Olemme viitottujen kielten kouluttamisen ja kielellisen saavutettavuuden edistämisen asiantuntijoita.

Edistämme yhdenvertaisuutta, kielellistä saavutettavuutta ja ihmisten oikeutta käyttää omaa kieltään ja kommunikointitapojaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.  

Toiminta-ajatuksemme

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) viitottujen kielten tulkkauksen koulutuksessa opetamme viittomakielen tulkkausta sekä tutkimme ja kehitämme kielellistä saavutettavuutta. Edistämme työllämme monikielistä vuorovaikutusta kasvokkaisissa ja teknologiavälitteisissä toimintaympäristöissä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Tuemme kielellisten oikeuksien toteutumista sekä ihmisten tasavertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia monikielisissä kohtaamisissa.  

Painopisteet 

1. Monikielisen vuorovaikutuksen edistäminen 

Kouluttamalla viittomakielen tulkkeja mahdollistamme kuulevien, kuurojen, huonokuuloisten ja kuurosokeiden henkilöiden välistä vuorovaikutusta kaikenlaisissa kohtaamisissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Humak kouluttaa kuulevien viittomakielen tulkkien lisäksi ainoana oppilaitoksena Suomessa myös kuuroja tulkkeja sekä suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja. Kehitämme jatkuvasti myös opetuksemme sisältöä pyytämällä säännöllisesti työelämän edustajien ja asiakasryhmien näkemyksiä ja ehdotuksia koulutuksen kehittämisestä. Huomioimme myös alan ja tulkkien työkentän muuttuvia tarpeita 

TKI-toimintaamme keskittyy tulkkaustoiminnan kehittämiseen ja alan tulevaisuuden pohtimiseen. Kirjoitamme vuosittain runsaasti ammatillisia julkaisuja tulkkauksen, kääntämisen, vuorovaikutuksen ja kielellisen saavutettavuuden aihepiireistä. 

2. Kansainvälisyys 

Kansainvälisten verkostojemme avulla saamme tuoretta tutkimus- ja osaamistietoa ja pystymme jakamaan omaa osaamistamme muille. Edistämme kansainvälistä yhteistyötä mm. seuraavilla toiminnoilla:  

• Kansainvälisten verkostojen kehittäminen, uusien yhteistyökumppanuuksien solmiminen ja olemassa olevien korkeakoulukumppanuuksien kehittäminen useissa Euroopan maissa, kuten mm. Alankomaissa, Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Skotlannissa. 
• Kansainvälisen maisteritutkinnon, European Master in Sign Language Interpreting (EUMASLI) toteuttaminen yhteistyössä Herriot Wattin (Skotlanti) ja Magdeburg Stendalin (Saksa) korkeakoulujen kanssa.  

• Vuonna 2023 ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen seminaari International Days on Linguistic Accessibility (IDLA)  
• Kansainväliset lehtorivaihdot ja vierailutoiminta 
• Opiskelijavaihtotoiminta 
• Opintojakso- ja luentovaihtojen kehittäminen kansainvälisten partnereiden kanssa 
• Henkilöstön osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja symposiumeihin 

• Kansainvälisten hankkeiden suunnittelu ja toteutus
• Kansainvälisten kokoomateosten toimittaminen ja julkaiseminen 

3. Yhteistyö 

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n yksi omistaja on Kuurojen Liitto. Kuurojen Liiton lisäksi teemme yhteistyötä mm. Kuuloliiton, Suomen Kuurosokeat ry:n, Finlandssvenska Teckenspråkiga rf:n, Afasialiiton sekä Selkokeskuksen kanssa. Yhteistyötä tehdään hankkeissa sekä tutkinto-opintoihin liittyen esimerkiksi harjoitteluiden, opinnäytetöiden ja erilaisten projektien merkeissä. Opiskelu- ja harjoitteluympäristöinä ja kumppaneina ovat toimineet myös mm. seurakunnat, Kansallisteatteri, Lasten ja nuorten säätiö, Tiedekeskus Heureka, kirjasto Oodi sekä Helsingin kulttuurikeskus Stoa.  

Olemme tehneet jo useamman vuoden ajan yhteistyötä Kansallisteatterin kanssa, jossa teatterinäytöksiä tulkataan suomalaiselle viittomakielelle opiskelijatyönä. Toinen esimerkki on Kuurojen Liiton, Helsingin kulttuurikeskus Stoan sekä Humakin yhteistyönä järjestettävä vuotuinen HELSign tapahtuma, jossa kuurot ja kuulevat taiteilijat kohtaavat. HELSign on kulttuuritapahtuma, joka järjestetään viittomakielisille heidän äidinkielellään sekä saadaan valtaväestö ja viittomakielinen yhteisö keskustelemaan toistensa kanssa.  

