Ammatillisen järjestötyön vahvistaja

Piirroshahmo, joka puhaltaa erikokoisia, värikkäitä saippuakuplia.

Humak ammatillisen järjestötyön ja kansalaistoiminnan vahvistajana

Järjestötyön osaamiskärjen päätehtävää ovat:

  1. Vahvistaa kansalais- ja järjestötoiminnan ammattilaistehtävissä toimivien osaamista
  2. Tukea moninaisten yhdistys- ja järjestöorganisaatioiden elinvoimaisuutta ja toimintakykyä sekä toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Tärkeää on myös palvella kaikkia kansalais- ja järjestötoiminnasta kiinnostuneita jakamalla tietoa ja tuottamalla muita tarpeellisia asiantuntijapalveluita.

Järjestötyön osaamiskärjen yhteiskunnallinen tarve

Kansalaislähtöiseen ja kansalaisten vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva yhdistys- ja järjestötoiminta on elintärkeää suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja elinvoimaisuuden kannalta. Vapaaehtoisvoimin toimivat paikallistason yhdistykset sekä kokonaan tai osittain ammattilaisvoimin toimivat järjestöt tarjoavat suomalaisille mahdollisuuksia harrastaa, kokea yhteenkuuluvuutta, oppia uutta, vaikuttaa yhteiskuntaan, tuottaa, saada ja innovoida palveluja, harjoittaa edunvalvontaa, edistää aatetta, luoda uutta ja pitää huolta toisista. Kansalais- ja järjestötoiminnalla on siis valtava merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä koko yhteiskunnan toimivuuden, demokratian ja palvelutuotannon kannalta.

Kansalais- ja järjestötoiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys myös määrällisesti tarkasteltuna. Suomessa on yli satatuhatta rekisteröityä yhdistystä (PRH 2019a), ja vaikka vuosittain osa yhdistyksistä lakkaa toimimasta, joka vuosi perustetaan pari tuhatta uutta (PRH 2019b). Suomalaisista valtaosa kuuluu jäsenenä vähintään yhteen yhdistykseen ja noin 40 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä.

Yhdistyksistä suurin osa toimii täysin vapaaehtoisvoimin, mutta järjestösektori on myös merkittävä työllistäjä. Noin 8000 järjestössä on vähintään yksi palkattu työntekijä, ja yhteensä järjestösektorilla tehtiin vuonna 2018 noin 70 000 henkilötyövuotta palkallista työtä, mikä vastaa noin viittä prosenttia koko kansantalouden työvoimasta . Kun otetaan huomioon myös näiden järjestöjen kautta tehty vapaaehtoistyö, sektorilla on suuri kansantaloudellinen merkitys.

Tyypilliset kehittämistarpeet kansalais- ja järjestötoiminnan kehittämishankkeet liittyvät toiminnan ja palvelujen laadun parantamiseen, vaikuttavuuden arviointiin, palvelurakenteen muutoksiin, digitalisaatioon järjestöorganisaatioissa, non-formaalin oppimisen tunnistamiseen koulutuksessa ja työelämässä, työhyvinvointiin järjestöissä sekä erilaisten väestöryhmien mukaan saamiseen (nuoret, maahanmuuttajat, eläkeläiset) sekä laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaamiseen, kuten väestöryhmien polarisaatio ja ilmastonmuutos.

Vaikka ympäröivässä yhteiskunnassa tunnistetaan kansalais- ja järjestötoiminnan arvo ja merkitys, ei järjestöjen toimintaedellytysten kehittyminen aina parempaan suuntaan ole itsestään selvää. Kansalaisyhteiskunnan nykytilasta on esitetty huolestuneita arvioita. Eri puolilla maailmaa on esitetty arvioita, että kansalaisyhteiskunnan tila kapenee. Tämä näyttäytyy myös Suomessa etenkin niiden lukuisten järjestöjen toiminnassa, jotka saavat avustuksia julkiselta sektorilta. Valtion kohdistama ohjaus on tiukentunut niin, että järjestöjen toiminta on kiinnitetty aiempaa selvemmin julkisen sektorin tavoitteisiin ja vaatimuksiin . Kansalaistoiminnan ominaispiirteiden puolustaminen edellyttääkin järjestöiltä uudenlaista osaamista.

Viisi henkilöä istuu lattialla ja keskustelee.
Järjestöillä on suuri kansantaloudellinen merkitys.

