Monikielisiä elämäntarinoita – Humakin tulkkiopiskelijat haastattelijoina – “Monikielimaanantai-blogisarja osa 5”

• Kirjoittaja: Zita Kóbor-Laitinen, lehtori, FM, KM, viittomakielen tulkki (AMK), Humanistinen ammattikorkeakoulu, 28.3.2022

Monikielimaanantai-blogisarjassa keskitytään monikielisyyden ja -kulttuurisuuden tarkasteluun etenkin neljästä eri perspektiivistä; kielellinen ja kulttuurinen repertuaari, kieli- ja kulttuurimaisema, kielen ja kulttuurin sidonnaisuus sekä ihmisen identiteetti ja monikielisyys.

Monikielimaanantai-blogi ilmestyy kerran viikossa maanantaisin aina toukokuulle 2022 asti. Osa 1: Monikielisyys ja -kulttuurisuus ilmiönä, osa 2: Kielellinen repertuaari ja sen käyttö monikielisen ihmisen näkökulmasta, osa 3: ”Ahány nyelv, annyi ember” – pohdintoja kielestä ja monikielisyydestä, osa 4: Kielen, nonverbaalisen viestinnän ja kulttuurin sidonnaisuus.

Blogi 5: “Monikielisiä elämäntarinoita”

Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijoiden opintoihin kuuluu opintojakso, jonka aiheena on monikielisyys ja monikulttuurisuus. Opintojaksossa perehdytään muun muassa kielitietoisuuden sekä kielen moninaisuuden ja kielellisten repertuaarien käsitteisiin. Tarkastellaan myös, kuinka esimerkiksi kielitaidon tai monikielisyyden käsitteiden määrittelyt ovat ajan saatossa muuttuneet. Teoreettisten pohdintojen lisäksi opiskelijat saavat jo opintojen alkupuolella haastatella Suomessa asuvia henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai suomalainen viittomakieli. Viittomakielisten haastattelujen vuorokin koittaa opintojen edetessä.

Yksi-, kaksi- ja monikielisyys

Kun puhutaan yksi-, kaksi- tai monikielisyydestä, näillä termeillä voidaan kuvata niin yksilön kuin yhteisönkin kielitaitoa tai kielenkäyttöä. Yksikieliset yhteisöt ovat maailmassa erittäin harvinaisia. Laajasti käsittäen kaksikielisyydellä voidaan tarkoittaa kahden kielen käyttämistä vaihdellen kielitaidosta, omaksumistavasta tai -iästä riippumatta.

Yhteiskunta toimii aina kielen varassa, joten kielellä on keskeinen merkitys yksilöille, ihmisryhmille ja koko valtion olemassaololle. Maailmassa on useita kymmeniä valtioita, joilla on enemmän kuin yksi virallinen kieli. Yksikielisiä valtioita ei taida olla olemassakaan, sillä valtioiden kielivarantoon kuuluu virallisten kielten lisäksi aina myös vähemmistökieliä. Maan kielivarannolla on vaikutusta myös siellä asuvien ihmisten ja yhteisöjen kulttuurisen identiteetin muodostumiselle.

Käsitys monikielisyydestä on muuttumassa. Kaksi- ja monikielisyyden käsitteiden laajenemiseen liittyy nykyisin ajatus kielen tilanne- ja tiedonalakohtaisuuden tunnistamisesta sekä siitä, että kielitaitoa nähdään tilannesidonnaisena, varioivana ja dynaamisena (Honko & Mustonen 2018). Uudenlaisen lähestymistavan myötä voidaan ajatella, että tietyllä tavalla jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen.

Monikielisyys osana kulttuurista moninaisuutta

Opetushallituksen sivuilla määritellään monikielisyyttä yhtenä kulttuurisen moninaisuuden ilmentymänä. Monikielisyyttä voidaan tarkastella vaihtelevissa kielenkäytön tilanteissa ja erilaisista näkökulmista. Nämä näkökulmat voivat olla esimerkiksi kielitietoisuus, kielellinen muisti ja sanavarasto, ymmärtäminen, kielen tuottamisen taito, kielen vastaanottamisen taito, diskurssintuntemus, kielen etiketin tuntemus ja kielen käyttötaidot sekä vuorovaikutustaidot. (Opetushallitus 2022.)

Aiemmin kielenhallintaa ja kielenoppimisen prosesseja on ollut tapana tutkia erityisesti yksilön taitojen ja toiminnan näkökulmasta, toteaa Mari Honko (2021, 185). Nykyisin tämän rinnalle on noussut kollektiivisen kielitaidon rakentumisen tarkastelu erilaisten kieliyhteisöjen tai ryhmien sisällä. Yhteisymmärrystä rakennetaan luomalla merkityksiä neuvottelemalla niistä.

Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijat pohtivat omia kielipolkujaan ja kielellisiä maisemiaan jo opintojensa alkupuolella laajan tehtäväkokonaisuuden avulla. Myöhemmin katse kääntyy kohti muita kielenkäyttäjiä ja yhteiskunnan kielivarantoja sekä kielenkäytön moninaisuutta. Toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat käyvät haastattelemassa niin kuulevia kuin kuurojakin kielenkäyttäjiä. Haastattelujen kautta ymmärrys monikielisyydestä ja kielellisistä repertuaareista syvenee ja tarkentuu.

Kielimaisemia ja kulttuurisamoilua

Tulkkiopiskelijat pohtivat haastattelutehtävien kautta muun muassa kielen moninaisuuteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Haastatteluilla pyritään saamaan kuva siitä, millainen on Suomen kielivaranto ja millä tavalla eri haastateltavat käyttävät omien kielellisten repertuaariensa mahdollisuuksia vaihtelevissa toimintaympäristöissä.  Vertailemalla haastateltavien henkilökohtaisia kuvauksia omasta kielenkäytöstään sekä kieli- ja kulttuuri-identiteetistään piirtyy kartta siitä, millä tavoin monikielisyys näkyy haastateltavien arjessa. Millainen on haastateltavien monikielinen kielitietoisuus ja miten se ilmenee? Millaisiin kieliyhteisöihin he kokevat kuuluvansa ja millaisia rooleja he näissä yhteisöissä omaksuvat?

Opiskelijat ovat kokeneet haastattelujen tekemistä ja erityisesti niiden tarkastelua yhdessä antoisaksi ja silmiä avaavaksi. He toteavat huomanneensa, että kohtaamiset monenlaisia kieli- ja kulttuuri-identiteettiä edustavien ihmisten kesken muokkaavat myös heidän omia käsityksiään monikielisyydestä ja sen ilmenemismuodoista.  Haastatteluaineistosta on siis aineksia monenlaiseen pohdintaan myös tulevaisuutta ja tulkin ammatillisuutta ajatellen.

Lähteet:

Honko, Mari (2021). Tutkimuksen kohteena vuorovaikutuksen käytänteet ja keinot. Puhe ja kieli, 41(2), 185–188. Viitattu 20.3.2022. https://journal.fi/pk/article/view/110928

Honko, Mari & Mustonen, Sanna (2018). Kieliä rinnakkain – koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Viitattu 22.3.2022. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/kielia-rinnakkain-koulun-monikielisyys-nakyviin-kielia-vertailemalla

Opetushallitus 2022. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Viitattu 20.3.2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kulttuurinen-moninaisuus-ja-kielitietoisuus