisuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että vuorovaikutuksessa merkitykset välittyvät kielellisin ja ei-kielellisin keinoin (esim. eleet, katse ja kuvat). Multimodaalisuudella opetussuunnitelmassamme tarkoitetaan sitä, että merkityksiä välitetään monilla vuorovaikutuksen keinoilla: puheen, tekstin ja viittomisen lisäksi esimerkiksi ilmeiden, kosketuksen ja kuvien avulla (Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2018).
Seuraava listaus siitä, mitä kaikkea tulkkaus on, ei ole tyhjentävä, mutta kuvaa siitä, mistä kaikesta tulkkauksessa on kyse. Tulkkaus
Ajatustani monimuotoisuudesta kuvastaa hyvin Diversity wheel. Kun tarkastellaan ihmisiä yksilöinä, monimuotoisuuden eri tekijöitä ovat mm. kognitiiviset ja fyysiset kyvyt, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, kulttuurinen tausta, sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, koulutus, vakaumus, poliittiset näkemykset, sosioekonominen tausta sekä elämänkokemukset. Lisäksi jokainen meistä kantaa sisällään erilaisia arvoja, pelkoja, uskomuksia, ennakkoluuloja ja asenteita. Nämä ja monet muut asiat tekevät meistä ainutlaatuisia yksilöitä ja joukostamme moninaisen.
Viestintä- ja vuorovaikutustilanteet, joissa tulkkausta tarvitaan, vaihtelevat kahden henkilön välisistä tilanteista kooltaan hyvinkin vaihteleviin ryhmätilanteisiin, epämuodollisista arjen tilanteista muodollisiin tilaisuuksiin. Ihmiset kohtaavat toisiaan joko kasvokkain tai etäyhteyksillä. Kohtaamisia, joissa tulkit mahdollistavat kommunikaatiota, tapahtuu muun muassa terveydenhuollossa, harrastuksissa, työssä, erilaisissa instituutioissa sekä oppilaitoksissa. Vuosien varrella olen törmännyt usein kysymykseen: ”Millaisissa tilanteissa olet toiminut tulkkina?”. Vakiovastauksekseni on muotoutunut toteamus siitä, että tulkkausta tapahtuu erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa liittyen kaikkiin ihmisen elinkaaren vaiheisiin synnytyssalista saattohoitoon, äitiysneuvolasta perunkirjoituksiin.
Kielet (suomi, ruotsi, englanti, suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, jne) tulkatuissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa vaihtelevat asiakkaiden ja tulkkien hallitsemien työkielten mukaan. Puheelle tulkkausta voidaan tuottaa kuiskaten, kasvokkaisessa tilanteessa ilman äänentoistoa tai suurelle yleisölle mikrofonia käyttäen. Viittomakieltä tuotetaan pääsääntöisesti niin sanottuun vapaaseen tilaan, kun vastaanottajilla ei ole näköön liittyviä rajoitteita. Toisinaan taas, kuurosokeille asiakkaille, viitotaan rajoittuneeseen näkökenttään tai taktiilisti kädestä käteen, riippuen siitä, onko asiakkaalla jäljellä toiminnallista näköä vai ei.
Viestintää ja vuorovaikutusta tapahtuu eri kielten lisäksi monilla erilaisilla menetelmillä. Tämä edellyttää tulkeilta erilaisten kommunikaatiomenetelmien hallintaa. Kommunikaation mahdollistumiseksi on tärkeää, että asiakkaiden tarpeet ja tulkkien osaaminen kohtaavat. Kuuroutuneille asiakkaille tulketta tuotetaan viitotulle puheelle. Viitotussa puheessa käytetään viittomakielestä lainattuja viittomia, joita tuotetaan suomen kielen mukaisessa järjestyksessä suomenkielisen huulion tueksi. Joskus kommunikaation mahdollistamiseksi tarvitaan puheen toistoa, sormiaakkosviestintää, kuvakommunikointia, sosiaalisia pikaviestejä tai ottamalla erilaisia objekteja osaksi kommunikaatiota. Toisinaan taas tarvitaan kirjoitustulkkausta, kuvailua tai opastamista.
