Neljä piirrettyä kättä heiluu eri suuntiin. Taustalla puhekuplia.

Tulkkaus mahdollistaa kielellisten oikeuksien toteutumisen

Suomi on edelläkävijä niin tulkkien koulutuksessa kuin siinä, että kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille taataan laissa subjektiivinen oikeus tulkkiin. Tulkkauspalvelut edistävät moninaisuuden kohtaamista ja kielellistä erityistukea tarvitsevien henkilöiden osallisuutta sekä itsemääräämisoikeuden ja kielellisten oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Teknologian käyttö ja kehittäminen tulkkien sekä asiakkaiden tarpeisiin on jatkuvasti kasvava osaamisalue. Siihen on sekä Kelan tulkkauspalvelun toimeenpanijana että korkeakoulujen panostettava entistä enemmän.

Tulkkausta tarvitaan kaikilla ihmiselämän alueilla: työssä, yksityiselämän tilanteissa, opinnoissa, vapaa-ajan vietossa, harrastuksissa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Tulkin toiminnan tavoitteena on kommunikaation mahdollistaminen sekä kielellisen saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden, itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon edistäminen jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa.

Tulkkauspalvelu perustuu lakiin

Tulkkauspalvelu perustuu lakeihin, jotka takaavat kuulo- sekä kuulonäkövammaisille oikeuden tulkkaukseen. Tulkkauspalveluilla mahdollistetaan kielellisten oikeuksien ja kielellisen saavutettavuuden toteutumista sekä tasavertaista osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Tulkkien tehtävänä on mahdollistaa kuulevien, kuurojen, huonokuuloisten ja kuurosokeiden henkilöiden välinen vuorovaikutus kaikenlaisissa kohtaamisissa, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tulkin tutkinto on osaamisperustainen. Koulutuksen perustan muodostaa neljä keskeistä osaamisaluetta:

  1. tulkin ammatillinen osaaminen,
  2. tulkkaustaidot ja työkielten osaaminen,
  3. vuorovaikutusosaaminen sekä
  4. kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen.

Näiden lisäksi multimodaalinen vuorovaikutusosaaminen, teknologiaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Tulkki AMK -tutkinnon läpileikkaavia osaamistavoitteita.

Multimodaalinen vuorovaikutusosaaminen laajentaa kommunikointia

Multimodaalinen vuorovaikutusosaaminen perustuu ymmärrykseen vuorovaikutuksen monikanavaisuudesta ja -muotoisuudesta. Vuorovaikutuksessa merkityksiä välitetään sekä kielellisin että ei-kielellisin keinoin, esimerkiksi eleiden, katseen ja kuvien kautta.

Teknologinen osaamisella tarkoitetaan Tulkki AMK -tutkinnossa sekä välineiden ja sovellusten hallintaa että ymmärrystä, miten digitalisaatio vaikuttaa tulkin työympäristöihin jatkuvasti muuttuvilla tavoilla.

Kansainväliset yhteistyö

Esimerkkejä kansainvälisestä yhteistyöstä:

  • Kansainvälistä viittomakielialan maisteriohjelmaamme, Eumasli (European Master in Sign Language Interpreting), on toteutettu yhdessä Heriot-Watt Universityn (Skotlanti) ja University of Applied Sciences Magdeburg-Stendal (Saksa) kanssa vuodesta 2009 alkaen.
  • Humak koordinoi Googlen rahoittamaa kansainvälisestä Visual Sign News uutishankketta (2016-2019), jossa kehitettiin uudenlainen visuaalinen uutispalvelu kuuroille, jotka ovat lukutaidottomia, eivätkä osaa oman maansa viittomakieltä. Uutishankkeella mahdollistettiin uutisointi kuuroille, joita perinteiset uutiskanavat eivät tavoittaneet. Uutisten sisältöä ja merkityksiä välitettiin katsojille monimuotoisin, useiden viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin. Hanke toimi ainutlaatuisena toimintaympäristönä sekä hanketyöntekijöille, että hankkeessa harjoittelua suorittaneille opiskelijoille.

