Tuotanto- ja projektiosaaminen

Iloinen piirretty hahmo, jolla on monta kättä ja ne huitovat eri suuntiin.

Tuotanto- ja projektiosaaminen on toinen Humakin kulttuurituotannon vahvuusalan osaamiskärjistä. Vahvuusalan kehittämisen kaksi painopistettä lähitulevaisuudessa ovat ”kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kulttuurituotanto” sekä ”uudet teknologiat ja digitaaliset tuotantoympäristöt”.  Pandemia on pajottanut yhteiskunnat ja kansalaiset pohtimaan uusia tapoja toimia. Humakin kulttuurituotannon näkökulmasta osallistavalle, kestävälle ja kehittävälle tuottajaosaamiselle on nopeasti muuttuvien toimintaympäristöjen kehässä muodostunut entistä suurempi tarve.

Tuottajaosaamisen hyödyntäminen laajasti eri toimialoilla

Kulttuurituotannon vahvuusalan strategisena tavoitteena on vahvistaa kulttuurialan tuotanto- ja projektiosaamista pohjautuen kulttuurin ja taiteen tuotantojen ja palvelujen monimuotoisten ympäristöjen kehittämiseen. Lisäksi haluamme edistää eri toimialojen mahdollisuutta hyödyntää ammatillista tuottajaosaamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden kasvattaminen sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen ovat myös keskeisinä tavoitteina.

Kehittämisen kaksi painopistettä, jotka linjaavat erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tulevina vuosina ovat:

  1. Kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kulttuurituotanto sekä
  2. uudet teknologiat ja digitaaliset tuotantoympäristöt.

Painopisteistä ensimmäinen, kestävä kulttuurituotanto, muodostaa temaattisen ”sateenvarjon”, jonka alla osaamiskärjen hanke- ja kehittämistoimintaa linjataan. Se kattaa osallisuuteen ja kulttuurisiin oikeuksiin liittyvät näkökulmat, samoin muun muassa kulttuuriperinnön vaalimiseen, kulttuurimatkailuun ja tapahtumatuotantoon sekä luovan talouden tuotteiden ekologisuuteen liittyvän kehittämistyön.

Uudet teknologiat muuttavat kulttuurin ja taiteen alaa kiihtyvällä tahdilla. Vahvuusalan kehittämisen toisen painopisteen kohteena ovat niin taide- ja kulttuurielämysten sisällöt, sisällön tuottamisen tavat kuin tuotteistamisen, rahoituksen, jakelun ja toiminnan säätelyn tavat. Tämän muutoksen hallinta edellyttää paitsi uusia kulttuurituotannon innovaatioita, myös uusien ratkaisujen ja toimintamallien kriittistä arviointia ja tutkimuksellista kehittämistä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kulttuurin tuotannollisen asiantuntijuuden tarve

Kulttuurituotannon osaamiskärjen tuottama osaaminen on syytä erottaa taiteen ja kulttuurin sisältöihin liittyvien koulutusten tuottamasta osaamisesta. Yhteiskunnassa on nähtävissä kasvavaa tarvetta tuottajaosaamisen lisäämiseen ja erilaisten välittäjäasiantuntijataitojen hallintaan. Näiden taitojen pintapuolinen opettaminen esimerkiksi taiteen koulutuksen tutkintojen sisällä ei ratkaise osaamisvajeen ongelmaa. Monialaisessa toimintaympäristössä tarvitaan suunnittelu-, tuotanto-, asiantuntija-, markkinointi- ja ohjaustehtäviin kykeneviä kulttuurituotannon asiantuntijoita ja ammattilaisia.

Humakin kulttuurituottajakoulutuksella ja siihen liittyvällä kehittämistoiminnalla pystytään jo nyt laajasti vastaamaan näihin tarpeisiin ja on ennakoitavissa, että Humakin tarjoaman osaamisen kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Osaamiskärkeen liittyvä toiminta kattaa AMK- ja YAMK- tasoisen tutkintokoulutuksen ja tutkintojen osien tarjoamisen kotimaassa ja kansainvälisesti. Jatkuvan oppimisen tuotteita ja palveluja kehitetään niin ikään innovatiivisesti ja hyödyntämällä aktiivisesti uusia viestintä- ja koulutusteknologioita. Välineinä tässä ovat avoin AMK -tarjonta, korkeakoulujen yhteinen CampusOnline- ja muu oppilaitosyhteistyö sekä kansallinen ja kansainvälinen koulutusliiketoiminta.

Toteemi -hankkeen kartoituksessa tutkittiin kulttuurituottajien työllistymisstä. Vuosina 2013-2018 valmistuneista (74 % valmistunut 2016 tai sitä aikaisemmin) 84 % on työllistynyt puolessa vuodessa ja yhteensä 87 % vuoden kuluttua valmistumisesta. Koulutustuotteiden ja koulutukseen hakeutumisväylien kehittämisen näkökulmasta tärkeä tulos oli, että kulttuurituottajista jopa 58% työllistyi opintojen aikana.

Ihmisiä istumassa penkeillä ja kuuntelemassa puhujaa.

Osaamiskärkien tuoteperheet

Osaamiskärjelle kehitetyt ”tuoteperheet”, joiden kautta vahvuusalan strategista työtä konkretisoidaan, voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö (TKI), koulutus sekä liiketoiminta.

