Valmennetut elämät – “Trenditiistai-blogisarja” osa 8

• Kirjoittaja: Minna Hautio, lehtori, FM, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.4.2021

Tämä blogi on Trenditiistai-blogisarjan kahdeksas osa. Trenditiistain jokaisessa osassa esittelemme yhden, meidän mielestämme tärkeän ja ehkä yllättävänkin, trendin. Trendillä tarkoitamme sellaista voimistuvaa yhteiskunnallista tai yksittäiseen toimialaan vaikuttavaa muutosta, jonka merkit ovat jo nähtävissä, mutta joka ei ole vielä sulautunut uudeksi toimintakulttuuriksi.

Uusi trendi julkaistaan joka tiistai. Jännityksen lisäämiseksi emme paljasta etukäteen, mitä nämä trendit ovat. Viimeinen trendi julkaistaan huhtikuussa 2021. Tällä kertaa käsittelemme henkilökohtaisen valmentamisen laajenemista yhä uusille elämän osa-alueille. Trenditiistain jokaisessa osassa esittelemme yhden, meidän mielestämme tärkeän ja ehkä yllättävänkin, trendin. Seitsemän aikaisempaa osaa on julkaistu 16.2.2021 (johdanto), 23.2.2021 (auditiivisuuden suosion nousu) 2.3.2021 (uushenkisyys), 9.3.2021 (alustatalous), 16.3.2021 (cancel-kulttuuri), 23.3.2021 (aikuisten harrastetoiminta) ja 30.3. (polyamoria).

Valmentaminen on tuttu termi erityisesti urheilun parista. Urheilijoita on kautta aikojen valmennettu sekä yksilöinä että ryhminä. Urheilumaailmasta henkilökohtainen valmennus (personal training) laajeni kenen tahansa ostettavaksi palveluksi 1970–80-lukujen taitteessa. Tuolloin Yhdysvaltain itä- ja länsirannikoilla alkoi muodostua fitness-trendi, jossa erityisesti kehon muokkaus oli avainasemassa. (Brooks 2004, 5.) Henkilökohtaisen valmentajan palvelujen käyttämisestä tuli nopeasti osa juppien, eli nuorten, kaupungeissa asuvien ja hyvin koulutettujen, elämäntapaa. Nykyään henkilökohtaisten valmentajien palvelujen hankkiminen on arkipäiväistynyt osaksi normaalia fyysisen kunnon ylläpitämistä ja kehittämistä aikaisemman ulkonäkökeskeisyyden sijaan, ja myös alan ympärillä aiemmin kimmellellyt glamour on hälvennyt. Myös palveluja käyttävä kohderyhmä on laajentunut – nykyään palveluja tarjotaan esimerkiksi ikäihmisille, jotta heidän toimintakykynsä säilyisi mahdollisimman pitkään.

Valmentaminen on laajentunut kuntosaleilta ja kuntopoluilta koskemaan yhä uusia elämän osa-alueita. Ala on edelleen voimakkaassa kasvussa ja monimuotoistuu entisestään. Valmennuspalvelujen kirjo kattaa sekä holistisia (mm. mentaalivalmennus, elämäntaitovalmennus ja life design coaching), konkreettisia (mm. talousvalmennus, ravintovalmennus ja deittailuvalmennus) että näiden väliltä olevia aihepiirejä (arjenhallintavalmennus ja hyvinvointivalmennus). Tärkeässä ja kasvavassa roolissa on myös liike-elämän valmennus (business coaching). Tässä blogissa keskitytään erityisesti näihin henkilökohtaisiin, muihin kuin fyysisen kunnon kehittämiseen liittyviin, valmennuspalveluihin. Samalla etsitään vastausta siihen, miksi ihmiset kaipaavat henkilökohtaista valmennusta, ja mitä se kertoo ajastamme.

Mitä valmentaminen on ja mitä se ei ole?

Valmennusala määrittelee valmentamisen menetelmäksi, jonka avulla pyritään saavuttamaan tavoitteita. Valmentaja auttaa asiakasta ensin asettamaan nämä tavoitteet itselleen ja sen jälkeen auttaa häntä löytämään omat voimavaransa ja keinonsa, joiden avulla ne myös saavutetaan. (International Mentoring Group 2021.) Olennaista on siis tavoitehakuisuus sekä asiakkaan keskeinen rooli prosessissa (Suomen Coaching-yhdistys 2021).

