Suomalainen viittomakieli, toinen elämäni kielistä

• Kirjoittaja: Outi Kuvaja, KM, lehtori, , Humanistinen ammattikorkeakoulu, 19.9.2022

Kansainvälisellä kuurojen viikolla vietettävän kansainvälisen viittomakielten päivän (23.9.2022) kunniaksi pysähdyin muistelemaan omaa viittomakielen opiskeluani. Viittomakielen opintoni alkoivat 1980–1990-luvun taitteessa, kun osallistuin viittomakielen alkeiskurssille Helsingin työväenopistossa. Kiinnostus viittomakieltä kohtaan oli herännyt jo aiemmin. Alkeiskurssille osallistuminen muutti lapsuudessa syttyneen kiinnostuksen ihastukseksi. Tämä ihastus on jatkunut näihin päiviin saakka syventyen rakkaudeksi.

Rakastunut viittomakieleen

”Viittomakieli on elämäni kieli!”, raikui syksyllä 1991, kun joukkoa viittomakielen tulkkiopiskelijauntuvikkoja marssitettiin ympäri Pohjois-Savon kansanopiston tiluksia. Pieni semanttinen virhehän tuossa iskulauseessa on, sillä ei olemassa yhtä viittomakieltä, vaan monia viittomakieliä. Suomessakin on kaksi viittomakieltä; suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. Iskulauseen pienestä semanttisesta epävireisyydestä huolimatta voin edelleen julistaa sen nimeen, että suomalainen viittomakieli on äidinkieleni rinnalla toinen elämäni kielistä.

Minä siis kiinnostuin, ihastuin ja rakastuin viittomakieleen sen visuaalisuuden takia. Tällä visuaalisuudella en tarkoita sitä, että viittomakieliä otetaan vastaan näköaistin avulla (paitsi taktiilisti kommunikoivat kuurosokeat henkilöt, jotka ottavat viittomakieltä vastaan kädestä käteen kosketuksen ja liikkeen kautta tuntoaistia hyödyntäen). En myöskään tarkoita sitä, että viittomakielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä, joissa viittomat, kielioppirakenteet ja merkitykset tuotetaan käsimuodoilla, paikalla, käsien liikkeellä, kämmenten ja sormien suunnalla, kasvojen ilmeillä, kehon ja pään liikkeillä sekä kolmiulotteista tilaa hyödyntäen. (Kotus 2022.) Kaikki edellä mainittu toki kuvaa viittomakielen visuaalisuutta, mutta erityisen vaikuttunut olen maailman, asioiden, tunteiden sekä ajatusten kokemisesta, hahmottamisesta ja ilmaisemisesta visuaalisesti.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla mainitaan viittomakielten ominaispiirteiden yhteydessä, että toisin kuin puhe-elimet ja kuuloaisti, jotka ovat rajoittuneempia, näköaistillamme voimme vastaanottaa ja käsillämme sekä kehollamme tuottaa samanaikaisesti lukuisia kielellisiä rakenneyksiköitä. Lisäksi Kotuksen sivuilla todetaan, että viittomakielet voivat rakenteessaan hyödyntää suorempia kielikuvia kuin puhutut kielet. (Kotus 2022.) Ehkäpä viittomakielen visuaalisuudessa minun ihastukseni ja rakkauteni kohdallani on kyse juuri edellä kuvatusta runsaudesta, suoruudesta, vahvuudesta ja vivahteikkuudesta, ilmaisuvoimasta, joka viittomakielillä on.