Humakin järjestötyön osaamiskärjen tehtävät

Humakin järjestötyön osaamiskärjen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on järjestötyön ammattilaisten generalistisen eli järjestötoiminnan yleisen osaamisen vahvistaminen. Ammattikorkeakouluna Humakilla on erityinen rooli nimenomaan järjestötyön ammattilaisten osaamisen vahvistajana. Yhteisöpedagogien (AMK ja YAMK) kouluttajana ja monenlaisten täydennyskoulutusten järjestäjänä meillä on myös pitkäaikaista osaamista siitä.

Tavoite vahvistaa ammattilaisten osaamista tarkoittaa, että Humak vastaa nykyisten ja tulevien järjestötyön ammattilaisten osaamistarpeisiin kansalais- ja järjestötyön taidoissa. Tällaisia taitoja ovat ainakin seuraavat:

  • yhteisöllisen toiminnan edistäminen
  • vapaaehtoistoiminnan organisointi ja motivointi
  • yhdistyshallinnon osaaminen
  • johtaminen ja työyhteisötaidot
  • fasilitointitaidot
  • taloushallinnon ja varainhankinnan osaaminen
  • projektihallinta
  • edunvalvonta ja vaikuttaminen
  • koulutussuunnittelu ja kouluttajana toimiminen
  • arviointi, ennakointi ja kehittäminen
  • verkostotyö, vuorovaikutusosaaminen ja viestintä
  • palvelutuotanto ja -muotoilu
  • formaalin & non-formaalin oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Järjestöjen digitaaliset toimintaympäristöt

Kaikessa tässä otetaan huomioon myös digitaaliset toimintaympäristöt. Olennaista on, että samalla pidetään kirkkaana järjestömäisen toiminnan erityispiirteet, kuten arvoperusta ja aatteellisuus, yhteisöllinen toiminta sekä vapaaehtoistoimijoiden ja jäsenten osallisuus. Toiminnan kivijalkana ovat myös yhteisöpedagogikoulutuksen yleiset nimittäjät kuten yhteisöllisyys, osallisuus, yhdenvertaisuus, toimijuuden edistäminen ja kriittinen pedagogiikka.

Osaamiskärjen toinen tehtävä kohdistuu järjestöihin organisaatioina. Tavoitteena on vahvistaa järjestöorganisaatioiden toimintakykyä, toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Tämä tarkoittaa, että Humak osallistuu järjestöjen toiminnan tai organisaation kehittämiseen erityisesti edistämällä järjestöjen kykyä tutkia, arvioida, vahvistaa ja osoittaa laatua ja vaikuttavuutta sekä kehittämällä monitoimijaisessa yhteistyössä uusia ratkaisuja ja toimintatapoja ajankohtaisiin ongelmiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Aiemmissa ja käynnissä olevissa kehittämishankkeissa tällaista onkin jo tehty. Samalla on syytä pitää mielessä, että meillä on annettavaa myös järjestöjen toiminnan sisältöjen kehittämisessä muiden osaamiskärkien tai läpileikkaavan osaamisen kautta esimerkiksi nuorisotyössä, kulttuurialla, kotoutumisessa, vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä ja ay-toiminnassa.

Humak profiloituneena kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä

Suomessa ole tällä hetkellä yhtään korkeakoulua, joka olisi erityisesti profiloitunut kansalaisyhteiskunnan, kolmannen sektorin tai ammatillisen järjestötyön tutkimiseen ja kehittämiseen. Tutkimusta tehdään monitieteisen näkökulman vuoksi hajanaisesti yliopistojen useissa tiedekunnissa. Useat ammattikorkeakoulut pitävät kolmatta sektoria yhtenä toimintaympäristönä, jonka erityispiirteisiin kiinnitetään jonkin verran huomiota ja jonka toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä hankkeissa ja opiskelijatehtävissä. Lisäksi yksittäisillä ammattikorkeakouluilla on yksittäisiä opintokokonaisuuksia liittyen työskentelyyn kolmannella sektorilla.

Myös opintokeskukset ja järjestöjen kattojärjestöt tuottavat tietoa järjestökentästä ja ovat mukana sen kehittämisessä omien rooliensa mukaisesti. Kokoava korkeakoulutoimija kuitenkin puuttuu.

Humakin järjestötyön osaamiskärjen tavoitteena on perustaa alkaneen strategiakauden aikana järjestötyön osaamiskeskittymä, joka palvelee kaikkia järjestötyön osaamisesta, tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita tuottamalla koulutusten ja kehittämishankkeiden lisäksi myös moninaista julkaisutoimintaa sekä tutkimusta ja asiantuntijapalveluja yhteistyössä Humakin muiden osaamiskärkien ja muiden toimijoiden kanssa.