Kentaurin kyselytutkimus – Järjestö- ja harrastustoiminta kehittää nuorten tietotaitoa
Osaamiskeskus Kentaurin teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten järjestö- ja harrastustoiminnan aktiivisuutta. Lähes 15 000 nuorta vastasi keväällä järjestettyyn kyselyyn, jonka tulokset Kentauri julkisti etätiedostustilaisuudessa tiistaina 7.9. Tulokset viestivät niin nuorten aktiivisuudesta erilaisissa harrastusmahdollisuuksissa, positiivisista onnistumisen kokemuksista, erilaisista oppimisympäristöistä, kuin myös huolestuttavistakin ilmiöistä, kuten nuorten miesten pelaamisen riskeistä.
Yleisesti ottaen nuoret harrastavat paljon. Erityisesti liikunta säilyttää asemansa korkealla sekä harrastus- että järjestötoiminnan ytimessä. Sen lisäksi kulttuuritoiminta, kuten musiikkiharrastus, on suosittua ja mielekästä puuhaa nuorten keskuudessa.
Harrastustoiminnasta saadut hyödyt ovat monialaisia, vaikka moni nuori kokeekin vapaa-ajan aktiviteettinsä riittämättömäksi oppimisympäristöksi. Siksi aikuisten tuki vaikkapa opinto-ohjauksessa on ensiarvoisen tärkeää, sillä merkittävä osa nuoria itseään kiinnostavasta tietotaidosta opitaan juurikin vapaa-ajalla. Nämä taidot ovat perustavanlaatuinen osa nuorten aikuistumista ja ammatti-identiteetin luontia.
Pojat pelaavat – harrastustoiminnan sukupuolittuneisuus
Tiedotustilaisuus selkeästi nosti esiin pelaamisen tärkeänä nostona nuorten harrastamisen kentältä. Tutkimukseen vastanneista pojista jopa 57% ilmoittaa harrastavansa pelaamista. Nuorten miesten pelaaminen on täynnä riskejä, sillä se keskittyy itsenäiseen toimintaan. Samalla pelaajaa ympäröivän peliyhteisön kulttuuriin kuuluu haastaminen ja aggressiiviset asenteet.
Vaikka mikrofoniin lauotut huudot hävityn pelin jälkeen ovat vain väliaikaista turhautumista, voivat ne silti satuttaa. Tulevaisuuden haasteena onkin, miten pelaajien arvo kohtaisia kokemuksia voidaan edesauttaa ja lisätä heidän arviotaan elämänhallinnasta ja osallistumisesta yhteisöihin.
Järjestötoiminta on turvallinen kasvuympäristö
Vapaa-ajan harrastus- ja järjestötoiminta antaa monille nuorille pääsyn yhteisöön, jossa nuori kokee yhteenkuuluvuuden tunteita ja pääsee ilmaisemaan itseään ja omaa identiteettiään vapaasti. Se käy ilmi myös nuorten vastauksista siihen, mitä he ovat toiminnasta oppineet. Onnistumisen kokemukset ja uudet kaverit dominoivat vastauksia. Positiivista on myös, että nuoret kokevat oppineensa ryhmässä toimimista ja erilaisten ihmisten kohtaamista, mitkä osaltaan vahvistavat ryhmäidentiteettiä.
Tämä yhteisö voi myös jättää ulkopuolelleen. Tutkimusaineiston mukaan muun sukupuoliset sekä sukupuoltaan määrittelemättömät nuoret harrastavat muita nuoria vähemmän ja se voi johtua harrastustoiminnan ympäristön kokemisesta turvattomaksi. Tämä voi olla syynä sille, miksi he näyttävätkin harrastavan mm. pelaamista ja taiteita eli toimintaa, jota voi harrastaa itsenäisesti. Toisaalta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittyvä toiminta erilaisissa järjestöissä on muun sukupuolisilla ja sukupuoltaan määrittelemättömillä nuorilla muita aktiivisempaa, mikä viestii nuorten arvopohjaisen toiminnan tärkeydestä.
Tutkimustulosten julkistaminen on kuitenkin vasta pinta raapaisu aiheeseen. Saatua tutkimusaineistoa tullaan nyt analysoimaan ja tulkitsemaan, jotta se voi antaa tutkimuspohjaa ja mahdollisuuksia tulevaisuuden harrastus- ja järjestötoiminnan edistämiseksi sekä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
”Seuraava tutkimuskohde voisi olla erilaisten harrastus- ja järjestötoiminnan välinen suhde” ehdottaa hankkeen tutkija Pekka Kaunismaa.
Mikä on osaamiskeskus Kentauri?
Kentauri on nuorisoalan osaamiskeskus, jonka tavoitteena on nuorten merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Osaamiskeskuksen painopistealueena on nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuva ja vaikuttavuus.
Kentauri toimii opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ja toiminnasta vastaavat Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak, Opintokeskus Sivis, Suomen Partiolaiset sekä Talous ja nuoret TAT.
Osaamiskeskus Kentauri tutkii nuorten harrastus- ja järjestötoiminnan vaikutuksia, kehittää järjestöjen nuorisotyötä koskevaa tiedontuotantoa, kehittää järjestöjen vaikuttavuusarviointia, selvittää kansalaistoiminnan muuttuvien toimintaympäristöjen vaikutuksia ja vahvistaa nuorten osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Teksti: Petra Karjalainen
2021-09-10 16:00:45