Kolmannen sektorin palveluketjujen toimintaa Keski-Suomessa selvittänyt Humakin hanke tutki konkreettisten esimerkkien valossa, miten järjestöjen muodostamat yhteistyörakenteet toimivat.
Keski-Suomesta olevin esimerkein pureuduttiin siihen, miten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöt tuottavat yhteistyössä palveluja ja palvelukokonaisuuksia. Millaisia hyviä käytäntöjä järjestöillä on? Millaiset käytännön pulmat, esteet ja kynnykset haittaavat yhteistyötä?
Esimerkeiksi valittiin Muuramen Innola ry, Keski-Suomen Tanssin Keskus, Jyväskylässä toimiva Liikuntapeuhula sekä Saarijärvellä ja sen ympäristössä toimiva Kehräkumppanit ry. Ne edustavat tasapuolisesti kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjä, ja niiden yhteistyössä on monipuolisesti järjestötoiminnan ja toiminnallisen yhteistyön piirteitä. Lisäksi tarkasteltavat yhdistykset toimivat sekä erityyppisissä kaupunki- että maaseutumaisissa toimintaympäristöissä. Ne tekivät yhteistyötä nuorille kohdennetussa palvelutoiminnassa, kulttuuripalvelujen ja lasten liikuntatapahtuman järjestämisessä sekä työllistämispalvelujen toteuttamisessa.
- Ydinhavainto on, että yhdistysten yhteistyöstä muodostuu synergistä hyötyä. Yhdistykset saavat enemmän näkyvyyttä, toimintojensa kehittämisen mahdollisuuksia ja uusia ideoita. Myös erilaisten tukipalveluiden, kuten markkinoinnin ja hallinnon tehtävät käyvät helpommiksi.
- Toinen ydinhavainto on, että yhteistyörakenteissa yhdistykset nojaavat yhtä lailla perustehtäväänsä kuin muissakin olosuhteissa. Mielikuva siitä, että yhteistyössä tehtävät palvelutoiminnat syrjäyttäisivät yhdistyksen perustehtävän, ovat harhaanjohtavia. Onnistunut yhteistyö päinvastoin vahvistaa yhdistyksen edellytyksiä perustoimintaansa.
Järjestöjen yhteistyön kehittämiseen tulee resurssoida riittävästi
Havainnoiduissa yhteistyörakenteissa oli keskeistä, että yhteistyön koordinaatio resurssoidaan riittävästi. Koordinaatioon eivät yhdistysten omat voimavarat riitä. Tärkeää näyttää olevan pikemminkin hidas ja pitkäjänteinen kehittäminen kuin palveluinnovaation nopea kehittäminen. Tuotteet ja palvelut kehittyvät voimavarojen ja sitoutumisen, ei niinkään ulkopuolisesti määrittyneiden palvelutarpeiden dynamiikalla. Asiantuntemus toimintaan kumpuaa osallistujista, usein vapaaehtoistoimijoista ja toimii erilaisella dynamiikalla kuin julkisten ja yritysorganisaatioiden palvelukehittäminen.
Selvitys lisää tietoa yhdistysten yhteistyöstä yleiseltä kannalta. Yhteistyötä on tarkasteltu aiemmin lähinnä sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteydessä. Tämä selvitys avaa yhteistyön tematiikkaa paikallistason ja vapaa-aikakeskeisten järjestöjen osalta. Siten se täydentää tutkimuksellista tietoa. Selvityksen tietoja voidaan käyttää yhdistysten yhteistyön kehittämisessä. Se tarjoaa tietoa toimivista käytännöistä ja siinä analysoidaan yhteistyön edellytyksiä. Tapaustutkimuksellisen luonteensa puolesta se tarjoaa myös esimerkkejä toiminnasta, mitä voidaan käyttää yhdistystoiminnan hyvien käytäntöjen levittämisessä sekä kouluttamistarkoituksessa.
Humakin Jyväskylän TKI-keskuksen (Akseli) hanke on saanut tukea Euroopan sosiaalirahastolta ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
Hankkeen loppuraportti Yhdistykset yhteistyössä? – Kuvauksia keskisuomalaisten järjestöjen palveluista (2014), (toim. Pekka Kaunismaa) on luettavissa verkkojulkaisuna. Raportin kirjoittajat ovat Pekka Kaunismaa, Sanna Lukkarinen, Minna Rajalin ja Jari Hoffren.
Lisätiedot:
Lehtori Pekka Kaunismaa, pekka.kaunismaa@humak.fi, 020 7621 238
TKI-päällikkö Esa Ylikoski, esa.ylikoski@humak.fi, 020 7621 308