Valmentaminen ei ole neuvontaa, terapiaa, mentorointia eikä työnohjausta. Tosin erot erityisesti neuvonnan ja valmennuksen välillä ovat hiuksenhienoja: esimerkiksi uraneuvonta ja uravalmennus voivat olla limittäisiäkin toimintoja, eikä aina ole helppoa sanoa, missä neuvonta vaihtuu valmennukseksi tai päinvastoin. Myös valmennus ja työnohjaus ovat lähellä toisiaan. Niitä yhdistävät vuorovaikutuksellisuus, prosessimaisuus ja oppiminen. Niiden erona on kuitenkin se, että valmennuksessa keskeistä on tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen, kun taas työnohjauksessa olennaisempaa on työn tutkiminen ja siitä oppiminen. (Ristikangas 2008, 6–10.) Mentoroinnissa pääasiassa on tiedon, taidon ja kokemuksen jakaminen osapuolten välillä, erityisesti sen siirtyminen mentorilta mentoroitavalle (Law 2013, 55). Valmentaja–valmennettava -suhteeseen ei puolestaan kuulu tämän kaltaista osaamisen jakamista. Terveydenhoitoalalla toimivien terapeuttien ja valmentajien ero on sen sijaan selkeä: terapeuttien toiminta on luvanvaraista ja työnkuva liittyy mielenterveyden hoitamiseen tai kuntoutukseen.

Valmentaminen ei ole luvanvarainen työnimike, joten kuka tahansa voi kutsua itseään valmentajaksi ja toimintaansa valmentamiseksi. Alalle voi ryhtyä kouluttautumattakin, mutta tarjolla on runsaasti erilaisia ja eri mittaisia koulutuksia, joiden läpäisy oikeuttaa sertifikaatin käyttämiseen. Erilaisia valmennuksen sertifiointitoimijoita on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä yli 500 (Milanova 2020). Koulutustarjonta on laajaa, ja valmennustaitoja voi Suomessakin opiskella kaupallisten coaching-kurssien lisäksi myös monissa vakiintuneissa organisaatioissa kuten esimerkiksi Folkhälsanin (2021) kursseilla tai kesäyliopistossa (esim. Turun kesäyliopisto 2021). Suomessa toimi jo vuonna 2012 yli tuhat elämäntaidon valmentajaa (Mustonen 2021).

Valmennusala kasvaa ja monimuotoistuu hurjaa vauhtia

Valmentaminen on vielä verrattain uusi ja sääntelemätön ala. Koska yleisiä rajoituksia tai pätevyysvaatimuksia toiminnan harjoittamiselle ei ole, ja toisaalta kysyntää vaikuttaa olevan, ala on myös nopeassa kasvussa: viimeisen kymmenen vuoden aikana sen kasvu on ollut toiseksi suurinta kaikkien toimialojen joukossa koko maailmassa (Milanova 2020). Yksinomaan Yhdysvalloissa alan markkina-arvo oli vuonna 2016 jo reilu miljardia dollaria (La Rosa 2018a). International Coach Federationin (2016, 7) tutkimuksen mukaan maailmassa arvioitiin vuonna 2015 olevan noin 53 300 ammattimaista valmentajaa. Näistä suurin osa toimii Länsi-Euroopassa (35%) ja lähes yhtä paljon heitä on Pohjois-Amerikassa (33%). Vaikka ala onkin valtavassa kasvussa, vuonna 2014 tehdyn laskelman mukaan kuluttajista vain 16 % on käyttänyt valmennuspalveluita joko henkilökohtaiseen tai työelämässä tapahtuvaan valmennukseen (La Rosa 2018b). Kasvupotentiaalia on siis edelleen.

Palveluntuottajien itsensä mukaan suurimpia alan uhkia ovat kouluttamattomat valmentajat, jotka huonontavat alan mainetta, myyntialustojen sekavuus sekä palvelujen ylitarjonta (International Coach Federation 2016, 19.) Ylitarjonnasta johtuen alalle voikin olla syntymässä kupla (La Rosa 2018b). Tätä koko lailla rajoitteetta kasvavaa alaa asemoimaan on syntynyt erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka osaltaan määrittelevät valmennustoimintaa ja edistävät sen tunnettuutta. Keskeisin kansainvälinen kattojärjestö on International Coach Federation. Lisäksi toiminnan eettisyyden linjaamiseksi on luotu erilaisia normeja ja muodostettu toimielimiä niitä valvomaan. Esimerkiksi Suomessa toimii Coachingin ja mentoroinnin eettinen toimikunta (2021).

