Humakista yhteisöpedagogiksi (YAMK) valmistunut Ville Leino on ideoinut ja toteuttanut verkkopalvelun, jonka avulla nuorisopalveluja järjestävät tahot voivat arvioida eri osa-alueiden saavutettavuutta. Palvelun avulla voidaan selvittää mitä osa-alueita tulisi kehittää, jotta nuorisopalvelut tavoittaisivat mahdollisimman laaja-alaisen joukon nuoria.
Leinon mukaan nuorisopalveluiden ulkopuolelle jäävät erityisesti erityistarpeita vaativat nuoret, jotka kokevat nuorisopalvelut vaikeasti saavutettavaksi. ARVI:na tunnettu verkkopalvelu kehitettiin yhteistyössä Kunnallisen Nuorisotyön Osaamiskeskuksen (Kanuuna) kanssa. Kyselymuotoisen palvelun kautta palvelunjärjestäjät voivat arvioida toimintansa saavutettavuutta muun muassa strategian, viestinnän, sosiaalisen saavutettavuuden ja fyysisen esteettömyyden näkökulmasta.
Kaikki nuoret eivät ole tasavertaisessa asemassa kaikilla nuorisotyön osa-alueilla, siksi on tärkeää tunnistaa ongelmalliset osa-alueet, ja miettiä palveluiden saavutettavuutta uudestaan. Tätä tarkoitusta varten ARVI tarjoaa kootun indikaattorilistan, joka toimii esimerkkinä saavutettavien nuorisopalveluiden tavoitteista. Nuorisotyön osa-alueet saavutettavuusnäkökulmasta on jaettu ARVI:ssa viiteen osaan. Näitä ovat oppiminen, kaverisuhteiden edistäminen, harrastusmahdollisuudet, osallisuus ja työkokemukset.
Nuorisotyö on muutakin kuin yhdessäoloa, myös oppiminen on tärkeässä roolissa. Oppimistoiminnan suunnittelua suositellaan toteutettavaksi yhdessä nuorten kanssa, näin nuoret pääsevät itse osallistumaan toiminnan sisältöön ja toteutukseen. Kaverisuhteiden edistämiseksi nuorisotoiminnassa tulisi käydä keskustelua moninaisuudesta, ja kannustaa erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien väliseen kanssakäymiseen. Myös nuorille tarjottavien työkokemusten tulisi olla inklusiivisia.
Saavutettavan harrastustoiminnan mahdollistaminen ja kannustaminen osallistumiseen edesauttaa nuorten välistä toimintaa, viestinnässä tulee ottaa huomioon harrastustoiminnan markkinointi kaikille ihmisryhmille. Nuorille annettavat vastuualueet, esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat hyvä tapa kasvattaa vastuuntuntoisuutta ja antaa nuorille konkreettisen keinon vaikuttamiseen. Osallistamisen yhdenvertaistaminen tarkoittaa muun muassa palvelujen laajentamista verkkoon, sekä erityistarpeita vaativien nuorten tukemista ja kannustamista toimintaan osallistumisessa.
Idea palvelun kehittämisestä jäsentyi ideariihien avulla. Leino kutsui koolle 15 nuorisoalan ja yhdenvertaisuuden ammattilaista Kunnallisesta Nuorisotyön Osaamiskeskuksesta (Kanuuna). Työpajan tarkoitus oli hioa jo olemassa olevaa ideaa saavutettavuuspalvelusta, ja löytää tärkeimmät palvelun kehittämiskohdat. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat saavutettavuuden ja esteettömyyden konkretisointi.
Saavutettavuusnäkökulmaa syvennettiin myös palvelun käyttäjien ideoita kuuntelemalla. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) kanssa toteutetuissa ideointitilaisuuksissa saavutettavuudesta hyötyvät nuoret toivat omia kehittämisideoitaan esille. Pienryhmätapaamisissa nuoret rakensivat legopalikoista itselleen mieluisia nuorisotoimintatilaisuuksia. Legorakentamisen avulla ideoita tuotiin ideoita ilmi visuaalisesti, näin konkretisoiden saavutettavuusvaatimuksia nuorisotoiminnassa.
ARVI-työkalun vammaisten nuorten saavutettavuustarpeiden arvioimiseen löydät Kunnallisen Nuorisotyön Osaamiskeskus Kanuunan sivuilta.
Kuvat: Ville Leino, ARVI-opinnäytetyö (Creative Commons) ja Unsplash