“Odotan aurinkoa” -teos kertoo miltä tuntuu muuttaa Suomeen
Teoksessa Odotan aurinkoa kerrotaan Suomeen muuttaneiden nuorten tarinoita, jotka käsittelevät uuteen kotimaahan tutustumista ja suhdetta suomalaisuuteen. Tarinoissa kerrotaan lähtemisestä, sopeutumisesta, perheestä, ystävyydestä, ruuasta, rakkaudesta, rasismista ja toivosta.
Tarinat on kerätty juuri maahan muuttaneilta nuorilta, jotka ovat osallistuneet vuosina 2017-2019 ESR:n (Euroopan sosiaalirahaston) rahoittamaan Porukalla pääosaan -hankkeeseen. Porukalla pääosaan -hankkeen toteuttajana oli Humanistinen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Ryhmäteatteri ja Uuden tanssin keskus Zodiak.
“Suomessa puhutaan paljon siitä, mitä suomalaiset ajattelevat maahanmuutosta. Teos Odotan aurinkoa on puolestaan maahan muuttaneiden nuorten puheenvuoro Suomesta ja suomalaisista”, kertovat kirjan toimittaneet Tiina Valkendorff, Päivi Ruutiainen ja Anna Louhensalo.
Teoksessa kerrotaan, miltä tuntuu tulla uuteen maahan, ja millaisia ovat nuorten ensikokemukset uudesta kulttuurista.
Selkokieliselle kirjallisuudelle on kysyntää
“Selkokirjan idea syntyi kirjastossa”, kertoo Porukalla pääosaan -hankkeen projektipäällikkö Tiina Valkendorff.
Teoksen toimittajat huomasivat, että selkokielistä kirjallisuutta ei ollut runsaasti saatavilla.
Selkokeskuksen arvion mukaan 650-750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä Suomessa. Vaikka selkokielistä kirjallisuutta on viime vuosina ilmestynyt, sitä tarvitaan jatkuvasti lisää.
“Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea. Se on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.” (Selkokeskus 2018)
Maahanmuuttajan tarina
Tarinoiden kertojat pitävät suomen kieltä vaikeana ja kauniina.
Suomen kielen osaamista pidetään myös tärkeänä. Suomalaiset ovat äänestäneet sanat äiti ja rakkaus kielemme kauneimmiksi sanoiksi. Myös tarinoiden kertojille nämä sanat ovat merkityksellisiä.
Kirjan nimi, Odotan aurinkoa, on yhteydessä nuorten tarinoista esiin kasvavaan melankoliaan ja toivoon. Suomen talvi näyttäytyy tarinoissa usein pitkänä, pimeänä ja hiukan lohduttomana.
Aurinko on jotain, mikä saa luonnon viheriöimään ja houkuttelee toisinaan epäsosiaalisiksi koetut suomalaisetkin esiin koloistaan. Kasvaminen, sopeutuminen, valo ja yhteyden kokeminen ovat asioita, jotka tarinoista nousevat esiin toivoa luovina elementteinä.
Odotan aurinkoa -kirja sopii kaikille, jotka haluavat kuulla maahanmuuttaneen tarinan.
Teoksen kuvat ovat pääosin nuorten ottamia. Valokuvat on otettu paikoista, jotka nuoret tavalla tai toisella kokivat itselleen kiinnostaviksi tai merkittäviksi.
“Nuoret saivat opastusta valokuvien ottamiseen kuvataiteilija Elsa Tzarskalta”, sanoo Päivi Ruutiainen.
Kaksi versiota ja englanninkielinen osio
Teoksesta on kaksi eri versiota.
Niistä ensimmäinen, “Odotan aurinkoa. Tarinoita Suomeen tutustumisesta”, on helppolukuista suomen kieltä. Kyseinen teos sisältää myös englanninkielisen osuuden.
“Tarinat käännettiin, jotta myös lukuisat Suomessa asuvat ihmiset, jotka eivät osaa suomea, voisivat lukea ne,” toteaa Anna Louhensalo.
Kertomuksia voi käyttää myös osana suomen ja englannin kielen opiskelua.
Kirjan toinen versio on nimeltään “Odotan aurinkoa. Selkokielisiä tarinoita Suomeen tutustumisesta”. Se on lyhyempi, eikä sisällä englanninkielistä osuutta. Tällä teoksella on myös Suomen selkokeskuksen myöntämä selkomerkki, joka tunnustaa teoksen täyttävän virallisen selkokielen kriteerit.
Kirjan ovat toimittaneen Porukalla pääosaan -hankkeessa työskentelevät lehtori ja projektipäällikkö Tiina Valkendorff, lehtori Päivi Ruutiainen ja suomen kielen opettaja Anna Louhensalo.
Odotan aurinkoa -teoksen julkaisutilaisuus on 15.11.
Teos julkaistaan painetussa muodossa Porukalla pääosaan -hankkeen loppuseminaarissa 15.11.2019 klo 9.30-11.00 (Eurooppasali, Malminkatu 16). Seminaarissa esitellään hankkeen keskeisiä tuloksia.
Lue tästä Odotan aurinkoa -teos sähköisesti
Lisätietoja julkaisuista:
viestinta(at)humak.fi
Lähde:
Selkokeskus 2018: Selkokieli. (Viitattu 14.11.2019) https://selkokeskus.fi/selkokieli/
