Ammatillisen järjestötyön vahvistaja

Humakin järjestötyön osaamiskärjen tehtävät

1. Järjestötoiminnan yleisen osaamisen vahvistaminen

Humakin järjestötyön osaamiskärjen tärkein tehtävä on järjestötoiminnan yleisen osaamisen vahvistaminen. Ammattikorkeakouluna meillä on erityinen rooli järjestötyön ammattilaisten osaamisen vahvistajana. Meillä on pitkäaikaista osaamista yhteisöpedagogien (AMK ja YAMK) kouluttajana ja alan johtavana täydennyskoulutusten järjestäjänä.

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen tarkoittaa, että vastaamme nykyisten ja tulevien järjestötyön ammattilaisten osaamistarpeisiin. Tällaisia taitoja ovat ainakin:

• Yhteisöllisen toiminnan edistäminen
• Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja motivointi
• Yhdistyshallinnon osaaminen
• Johtaminen ja työyhteisötaidot
• Fasilitointitaidot
• Taloushallinnon ja varainhankinnan osaaminen
• Projektinhallinta
• Edunvalvonta ja vaikuttaminen
• Koulutussuunnittelu ja kouluttajana toimiminen
• Arviointi, ennakointi ja kehittäminen
• Verkostotyö, vuorovaikutusosaaminen ja viestintä
• Palvelutuotanto ja –muotoilu
• Digitalisaatio
• Formaalin & non-formaalin oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

2. Järjestöjen vaikuttavuuden vahvistaminen

Osaamiskärjen toisena tavoitteena on vahvistaa järjestöorganisaatioiden toimintakykyä, toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Humak osallistuu järjestöjen toiminnan tai organisaation kehittämiseen edistämällä järjestöjen kykyä tutkia, arvioida, vahvistaa ja osoittaa laatua ja vaikuttavuutta sekä kehittämällä monitoimijaisessa yhteistyössä uusia ratkaisuja ja toimintatapoja ajankohtaisiin ongelmiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Meillä on annettavaa järjestöjen toiminnan sisältöjen kehittämisessä muiden osaamiskärkiemme tai läpileikkaavan osaamisen kautta esimerkiksi nuorisotyössä, kulttuurialla, kotoutumisessa, vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä ja ay-toiminnassa.

Järjestöissä tehtiin vuonna 2018 noin 70 000 henkilötyövuotta palkallisena työnä. Se vastaa viittä prosenttia kansantaloudesta.

Humakin tavoitteena on perustaa järjestötyön osaamiskeskittymä kokoamaan yhteen osaaminen, tutkimus ja kehittämistoiminta

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään korkeakoulua, joka olisi erityisesti profiloitunut kansalaisyhteiskunnan, kolmannen sektorin tai ammatillisen järjestötyön tutkimiseen ja kehittämiseen.

Humakin tavoitteena on perustaa järjestötyön osaamiskeskittymä, joka palvelee kaikkia järjestötyön osaamisesta, tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita tuottamalla koulutusten ja kehittämishankkeiden lisäksi myös julkaisuja, tutkimuksia sekä asiantuntijapalveluja yhteistyössä Humakin muiden osaamiskärkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Tähän saakka alan tutkimusta ja hankkeita on tehty hajautetusti eri yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Järjestökentän kattojärjestöt ja opintokeskukset tuottavat tietoa järjestökentästä ja sen kehittämisestä omien rooliensa mukaisesti. Toimintaa kokoavalle korkeakoulutoimijalle on kiistaton tarve.

Järjestötyön yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys on suuri

Järjestötoiminnalla on suuri merkitys sekä ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden että koko yhteiskunnan toimivuuden, demokratian ja palvelutuotannon kannalta. Suomessa toimii yli satatuhatta rekisteröityä yhdistystä. Ne tarjoavat suomalaisille mahdollisuuksia harrastaa, vaikuttaa yhteiskuntaan, tuottaa, saada ja kehittää palveluita, harjoittaa edunvalvontaa, edistää aatetta, luoda uutta ja pitää huolta toisista.

Sektorilla on myös merkittävä kansantaloudelinen merkitys. Järjestöissä tehtiin vuonna 2018 noin 70 000 tuntia palkallista henkilötyövuotta. Tämä vastaa noin viittä prosenttia kansantalouden työvoimasta. Valtaosa suomalaisista on vähintään yhden yhdistyksen jäsen ja peräti 40 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä.

Eri puolilla maailmaa ollaan huolestuneita kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisesta. Julkiselta sektorilta avustuksia saavien järjestöjen valtionohjaus on Suomessakin tiukentunut niin, että järjestöjen toiminta on kiinnitetty aiempaa selvemmin julkisen sektorin tavoitteisiin ja vaatimuksiin.

Kansalaistoiminnan ominaispiirteiden puolustaminen edellyttää järjestöiltä uudenlaista osaamista.