Valmennusalan nopea kasvu- ja muutosvauhti sekä sen sääntelemättömyys tekevät siitä vaikeasti hahmotettavan myös asiakkaan näkökulmasta. Koska erilaisia valmennusnimikkeitä on valtavasti, eikä asiakkaalla ole välttämättä vertailupohjaa siihen, millaisia palvelut keskimäärin ovat, hänen on pääasiassa itse pääteltävä, mitä palvelu pitää sisällään, onko se sopiva hänen tarpeisiinsa, ja onko palveluntuottajalla riittävästi osaamista. Valmennusalalla palvelun erottuva brändääminen, koulutuksen osoittaminen laadukkaiksi tunnistetuilla sertifioinneilla, hyvät referenssit ja kiittävä asiakaspalaute ovatkin kaiken a ja o.

Ketkä palveluja käyttävät ja miksi?

Palvelujen käyttämisessä painopiste on selkeästi liike-elämän valmennuksen puolella. Jopa 77 % asiakkuuksista liittyy tavalla tai toisella siihen. Yksityisasiakkaiden osuus on vain 19 %. Tyypillinen asiakas on 35–44-vuotias. Globaalisti tarkasteltuna asiakaskunta on lievästi (54 %) naisvaltaista. Ainoan poikkeuksen muodostaa Aasia, jossa miehiä on hieman enemmän (58 %) asiakkaista. Valmennuskategorioittain tarkasteltuna naisia on suhteellisesti miehiä huomattavasti enemmän elämänhallintaan ja elämänlaatuun liittyvän valmennuksen kategoriassa (69 %) ja ”muut” -kategoriassa (64 %). Muissa kategorioissa erot ovat tasaisemmat, esimerkiksi johtamisen ja liiketoiminnan osa-alueilla erot ovat vain 2–4 %. (International Coach Federation 2016, 9, 16–17.)

Liike-elämän valmennusten kuvauksissa korostetaan erityisesti sitä, että valmennus voi auttaa kehittämään työyhteisön toimintaa ja tuottaa liiketoiminnalle hyötyä. Hakeutuminen tällaiseen valmennukseen voi johtua halusta kehittää omaa osaamista tai ulkoisesta paineesta ja kokemuksesta, että työelämän vaatimuksissa ei yksinkertaisesti pärjää ilman sparraajaa ja suunnannäyttäjää. Aloite valmennuksen voi tulla myös työnantajan puolelta, ja noin puolessa liike-elämän valmennuksen asiakkuuksista maksajana onkin joku muu kuin valmennettava itse (International Coach Federation 2016, 16).

Elämäntaito- ja hyvinvointivalmennuksia tarjoavien palveluntuottajien internet-sivuilla olevissa palvelunkuvauksissa painottuvat erityisesti (elämän)muutos ja tasapainon etsiminen. Syitä tarpeelle voi löytyä sekä työelämän että vapaa-ajan paineista. Työikäisten suomalaisten mielenterveys on heikentynyt viime vuosina. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan joka viides nainen ja 15 % miehistä kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Luku on erityisesti naisten osalta kasvanut. Myös masentuneisuus on yleistynyt. (Suvisaari, Viertiö, Solin & Partonen 2018, 85.)

Kiireisen ja suorituspainotteisen työelämän vastapainoksi vapaa-ajalla moni pyrkii rentoutumaan ja palautumaan työn rasituksista mahdollisimman tehokkaasti, sillä työssä jaksaminen vaatii kestävää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä hyvää kuntoa. Keinoja niiden saavuttamiseen on viljalti tarjolla, samoin palveluja. Tällä hetkellä vallitseekin suoranainen terveys- ja hyvinvointibuumi (Hiltunen 2017), johon valmentaminenkin osaltaan liittyy.

Työelämä vaatii paljon ja työsuhteet ovat epävarmoja. Vapaa-aika on sekin monella tavoin kuormittunutta. Erityisesti nuoremman ikäpolven, ns. portfoliosukupolven, kansalaiset ovat tottuneet rakentamaan elämäänsä ja uraansa vaihe vaiheelta, suoritus suoritukselta (Paakkunainen & Hoikkala 139). Liike-elämän valmennuksissa asiakkaiden ikärakenne painottuukiin erityisesti kehittyvien talouksien maissa nuorempiin sukupolviin, mikä kertonee sekä nuorempien ikäpolvien tulosta johtotehtäviin että siitä, että valmennuksen odotetaan siivittävän talouden nousua entisestään. Muissa maissa trendi on enemmänkin toiseen suuntaan, sillä valmennettavien joukossa on entistä enemmän myös yli 45-vuotiaita ja jopa yli 55-vuotiaita henkilöitä. (International Coach Federation 2016.) Työelämän tehostamisen paineet ja jatkuva teknologinen muutos pakottavat myös työuransa keski- ja loppupäässä olevia ihmisiä pysymään kehityksen mukana, ja tähän haetaan apua valmennuksesta.