Opastaminen mahdollistaa kuurosokealle asiakkaalle turvallisen liikkumisen. Kuvailun antaa asiakkaalle informaatiota fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä sekä muutoksista, joita tilanteissa ja toimintaympäristöissä tapahtuu. Kuvailua voidaan tuottaa puhumalla, viittomalla, osoittamalla, liikkeellä tai esimerkiksi keholle piirtämällä. Opastus, kuvailu ja kielellisen informaation välittäminen ovat kuurosokeille asiakkaille tulkkauksen osa-alueita, joiden yhdistelmä ja painotus vaihtelevat tilanteen mukaan.
Tulkkien työskennellessä erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa tulkin rooli pysyy tulkkaustoimeksiantojen yhteydessä kutakuinkin samana. Tulkin tehtävät puolestaan vaihtelevat asiakkaiden taustojen, käytössä olevien kielten ja menetelmien, tilanteiden, toimintaympäristöjen, tavoitteiden sekä tarpeiden mukaan.
Tulkin työn sanotaan olevan yksinäistä, mutta tulkkaustoimeksiannoissa ei koskaan olla yksin. Toimeksiantojen aikana tulkit tekevät yhteistyötä asiakkaiden, muiden ammattilaisten ja toisten tulkkien kanssa. Asiakkaiden kanssa saatetaan kohdata hyvinkin erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Sama asiakas saatetaan eri konteksteissa kohdata vanhemman tai ystävän, esihenkilön tai kollegan, asiantuntijan tai harrastajan, jne. roolissa. Tulkilla tuleekin olla tuntosarvet pystyssä ja kyky lukea tilanteita ja sitä, mihin vuorovaikutukseen osallistuvat osapuolet tilanteessa pyrkivät. Kuten pesäpallossa pelaajien, samoin tulkatuissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa tulkkien tulee lukea, mikä merkki milloinkin on päällä.
Ammattimaisen toiminnan kulmakiviä on puolueettomuus. Tulkin tehtävä on mahdollistaa muiden emootioiden välittyminen pitäen samalla omat tunteensa erillään tilanteesta (Koskinen K, 2018). Jotta tällainen akrobatia on mahdollista, tulkin on tärkeää tuntea hyvin itsensä ja kyettävä hallitsemaan omia tunteitaan ja sisäistä maailmaansa.
Koska tulkkaus on poikkitieteellinen ilmiö, mitä useampi teoria tarjotaan sen kuvaamiseksi, sen parempi käsitys tulkkauksen moniulotteisuudesta ja -kerroksisuudesta on mahdollista tavoittaa. Tulkkausta voi tarkastella monien eri tieteenalojen, esimerkiksi lingvistiikan, kulttuuriantropologian, psykologian ja sosiologian näkökulmasta. Valitaanpa tarkastelun näkökulmaksi yksi tai useampi paradigma, tulkkaus on monenkirjava kokonaisuus, jossa yhdistyvät muun muassa sosiaaliset taidot, teknistaidollinen osaaminen, kommunikatiivinen toiminta, ammattietiikka, kielten ja kulttuurien välittäminen, reflektointi, kognitiivinen informaation prosessointi sekä diskurssin tuottaminen.
Tulkkaus on siis hyvin monimuotoista. Sitä tuotetaan vaihtelevissa toimintaympäristöissä eri taustoista tuleville erilaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille, joilla jokaisella on omat tavoitteensa, tunteensa ja tarpeensa vuorovaikutustilanteeseen ja kommunikaatioon liittyen. Tulkin tulee tunnistaa ja huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet, tarkoitukset sekä tavoitteet, tunnistaa tilanteen asettamia vaatimuksia ja tuottaa tulketta tilanteeseen sopivilla kielillä ja menetelmillä. Tulkin tulee toimia ammattimaisesti, asiakas- ja tilannelähtöisesti tarkoituksen mukaisella tavalla, osallisuutta ja kommunikaatiota edistäen sekä asiakkaiden itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa kunnioittaen. Tulkkauksen monimuotoisuus on tätä ja paljon muuta. Eläköön tulkin työn monimuotoisuus!
Humanistinen ammattikorkeakoulu (2018). Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus koulutus. Opetussuunnitelma 2018–2024. Viitattu 18.4.2022. https://opiskelijanopas.humak.fi/wp-content/uploads/sites/5/2021/03/Tulkki-AMK-paivitetty-2020_PDF.pdf
Koskinen, K. 2018. Ruumiillinen affektiivinen pääoma asioimistulkin tunnetyössä. Teoksessa: Koskinen, K, Vuori, J & Leminen, A-K (toim.). 2018. Asioimistulkkaus. Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino. Tampere 2018.