Toimintamme käytännössä

1. Koulutus 

Järjestämme viittomakielen tulkin (AMK) koulutusta sisältäen seuraavia osa-alueita:  

• Työkielten osaaminen,  
• Vuorovaikutusosaaminen, 
• Kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen, 
• Tulkkaustaidon osaaminen sekä 
• Tulkin ammatillinen osaaminen. 

Tulkkikoulutuksemme kampukset ovat monikielisiä. Työ- ja opiskelukielinä ovat suomalaisen viittomakielen, suomenruotsalaisen viittomakielen ja suomen kielen lisäksi englanti ja ruotsi. Viittomakieli on mukana kaikessa kommunikaatiossa ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien. Opiskelijoillamme on mahdollisuutta tutustua myös muiden maiden viittomakieliin kansainvälisen vaihto-opiskelun puitteissa. Kaiken opetuksen tavoitteena on kielitietoisuuden lisääminen sekä tehokas ja tarkoituksenmukainen kieltenvälinen viestintä. 

Tavoitteenamme on kouluttaa tulkkeja, jotka 

• osaavat toimia alan asiantuntijatehtävissä ammattieettisesti perustellulla tavalla, 
• ymmärtävät tulkin tehtävän, 
• osaavat mukauttaa toimintaansa toimintaympäristön ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti, 

• osaavat soveltaa uusia työskentelymuotoja joustavasti sekä 
• käyttävät työkieliä, kommunikaatio- ja tulkkausmenetelmiä asiakas- ja tilannelähtöisesti. 

Tulkeilta edellytetään myös tulkkauksessa käytettävän teknologian hallintaa. Sillä tarkoitetaan erilasten tietoteknisten välineiden, ohjelmien ja sovellusten hallintaa ja ymmärrystä siitä, miten nopeasti etenevä digitalisaatio vaikuttaa tulkin työympäristöihin ja toimintatapoihin. 

Meiltä valmistuu viittomakielen tulkkeja, jotka ovat tulkkauksen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kielellisen saavutettavuuden asiantuntijoita. He voivat toimia tulkkeina viittomakieltä käyttäville asiakkaille vaihtelevissa monikielisissä ja -kulttuurisissa toimintaympäristöissä ja voivat työllistyä myös muihin alan asiantuntijatehtäviin. 

Meillä voi suorittaa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tähän vaaditaan tulkin AMK-tutkintotodistuksen lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemus tulkkausalan työtehtävissä. Ylempiä amk-koulutuksia on kaksi. Koulutuksista toinen on suomenkielinen Tulkkaustoiminnan kehittäminen -koulutus ja toinen on englanninkielinen European Master in Sign Language Interpreting (EUMASLI). 

Tarjoamme lisäksi opintojaksoja ja kurssikokonaisuuksia myös jatkuvan oppimisen väylien kautta kaikille tulkkauksesta, viittomakielestä ja kielellisestä saavutettavuudesta kiinnostuneille. Avoimen ammattikorkeakoulun opintokokonaisuuden laajuus on 60 opintopistettä. Myös yksittäisten opintojaksojen tai pienempien opintokokonaisuuksien opiskelu on mahdollista. Niitä voidaan myöhemmin lukea hyväksi tutkinto-opinnoissa.

2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Meillä on koulutettu kuuroja tulkkeja vuodesta 2001 lähtien, ja tämä ainutlaatuisuus suomalaisessa koulutuskentässä on avannut meille kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Olimme vuosina 2015–2018 toteuttamassa Erasmus-hanketta Developing Deaf Interpreting, jonka keskiössä oli kuurojen tulkkien koulutus Euroopassa. Hanke oli ensimmäinen kansainvälinen kuuroihin tulkkeihin keskittyvä hanke. 

Suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen kieli. Meillä Humakissa on toteutettu viime vuosina kolme suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyshanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Lev i vårt språk (Livs 1) koulutushankkeessa (vuosina 2015–2017) suunniteltiin ja toteutettiin kieliasiantuntijakoulutus, sekä kerättiin opetusmateriaalia. Jatkohankkeessa (Livs 2, vuosina 2018–2020) suunniteltiin ja toteutettiin suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutus. Kolmas hanke (Livs 3, 2022) tarjoaa jälleen kieliasiantuntijakoulutusta, mutta pienemmässä mittakaavassa ja laajemmalle kohdeyleisölle: sekä suomenruotsalaisille viittomakielisille että suomenruotsalaisesta viittomakielestä kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville. 