Koulutamme kielellisen saavutettavuuden asiantuntijoita

Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksesta valmistuu tulkkeja, jotka ovat tulkkauksen, kääntämisen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kielellisen saavutettavuuden asiantuntijoita. Meiltä valmistuu asiantuntijoita, jotka voivat toimia tulkkina eri ikäisille kuuroille ja viittomakieltä käyttäville asiakkaille vaihtelevissa monikielisissä ja -kulttuurisissa toimintaympäristöissä.

Opintojen aikana on tarjolla mahdollisuus pätevöityä tulkiksi myös muille asiakasryhmille, kuten huonokuuloisille, kuuroutuneille ja kuurosokeille. Lisäksi tärkeänä erityistehtävänä Humakissa, ainoana oppilaitoksena Suomessa, on kouluttaa kuuroja tulkkeja sekä suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja.

Kuurojen tulkkien koulutus

Kuuroja tulkkeja koulutetaan mm. kansainvälisiin työtehtäviin, kuurosokeille tulkkaukseen sekä kääntäjiksi. Kuurojen tulkkien osaaminen on erityisen arvokasta nyt, kun EU:n saavutettavuusdirektiivi on voimassa. Tavoitteena tulisi olla, että digitaaliset julkisen sektorin tekstit olisivat tarjolla myös viittomakielellä. Tässä käännöstyössä kuuroilla kääntäjillä on merkittävä rooli.

Humakissa on koulutettu kuuroja tulkkeja vuodesta 1998 lähtien. Tämä ainutlaatuisuus suomalaisessa koulutuskentässä on avannut meille kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Olimme vuosina 2015-2018 toteuttamassa Erasmus+ -hanketta Developing Deaf Interpreting, jonka keskiössä oli kuurojen tulkkien koulutus Euroopassa. Hanke oli ensimmäinen kansainvälinen kuuroihin tulkkeihin keskittyvä hanke.

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystyö

Suomenruotsalainen viittomakieli on erittäin uhanalainen kieli. Humakissa on toteutettu vuosina 2015-2020 kaksi hanketta, jotka ovat osa suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystyötä. Lev i vårt språk (Livs I) koulutushankkeessa (vuosina 2015-2017) suunniteltiin ja toteutettiin kieliasiantuntijakoulutus, sekä kerättiin opetusmateriaalia. Jatkohankkeessa (Livs II, vuosina 2018-2020) suunniteltiin ja toteutettiin suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutus.

Esimerkkejä toteutuneista yhteistyökuviosta

Humakin Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutus osallistuu nimensä veroisesti viitottujen kielten saralla kielellisen saavutettavuuden edistämiseen. Tämä näkyy hanketoiminnassa sekä erilaisissa tutkinto-opintoihin liittyvissä opiskelu- ja harjoitteluympäristöissä, joissa tehdään yhteistyötä monien toimijoiden, jotka ovat havahtuneet viittomakielisten kielellisen saavutettavuuden mahdollistamiseen, kanssa.

  1. Kansallisteatterin näytöksiä on tulkattu useamman vuoden ajan suomalaiselle viittomakielelle opiskelijatyönä.
  2. Lasten ja nuorten säätiön kanssa Helsingin keskuskirjastossa Oodissa järjestetyssä Read Hour -kampanjassa tulkkiopiskelijat tulkkasivat suomalaisen viittomakielen lisäksi myös suomenruotsalaiselle viittomakielelle.
  3. Kuurojen Liiton, Helsingin kulttuurikeskus Stoan sekä Humakin yhteistyönä järjestetään vuosittain HELSign tapahtuma, jossa kuurot ja kuulevat taiteilijat kohtaavat, ja jossa tarjotaan viittomakielisille kulttuuritapahtuma heidän omalla äidinkielellään sekä saadaan valtaväestö ja viittomakielinen yhteisö keskustelemaan toistensa kanssa.

Tätä kaikkea ja paljon enemmän tehdään Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksessa Humakissa. Osaamiskärkemme viitotut kielet ja tulkkaus, sekä kielellinen saavutettavuus, ovat olennainen osa jokapäiväistä arkeamme.