Viittomakielen opiskelu

Kun palasin omien viittomakielen opiskelu- ja oppimiskokemusteni äärelle, minua alkoi kiinnostamaan, millaisia kokemuksia ja ajatuksia viittomakielen tulkeiksi opiskelevilla opiskelijoilla on viittomakieleen liittyen. Kansainvälisen viittomakielten päivän kunniaksi, omaksi mielenkiinnokseni ja tulkkikoulutuksessa hyödynnettäväksi esitin pienelle joukolle opiskelijoita viisi viittomakieleen ja viittomakielen opiskeluun liittyvää kysymystä. Opiskelijat vastasit kysymyksiin Webropolissa. Esittämäni jatkettavat lauseet olivat seuraavat:

1. Pidän viittomakielestä, koska
2. Viittomakieleen liittyen haluaisin
3. Viittomakielen opiskelussa minua yllätti
4. Viittomakielen opiskelussa minua haastaa
5. Mielestäni kaunein/mukavin viittoma on

Päädyin käyttämään kyselyssäni käsitettä viittomakieli, koska se noudattaa opetussuunnitelmassamme käytettyä terminologiaa. Opetussuunnitelmassamme emme ole halunneet rajoittaa opiskeltavaa viittomakieltä vain yhteen viittomakieleen.

Kyselyni oli jaossa 11 opiskelijalle. Kyselyyn vastasi kahdeksan (8) opiskelijaa. Seuraavaksi esittelen opiskelijoilta saamiani vastauksia.

Asioita, joista viittomakielessä pidetään

Kolme opiskelijaa toivat vastauksissaan esille sen, että pitävät erityisesti viittomakielen visuaalisuudesta. Kahdessa vastauksessa mainitaan viittomakielen olevan kaunis kieli. Myös viittomakielen tehokkuus ja käytännöllisyys tuodaan vastauksissa esille. Yhdessä vastauksessa todetaan, että ” Viittomakieli ei häiriinny tuulesta, kovista äänistä tai puheensorinasta.”. Yksi vastaajista toteaa ” Pidän myös siitä, miten rikkaasti ja värikkäästi voi viittomakielellä kertoa asioista.” Tällaiselle äiti- ja opettajaihmiselle kuin minä olen, yksi kommentti oli erityisen mieleinen näin someaikana: ”Viittomakielellä kommunikoitaessa kaikki osapuolet ovat keskittyneitä siihen hetkeen, eikä kukaan katsele esim. puhelinta saman aikaan.”. Viimeiseksi viittomakielessä pidettyihin asioihin liittyvistä kommenteista säästin seuraavan: ”Se on itselle uusi tapa ilmaista asiaa ja nähdä maailma.” Tunnistan itselleni merkitykselliseksi juurikin tuon maailman näkemisin uudella tavalla.

Viittomakielen oppimiseen/osaamiseen liittyviä toiveita

Kaikkien taitolajien suola lienee se, ettei koskaan tule valmiiksi, vaan aina voi olla parempi, enemmän, jne. Ei siis yllätä, että kolme vastaajaa kirjoitti haluavansa oppia vielä paljon enemmän ja entistä paremmin. Yksi vastaajista kuvasi tätä paremmaksi tulemista seuraavalla tavalla: ”Haluaisin kehittyä kielen tuottamisessa ja käydä keskustelua vaivattomasti viittomakielellä ilman, että minun täytyy pinnistellä miettiessäni lauseen rakenteita tai joitakin viittomia.” Erilaisten murteiden, variaatioiden, tyylien ja esim. nuorten slangin oppimisen perään haikailtiin kahdessa vastauksessa. Yhden opiskelijan viittomakieleen liittyvä toive on koulutuksellinen: ”Lisää mahdollisuuksia ja materiaaleja.”. Mahdollisuudet ja materiaalit, ikuisuusongelma, mutta onneksi tänä päivänä viittomakieliä näkyy ja on yhä enemmän eri paikoissa ja onneksi meillä on viittomakielinen kirjasto (Viittomakielinen kirjasto 2022). Kahden opiskelijan vastauksessa tullaan tasa-arvon, kielellisen saavutettavuuden ja ihmisoikeuksien äärelle: ”Että tietoa viittomakieleen liittyen jaettaisiin lisää ja että kaikki ihmiset osaisivat edes vähän alkeita. Tästä hyötyisivät aivan kaikki.” ja ”Että viittomakieli olisi tasavertaisesti opiskeltavissa oleva kieli kouluissa.”

