Mikä ohjaa korkeakoulujen toimintaa: poliitikkojen tavoitteet, rahoitusmalli vai oma strategia?
Humakin hallituksen ja johdon yhteisessä tulevaisuusseminaarissa keskusteltiin valtiovallan polittisten tavoitteiden merkityksestä tulevan toiminnan suunnittelussa sekä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin voimakkaasta ohjausvaikutuksesta. Aiheista olivat alustamassa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen sekä Viivain Oy:n perustaja Jukka Jonninen.
Arenen toiminnanjohtaja kehotti ennakoimaan tulevaisuutta myös poliitikkoja kuuntelemalla. Osaavan työvoiman puute, jatkuva oppiminen, maahanmuuttajien koulutus ja työperäinen maahanmuutto ovat asioita, joita politiikassa nostetaan esiin työllisyyttä parantavina toimenpiteinä. Näitä asioita pitäisi nyt miettiä, kun korkeakoulut määrittelevät tulevaa toimintaansa. Korkeakoulujen täytyy määritellä konkreettiset ehdotukset toimintaansa itse, jotta se ei jäisi virkamiesten ja poliitikkojen päättäväksi, Mielityinen korosti.
Jukka Jonninen puolestaan korosti rahoitusmallin ja sen muutosten merkittävää roolia korkeakoulujen toiminnan voimakkaassa ohjaamisessa. Muutokset rahoitusmallissa heijastuvat nopeasti toimintaan, koska rahoitusmallin mittareissa näkyvät muutokset heijastuvat suoraan saatuun rahoitukseen.
Arene ry:n Ida Mielityinen puhui politisen agendan tuntemisen tärkeydestä korkeakoulujen tulevaisuutta suunniteltaessa.
”Politiikan tavoitteena ovat positiiviset työllisyysvaikutukset”
Julkisen talouden ongelmat ja osaavan työvoiman puute tulivat yllätyksenä Suomelle. Suomessa oli 2000-luvun alussa yleinen harha, että korkeakoulutettujen määrä on korkea. Todellisuudessa nuorissa ikäluokissa heidän määränsä on alhainen kansainvälisestikin verrattuna.
-”Työllisyyden merkitystä ei voi turhaan korostaa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että yhden prosenttiyksikön työllisyysasteen nosto tuo noin miljardin hyvää julkiseen talouteen. Jotta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen on käytettävissä rahaa myös tulevaisuudessa, se edellyttää hyvää talouskasvua ja työllisyyttä. Siksi korkeakoulutuksen kehittämisessä on pakko huomioida myös työllisyys. Tässä on ammattikorkeakoulutuksen vahvuuksia. Arenen Ida Mielityinen havainnollistaa korkeakoulutuksen merkitystä Suomen tulevaisuuden turvaamisessa.
-”Ammattikorkeakoulujen on suunniteltava omaa tulevaisuuttaan poliittisen agendan näkökulmasta. On tärkeää tuoda esiin yhteinen kanta siitä, mitkä keinot lisäävät työllisyyttä. Ellei tätä tule, poliitikot ja virkamiehet tekevät päätökset puolestamme”, Mielityinen totesi.
Kuva: Ammattikorkeakouluilla on iso rooli tulevaisuuden työllistymishaasteissa ja jatkuvassa oppimisessa. Amkien TKI-yritys-mikroyritysyhteistyön kautta yhteiskunnallinen tunnettuus ja asema korkeakoulukentässä on vahvistunut.
Koulutusleikkaukset ja rahoituksen kiristyminen 2010-luvulla ovat johtaneet siihen, että vaikka opiskelijamäärät ovat kasvaneet, niin tutkinnoista saatava rahoitus on 50 prosenttia alhaisempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Mielityisen mukaan kentän on yhdessä mietittävä, mihin rahaa pyydetään ohjaamaan. Valtiovarainministeriön näkökulmasta yli 55-vuotiaiden työllistymisellä on talouden kannalta suurin merkitys ja työmarkkinoiden näkökulmasta osaajien puute hidastaa.
-”TKI-oppijuuden vahvistamiseksi on amk-kentällä hyvät edellytykset. Olisi määriteltävä, mikä on se ”ammatillinen sivistys”, jota ammattikorkeakoulut voivat tuoda TKI-yritys-mikroyritys -yhteistyöhön”.
Humakia Mielityinen kannusti miettimään, mikä on yhteisesti jaettu käsitys korkeakoulussamme siitä, millaisilla valinnoilla saamme ”parhaan tuoton” kymmenen vuoden päästä ja mitä tuo tuotto on.
Eri lähteistä kerätystä julkisesta datasta saa arvokasta tietoa päätöksentekoon. Jukka Jonninen esittelee Osvittatietopalvelun tietoaineistoja ja keruuaikoja.
”Rahoitusmallin ohjausvaikutuksesta toimintaan keskustellaan liian vähän”
Jukka Jonninen esitteli ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutoksia ja hämmästeli, että sen ohjaavasta vaikutuksesta korkeakoulutukseen puhutaan yllättävän vähän.
-”Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on kansainvälisesti katsottuna hyvin poikkeuksellinen. Missään muussa maassa rahoitus ei ole kytköksissä niin tarkasti tuloksellisuuteen, josta rahat jaetaan ammattikorkeakouluille nollasummapelin mukaisina osuuksina. Toisin sanoin, valtion budjetoima rahoitussumma on tiedossa ja kakku jaetaan tuloksen mukaisina paloina korkeakouluille. Se ei lisäänny, vain osuudet muuttuvat”, Jonninen toteaa.
Valtionrahoituksen reaaliarvo on laskenut merkittävästi vuoden 2012 jälkeen. Vaikka nykyinen hallitus on lisännyt rahoituksen määrää, on se edelleen noin 20 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2012. Samaan aikaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmittaritulokset ovat kuitenkin parantuneet selvästi ja tuottavuus kasvanut kymmeniä prosentteja.
Rahoitusmalli ohjaa ammattikorkeakouluja voimakkaasti parantamaan mittareihin vaikuttavia tuloksia, koska niiden yhteys rahoitukseen on suoraviivainen. Uudessa, vuonna 2021 käyttöön otetussa, rahoitusmallissa painopiste on siirtynyt tutkintokoulutuksesta jatkuvan oppimisen ja TKI-toiminnan suuntaan. Siitä huolimatta suurin painoarvo on edelleen tutkintojen tuottavuudessa.
Jonnisen mukaan julkisuudessa esitetyille arvioille koulutuksen ja opetuksen laadun alenemisesta kasvaneen kilpailun johdosta on vaikea löytää tukea datasta: “Opiskelijapalaute on parantunut jokaisena vuotena 2015 jälkeen,” hän toteaa.
Seminaari antoi uskoa Humakin kehittämiseen valitussa suunnassa
-”Seminaarin tavoitteena oli antaa eväitä Humakin tulevaisuustyöhön. Siihen saimme ajattelun aihetta. Tehtävämme on kirkas ja meidän kannattaa jatkaa oman profiloidun osaamisemme kehittämistä. Näin vastaamme parhaiten sekä ajankohtaisiin että myös tulevaisuuden kannalta viheliäisiin haasteisiin”, summasi Humakin rehtori ja toimitusjohtaja Jukka Määttä päätössanoissaan.
Hallituksen puheenjohtaja Eevi Kurtti totesi positiivisen kasvun TKI-puolella ja jatkuvassa oppimisessa osoittavan, että osaavan henkilöstön tuottamille palveluille ja tuotteille on kysyntää.
2021-10-28 12:00:26