TKI-toimintaa suunnitellaan huomioiden jo aiemmin mainitut strategian mukaiset painopisteet kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä kulttuurituotannosta sekä digitaalisista tuotantoympäristöistä ja uusista teknologioista. TKI-työtä tehdään noudattaen tutkimuksellisen kehittämisen periaatteita sekä saavutettujen tulosten kriittistä reflektiota.

Ulkoisesti rahoitetut kehittämishankkeet ovat TKI-perustaisen oppimisen ydintä sekä opiskelijoiden oppimisen, että organisaation kehittymisen ja henkilöstön jatkuvan oppimisen kannalta. Edellä esitetyt osaamiskärjen painopisteet määrittävät sitä, minkä sisältöisiä hankkeita suunnitellaan ja haetaan eri lähteistä. Ulkoinen rahoitus mahdollistaa hanketyön lisäksi osallisuuden laajemmissa asiantuntija- ja tutkimusverkostoissa.

TKI-perustainen oppiminen tukee opiskelijoiden taustayhteisöjen ja organisaatioiden yhteistyössä laatimia työelämäperustaisia hankkeita ja yksittäisiä oppimistehtäviä. Kun monimuotoisten verkko-opintojen määrä tulevaisuudessa vain kasvaa kulttuurituotannon koko vahvuusalalla (alemmat ja ylemmät tutkinnot), TKI-työn status osana korkeakoulujen toimintaa vahvistuu.

Siten TKI-työ kytkeytyy erottamattomasti myös koulutustoimintaan ja jatkuvan oppimisen tavoitteisiin. Tuottajuuden osaamiskärjen sisällä

  1. kehitetään kulttuurin ja taiteen tuotantojen ja palvelujen monimuotoisia ympäristöjä,
  2. tuodaan eri toimialojen käyttöön ammatillista tuottajaosaamista,
  3. edistetään tuottajaosaamista osallisuutta lisäävänä toimintana ja
  4. verkostoidutaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Jälkimmäiseen tavoitteeseen kytkeytyen vahvuusalalla on tavoitteena luoda englanninkielinen tutkinto, jonka painopisteenä tulee olemaan tapahtuma- ja festivaalituotanto. Tutkinnon tarjoaminen tulee osaksi englanninkielisten täydennyskoulutusten ja koulutusvientiin soveltuvien koulutuspakettien kehittämistyötä.

Tuottajuuden kärjen osalta osaamiskokonaisuuksia ja erilaisia opintoihin johtavia väyliä on jo kehitetty ja tuotteistettu. Eri kohderyhmille suunnattuja osaamiskokonaisuuksia päivitetään palvelemaan jatkuvaa oppimista, täydennyskoulutustarpeita sekä tutkintokoulutustarpeita.

Polkuopintoja käytetään tällä hetkellä yhtenä tutkintoon johtavana väylänä ylemmän AMK-tutkinnon puolella. Niiden merkitys tulee vain kasvamaan, kun Humakin vahvuusalojen yhteinen maisteritasoinen koulutus (YAMK) käynnistyy tammikuussa 2021.

Tuottajuuden osaamiskärjen liiketoiminta tarkoittaa maksullisia tilauskoulutuksia, asiantuntijaluentoja ja fasilitointipalveluja. Liiketoiminnan osalta kulttuurituotannon vahvuusalan osaamiskärjet (Kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kulttuurituotanto; Uudet teknologiat ja digitaaliset tuotantoympäristöt) tekevät yhteistyötä hyödyntämällä Humakin luovien alojen yrityspalvelu Creven tuotepalveluita.

Strategiset kumppanit ja keskeiset verkostot

Osaamiskärjellä on toimintansa tukena laaja verkosto. Aktiivinen hanke- ja kehittämistyö on edesauttanut paitsi lyhytaikaisten ja rahoituskentän muutoksiin nopeasti reagoivien myös pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentamiseen, joiden kautta toimintaan on saatu nivellettyä kehityksellisten tavoitteiden osalta kauaskantoisia toimenpiteitä. Suuri osa verkostosta on muotoutunut juuri hanketoiminnan kautta, mutta myös opiskelijoiden harjoittelupaikkaverkoston laajentumisella on ollut siinä oma osansa.

Kumppaniverkostoon kuuluvat

  • Humakin toiminta-alueiden kunnat ja erityisesti niiden kulttuuritoimet sekä kehittämisyhtiöt,
  • maakuntien liitot,
  • Taiteen edistämiskeskus sekä
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka rahoituksella on toteutettu useita erityisesti kulttuurin saavutettavuuteen ja osallisuuden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä.
  • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry.

Koulutussektorilla yhteistyötä on tehty erityisesti kulttuurituottajakoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kesken (Metropolia, Seamk, Arcada). Jatkossa tavoitteena on kehittää erityisesti yliopistoyhteistyötä. Korkeakouluyhteistyön suuntaaminen yliopistoihin vahvistaa Humakin tarjoamaa asiantuntijakoulutusta myös substanssien hallinnan kautta, lisää Humakin uskottavuutta kehittäjäkumppanina ja mahdollistaa luontevammin laajojen kansainvälisten hankerahoitusten saamisen.

Yhteistyö Jyväskylän yliopiston uuden Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) -koulutusohjelman kanssa on jo alkamassa. Samoin yhteistyöstä on alustavasti sovittu Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelman kanssa. Neuvotteluyhteyttä Taideyliopiston kanssa ollaan myös avaamassa.