Asiat, jotka yllättivät viittomakielen opiskelussa

Tähän kysymykseen tulleet vastaukset välitän sellaisenaan. Seuraavaksi luettelen seitsemän saamaani vastausta, sillä yksi kahdeksasta vastaajasta totesi, ettei mieleen ole painunut mitään erityisemmin yllättävää asiaa.

• ”Esillä oleminen, laajuus. Kaiken voi tehdä ja ilmaista niin monella eri tavalla.”
• ”Oma ilmeettömyys ja ilmeiden tärkeys viittomakielessä. Ilmeiden käyttäminen oli ja on edelleen haastavaa, mutta enää en ole täysin ilmeetön.”
• ”Viittomien kauneus ja kuinka viittomat sulautuvat toisiinsa.”
• ”Kuinka visuaalinen ja täynnä eleitä viittomakieli on.”
• ”Alussa, kuinka erilaista visuaalinen oppiminen on. Muutenkin kuinka visuaalista viittomakieli kaiken kaikkiaan on.”
• ”Kieliopin vähäisyys/sitoutumattomuus verrattuna esim. suomen kieleen.”
• ”Kulttuurin historia.”

Ilmeiden käytön haastavuutta ja ilmeettömyyden oivaltamista käsittelevää vastausta kommentoin lyhyesti, sillä ilmeettömyys on tuttu ilmiö. Kun opiskelijoita pyydetään liioittelemaan ilmeitä ja yli-ilmeilmeilemään, silloin kasvoilta alkaa erottua ilmeitä. Ilmeiden käyttö lisääntyy vähitellen opintojen edetessä.

Haasteita viittomakielen opiskelussa

Yllättävät asiat päättyivät oman ilmeettömyyden oivaltamiseen, joten aloitetaan haasteet seuraavalla vastauksella: ” ilmeiden käyttäminen eri rekisterissä ja kontekstissa.”. Viittomakieltä vieraana kielenä opiskelevia haastavat toki myös aivan samanlaiset asiat kuin minkä tahansa uuden kielen opiskelijoita eli sanajärjestys, artikulointi, suomen kielessä jumittaminen, itseni ilmaisu, viittomien merkityksen muistaminen ja erottaminen. Lisäksi seuraavia erityisesti viittomakielille ominaisia asioita mainittiin haastaviksi: huulio (huuliaukon ja huulten muodostama kokonaisuus) ja uuden kommunikaatiokanavan käyttö (Tieteen termipankki 2022).

Tulkki (AMK) -koulutus kestää neljä vuotta. Neljässä vuodessa pitää oppia uusi kieli ja oppia tulkkaamaan esimerkiksi suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen välillä. Jotta tulkkaaminen onnistuu, tulee saavuttaa riittävä osaaminen suomalaisessa viittomakielessä. Vastauksissaan opiskelijat toivatkin viittomakielen opiskeluun liittyen esille myös seuraavia asioita: ”Olen liian vaativa ja ankara itselleni, minkä takia tulee vähän araksi.” ja ” Haastan itse itseäni jatkuvasti yhä taitavammaksi viittomakielen käyttäjäksi”

Kaunein viittoma

Tähän kysymykseen tuli vain seitsemän vastausta, joista yhdessä todettiin, että ”En osaa vastata tähän kysymykseen.” Loput kuusi kyselyyn vastannut opiskelijaa nimesivät seuraavat viittomat kauneimmiksi:

• LUMME (tällä hetkellä)
• KOKONAISUUS
• PERHONEN
• SATAA LUNTA
• SIILI
• RAKASTUNUT (koska kuvaa niin ihanasti sitä, että sydän leimahtaa)