Yhä yksilöistyvässä maailmassa (Santos, Varnum & Grossmann 2017, 1238) elämän suunnan valinta ja vastuu siitä ovat yhä enemmän omissa käsissä. Pyrkiessään saavuttamaan menestystä ihminen joutuukin yhä enemmän kehittämään ja muokkaamaan itseään ja minuuttaan. Käytännössä kyse on erityisesti työmarkkinoilla minuuden markkinoinnista. Työelämän prekaariluonne ja sen epävarmuus voivatkin kääntyä ajatukseksi, että ne ovat ensisijaisesti yksilön omia ongelmia, ja ne voi voittaa tulemalla ”yhä paremmaksi versioksi itsestään”. (Mäkinen 2012, 15–16, 258.) Monien vaatimusten ja valintojen ristipaineessa yksilön orientaatio sen suhteen, mitä hän lopulta elämältään haluaa, voikin olla hukassa. Ei siksi olekaan ihme, että moni kaipaa muutosta tilanteeseen ja valmentajaa avuksi muutostyöhön.

Valmentaminen sopeutuu ympäristön muutoksiin

Henkilökohtainen valmennus on kallista, ja siihen on varaa vain harvoilla. Valmennuksen tarve kuitenkin kasvaa koko ajan, joten korvaavia menetelmiä on kehitettävä. Tulevaisuudessa valmennus siirtyneekin yhä enenevässä määrin verkkoon – erilaiset valmennussovellukset, webinaarit ja muut online-palvelut lienevät tulevaisuudessa vallitseva valmennuskäytäntö (La Rosa 2018b). Jo tällä hetkellä on olemassa valmennukseen soveltuvia keinoälysovelluksia, kuten chatbotteja, jotka kuluttaja voi ottaa käyttöön koska tahansa. Niiden etuna on se, että ne ovat aina saatavilla ja henkilökohtaisen valmentajan palveluja edullisempia. (Taylor 2020.) Monelle nämä hyviä kysymyksiä oikeina hetkinä kysyvät digitaaliset valmentajat voivat sopia, mutta henkilökohtaista kohtaamista ja yhteistä pohdiskelua kaipaaville ne ovat kuitenkin laiha lohtu.

Kun maailma muuttuu ympärillä, myös valmentamisen lajit muuttuvat: Ruotsin Trygghetsrådetin (2019, 64) mukaan tulevaisuudessa on tarvetta esimerkiksi dna-valmentajille, jotka tekevät asiakkaille heidän dna:hansa perustuvan elämäntapa- ja terveyssuunnitelman ja ohjaavat sen toteuttamisessa. Kyseessä ei ole pelkästään tulevaisuuden trendi, vaan dna-valmentajia on jo markkinoilla (mm. ISSA 2021).

Toisaalta perusinhimilliset tarpeet eivät myöskään lakkaa olemasta tärkeitä. Yksinasuvien määrä lisääntyy jatkuvasti ainakin vauraissa maissa (Ortiz-Ospina 2019). Trendi on samansuuntainen myös Suomessa (Tilastokeskus 2020). Vaikkei yksinasuminen suinkaan aina sinkkuudesta kerrokaan, eikä sinkkuuttakaan välttämättä edes pidetä ei-toivottuna asiana, todennäköisesti yksinasuvien ja sinkkujen joukossa on myös entistä enemmän heitä, jotka etsivät merkityksellistä ihmissuhdetta. Voikin olettaa, ettei deittailu- tai ihmissuhdevalmentajien tarve ole tulevaisuudessa ainakaan vähenemässä. Pikaisen nettiselailun perusteella vaikuttaisi siltä, että Suomessa ei vielä toimi deittailuvalmentajia, mutta ihmissuhdevalmentajia sen sijaan on runsaastikin markkinoilla. Lienee kuitenkin vain ajan kysymys, koska deittailuvalmennus yleistyy myös Suomessa.

Lue trenditiistain seuraava julkaisu aiheesta älyteknologia.

Lähteet:

Brooks, Douglas S. 2004. The Complete Book of Personal Training. Champaign, USA: Human Kinetics. Viitattu 16.3.2021. https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=EjG9MwvZCUkC&oi=fnd&pg=PR13&dq=personal+trainer+history&ots=0LS_7IXAOq&sig=zDx_Amq7_nZv3iOYnzIEL_2GP30&redir_esc=y#v=onepage&q=personal%20trainer%20history&f=false

Coachingin ja mentoroinnin eettinen toimikunta 2021. Toiminnan tarkoitus. Viitattu 17.3.2021. https://www.eettinentoimikunta.fi/#jasenet

Folkhälsan 2021. Learn to be a mental trainer! Viitattu 17.3.2021. https://www.folkhalsan.fi/vuxna/utbildningar/mental-tranare

Hiltunen, Elina 2017. Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa. Trendit ja ilmiöt. E-kirja. Helsinki: Docendo.