Olimme 2016–2019 mukana kansainvälisessä, Googlen rahoittamassa Visual Sign News (Visn) -hankkeessa, jossa kehitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa uudenlaista visuaalista uutispalvelua niille Euroopassa asuville kuuroille, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä osaa oman maansa viittomakieltä. Visn-hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa uutistarjonnan saavuttaminen niille kuuroille, joita perinteiset uutiskanavat eivät tavoittaneet. Uutisten sisältöä ja merkityksiä välitettiin katsojille monimuotoisin ja monikanavaisin viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin. Hankkeessa koulutettiin uutisankkureiksi kuuroja henkilöitä. Lisäksi uutislähetykset toteutettiin niin, että käytetty kieli ja sitä tukevat kuvat, kartat, ikonit ja infograafit olivat mahdollisimman laajalle kohderyhmälle saavutettavat. 

Olemme toimintamme alusta lähtien tuottaneet uutta tietoa ja taitoa haastattelemalla viittomakielisiä kuuroja ja keräämällä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen sanastoja. Työn tuloksena on syntynyt toistatuhatta uutta viittoma-artikkelia Kuurojen Liiton ylläpitämään virtuaalisanakirja SignWikiin. Tätä kansalaissanakirjahanketta rahoitti Koneen Säätiö samoin kuin puheentunnistukseen perustuvaa kielensisäisen tekstityksen kehittämishanketta, johon osallistuimme Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Sen tavoitteena oli kehittää puheentunnistukseen perustuvaa ohjelmatekstitystä kuulovammaisten ja maahanmuuttajien tarpeisiin. Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelman rahoittamassa Kielettömänä kaupungissa -hankkeessa taas kartoitimme, miten Suomeen saapuneet maahanmuuttajat, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan omassa kotimaassaan, navigoivat itsenäisesti Helsingin kaupungissa. 

Viittomakielisten kielelliset oikeudet ja työmme yhteiskunnallinen merkitys

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä. Viittomakielisiä voivat olla kuurot, huonokuuloiset ja kuuroutuneet henkilöt sekä kaikki ne kuulevat henkilöt, jotka syystä tai toisesta käyttävät eri tilanteissa viittomakieltä. Viittomakieli on henkilön äidinkieli, kun sitä on käytetty hänen kanssaan syntymästä lähtien. Viittomakieli voi siis olla myös kuulevan äidinkieli, kun hän on omaksunut sen yhdeltä tai molemmilta vanhemmaltaan tai vanhemmalta sisarukseltaan. Kuurojen Liiton mukaan äidinkielenään suomalaista ja/tai suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä ihmisiä on noin 5500. Heistä kuuroja on noin 3000. Suomessa on yhteensä noin 10 000–14 000 viittomakielentaitoista henkilöä.  

Tulkatuissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa yhtenä osapuolena voi olla kuuro, huonokuuloinen, kuuroutunut tai kuurosokea asiakas ja toisena osapuolena on yleensä kuuleva (useimmiten suomenkielinen) henkilö. Tulkin tehtävä on mahdollistaa näiden osapuolten välinen yhdenvertainen ja sujuva vuorovaikutus. 

Jokaisella suomalaisella kuurolla ja kuurosokealla on vuoden 1979 lainsäädäntöuudistuksesta asti ollut oikeus viittomakieliseen tulkkauspalveluun. Vuonna 1981 oikeuden saivat myös huonokuuloiset ja kuuroutuneet henkilöt. Oikeus tulkkaukseen on kaikenikäisillä tulkkauksesta hyötyvillä henkilöillä missä tahansa tilanteessa. Tulkkauspalvelun kustannuksista vastaa pääsääntöisesti joko Kansaneläkelaitos (Kela) tai tietyt muut viranomaistahot. Maksajana voi olla myös järjestö tai yksityiset henkilöt.  

Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa (731/1999, 17 §). Lisäksi vuonna 2015 astui voimaan viittomakielilaki (2015/359), joka koskee molempia Suomen kansallisia viittomakieliä eli sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä. Tässä laissa viranomaisille asetetaan velvollisuus antaa palvelua asiakkaan omalla kielellä tai mahdollistaa palvelun saaminen tulkkipalvelun avulla. Viittomakielilain tarkoituksena on myös lisätä viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä ihmisistä kieli- ja kulttuurivähemmistönä.  

Tulkkauspalveluilla pyritään mahdollistamaan kielellisten oikeuksien ja kielellisen saavutettavuuden toteutuminen sekä tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Meidän tehtävänämme on kouluttaa osaajia tulkkausalan asiantuntijatehtäviin. Kansainvälisellä tasolla Suomi ja Humak ovat eturivissä kouluttamassa viittomakielen tulkkeja.