Suomen kieleen liittyen kyselyjä kauneimmasta suomen kielen sanasta on toteutettu silloin tällöin. Esimerkiksi vuonna 2007 Suomen Kuvalehdessä oli kirjoitus, jossa kerrottiin Agricolan merkkivuoden kunniaksi järjestetystä kilpailusta suomen kielen kauneimmasta sanasta. Tuolloin suomen kielen kauneimmaksi sanaksi valikoitu äiti (Kokko 2007). Sama tulos kauneimmasta sanasta saatiin myös Me Naiset -lehden suomalaisille järjestämässä kyselyssä vuonna 2021 (Koskela 2021). Yritin löytää verkosta, oliko vastaavanlaista kilpailua järjestetty suomalaisesta viittomakielestä. Mieleeni tuli, että jos tällaista kilpailua ei ole järjestetty, voisiko sellaisen järjestää. Pohdin myös sitä, mikä voisi olla sopiva ajankohta tällaiselle kilpailulle/äänestykselle. Esimerkiksi vuonna 2026 tulee kuluneeksi 200 vuotta Carl Oskar Malmin (suomalaisen viittomakielen kehittäjä) syntymästä. Voisiko kilpailun järjestää esimerkiksi merkkivuoden kunniaksi?

Verkosta ei löytynyt tietoa eikä tuloksia vastaavanlaisesta kilpailusta suomalaiseen viittomakieleen liittyen, joten päädyin ottamaan yhteyttä suomalaisen viittomakielen kielineuvontaan, jossa vastataan kielenkäyttäjien kysymyksiin (Kielineuvonta 2022). Ajatuksiin ja kysymyksiini vastattiin kielineuvonnasta näin: Kuurojen lehdessä oli aikoinaan juttusarja, jossa haastateltavat henkilöt kertoivat lempiviittomansa ja siihen liittyvänä tarinan. Lisäksi Facebookissa on kiertänyt samantapainen haaste. Mutta mitään äänestystä tai kilpailua en näytä olleen. Kielineuvonnan väen mielestä Malmin syntymän juhlavuoden kunniaksi voisi olla mukavaa järjestää jonkinlainen äänestys. Näkökulman ei tarvitsisi välttämättä olla perinteinen ”kaunein viittoma”, vaan voitaisiin kysyä esimerkiksi vaikeinta tai ruminta viittomaa. (Mäntylä 2022.)

Isot kiitokset kaikille minikyselyyni vastanneille opiskelijoille. Vastauksillanne mahdollistitte tämän blogin kirjoittamisen. Kuvaja kiittää ja kumartaa sekä toivottaa oikein hyvää kansainvälistä kuurojen viikkoa ja viittomakielten päivää kaikille!

 

Lähteet

Kielineuvonta. Viitattu 12.9.2022. https://kuurojenliitto.fi/vastuualue/kielineuvonta-suomalainen-viittomakieli/

Kokko, Karri 2007. ”Äiti” suomen kaunein sana. Suomen Kuvalehti 5.12.2007. Viitattu 7.9.2022. https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/aiti-suomen-kaunein-sana/

Koskela, Alina 2021. 21 500 vastaajaa ei voi olla väärässä! Suomen kielen kaunein sana on nyt selvillä. Iltasanomat 26.7.2021. Viitattu 7.9.2022. https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008150009.html

Kotus 2022. Suomen viittomakielet. Viitattu 7.9.2022. https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/suomen_viittomakielet

Mäntylä, Päivi 2022. Henkilökohtainen tiedonanto 13.9.2022.

Papunet 2022a. Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Kuvatyökalu. Rakastua. Viitattu 7.9.2022. https://papunet.net/sites/papunet.net/files/kuvapankki/20170828/rakastua.jpg

Papunet 2022b. Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Kuvatyökalu. Lumisade. Viitattu 8.9.2022. https://papunet.net/sites/papunet.net/files/kuvapankki/20220128/lumisade2_sk-01.png

Tieteen termipankki 2022. Viitattu 7.9.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:huulio

Viittomakielen kirjasto 2022. Viitattu 7.9.2022. https://viittomakielinenkirjasto.fi/