International Coach Federation 2016. 2016 ICF Global Coaching Study. Executive summary. Viitattu 16.3.2021. https://coachingfederation.org/app/uploads/2017/12/2016ICFGlobalCoachingStudy_ExecutiveSummary-2.pdf

International Mentoring Group 2021. Definition of coaching in 2020. Who is the coach and how he works nowadays. Viitattu 16.3.2021. https://mentoringgroup.com/what-is-coaching.html

ISSA 2021. Become A DNA-Based Fitness Coach – A Breaking New Offering In Fitness! Viitattu 16.3.2021. https://www.issaonline.com/certification/dna-based-fitness-coach/

La Rosa, John 2018a. U.S. Personal Coaching Industry Tops $1 Billion, and Growing. MarketResearch.com. Viitattu 17.3.2021. https://blog.marketresearch.com/us-personal-coaching-industry-tops-1-billion-and-growing

La Rosa 2018b. Top 6 Things to Know About the Personal Coaching Industry. MarketResearch.com. https://blog.marketresearch.com/top-6-things-to-know-about-the-personal-coaching-industry

Law, Ho 2013. The Psychology of Coaching, Mentoring and Learning. 2. painos. Chichester: John Wylie & Sons Ltd.

Milanova, Lucy 2020. Coaching — The Big Boom And Status Of The Industry Today. The evolution of the coaching industry to its current state. Viitattu 16.3.2021. https://medium.com/journey-to-self/coaching-the-big-boom-and-challenges-of-the-still-expanding-industry-5d503ab11a4b

Mustonen, Satu 2012. Suomessa työskentelee jo tuhat elämäntaidon valmentajaa. Viitattu 16.3.2021. https://yle.fi/uutiset/3-6138768

Mäkinen, Katariina 2012. Becoming Valuable Selves. Self-Promotion, Gender and Individuality in Late Capitalism. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Viitattu 30.3.2021.  http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8811-5

Ortiz-Ospina, Esteban 2019. The rise of living alone: how one-person households are becoming increasingly common around the world. Our World in Data. Viitattu 29.3.2021. https://ourworldindata.org/living-alone

Paakkunainen, Kari & Hoikkala, Tommi 2007. Sukupolvikamppailun kutsu – Nuorten yksilöllistynyt politiikkasuhde. Teoksessa Kari Paakkunainen (toim.) Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 72, 136–155. Viitattu 30.3.2021. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/5sukupolvipolitiikka.pdf

Ristikangas, Marjo-Riitta 2008. Työnohjaus ja coaching – samaa ohjausperhettä. Osviitta 3/2008. Viitattu 16.3.2021. https://www.bomentis.fi/wp-content/uploads/2012/01/Coaching_ja_tyonohjaus_2008_01.pdf

Suomen Coaching-yhdistys 2021. Mitä coaching on? Viitattu 16.3.2021. https://www.coaching-yhdistys.fi/mita-coaching-on/

Santos, Henri C. & Varnum, Michael E. & Grossmann, Igor 2017. Global Increases in Individualism. Psychological Science (9)28/2017, 1228-1239. Viitattu 7.3.2021. DOI: 10.1177/0956797617700622

Suvisaari, Jaana & Viertiö, Satu & Solin, Pia & Partonen, Timo 2018. Mielenterveys. Teoksessa Päivikki Koponen, Katja Borodulin, Annamari Lundqvist, Katri Sääksjärvi ja Seppo Koskinen (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 4/2018. Viitattu 29.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8

Taylor, Ros 2020. Human resources: An expert’s perspective on the future of coaching. Viitattu 16.3.2021. https://www.openaccessgovernment.org/human-resources-future-of-coaching/83449/

Tilastokeskus 2020. Yksinasuminen yleistynyt etenkin nuorten ja iäkkäiden ikäryhmissä 2019. Viitattu 30.3.2021. http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

Trygghetsrådet 2019. Framtidens arbetsliv är här! Viitattu 16.3.2021. https://www.trr.se/contentassets/80105922d0684815b85c0e394f28b8c5/framtidens_arbetsliv_rapport_web.pdf

Turun kesäyliopisto 2021. Psyykkinen valmentaja 25 op. Viitattu 17.3.2021. https://turunkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/psyykkinen-valmentaja-25-op/