Monialainen Norjan-matka yhteisöpedagogien silmin: noko heilt spesielt og annleis!

• Kirjoittaja: Eeva Pekanheimo, FM, englannin ja ruotsin kielen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2018
• Kirjoittaja: Nina Koskivaara, samhällspedagogsstuderande, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2018
• Kirjoittaja: Outi Lehtinen, samhällspedagogsstuderande, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2018
• Kirjoittaja: Topias Meriö, samhällspedagogsstuderande, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2018
• Kirjoittaja: Minna Räisänen, samhällspedagogsstuderande, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2018
• Kirjoittaja: Anni Niemelä, samhällspedagogsstuderande, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2018

Humakin kieltenopettajatiimin järjestämistä monialaisista Pohjoismaiden-matkoista on tullut jo perinne. Ne ovat tavanomaisiin kielten kursseihin verrattuna noko heilt spesielt og annleis – något helt speciellt och annorlunda! Sekä kieltenopettajat, mukana olleet substanssilehtorit sekä opiskelijat ovat kokeneet matkat hyödyllisiksi useista eri syistä. Tässä tekstissä käydään läpi turkulaisen kieltenopettajan sekä viiden yhteisöpedagogiopiskelijan mietteitä tämän vuoden matkasta sekä matkan sisältöihin että korkeakoulujen ruotsin opintoihin liittyen.

Tänä vuonna matka suuntautui Norjaan, jossa majoituspaikkamme oli Senter for svensk-norsk samarbeid Oslon Voksenåsenissa. Mukaan lähti viisi yhteisöpedagogi-, viisi kulttuurituottaja- ja viisi tulkkiopiskelijaa. Matkan vetäjinä toimivat tänä vuonna Hanna-Kaisa Hokkanen Jyväskylästä, Liisa Halkosaari Helsingistä sekä Eeva Pekanheimo Turusta.

Koska matkan kielet olivat ruotsi, norja ja skandinaaviska, yhteisöpedagogiopiskelijat ovat kirjoittaneet oman osansa tähän tekstiin ruotsiksi. Jotta teksti kuitenkin olisi kiireisille lehtoreille ja opiskelijoille antoisampaa ja helpommin lähestyttävämpää, yhteisöpedagogiopiskelijoita matkalla luotsannut lehtori on kirjoittanut oman osuutensa suomeksi. Tämän norjalaista kielipolitiikkaa heijastelevan päätöksen myötä toivon, että teksti välittää sitä monikielisen viestinnän iloa, jota matkalla saimme kokea!

Kulttuurituottajien kokemuksista ja esimerkiksi vierailustamme FINNOon eli suomalais-norjalaiseen kulttuuri-instituuttiin voi lukea Hanna-Kaisa Hokkasen yhdessä kulttuurituotannon opiskelijoiden kanssa kirjoittamasta blogikirjoituksesta. Tulkkien kokemuksiin voi perehtyä tulkkiopiskelijoiden yhdessä Liisa Halkosaaren kanssa kirjoittamaan artikkeliin Livs-hankkeen blogissa.

Norjan kieli ruotsin oppimisen tukena: det er heilt ok å ikkje være perfekt!

Monialaiset Pohjoismaan-matkat suuntautuvat vuorovuosin eri Pohjoismaihin: toissa vuonna matkakohteena oli Reykjavik ja viime vuonna Tukholma. Opintomatkojemme kieli on lähtökohtaisesti suomenruotsi. Vastaanottavan maan kieltä matkalla opetellaan ja opitaan mahdollisuuksien mukaan. Norjan-matkalla oli upeaa nähdä, kuinka ensimmäisen päivän kangertelusta päästyään opiskelijat rohkaistuvat ja innostuvat puhumaan ruotsia. Erityisesti norjan kieli tuntui rohkaisevan opiskelijoita ilmaisemaan itseään. Norjassa on kaksi kirjoitetun kielen varianttia, bokmål ja nynorska, minkä lisäksi joka vuonossa ja notkelmassa on oma murteensa. Kielipolitiikkansa ja vahvasti toisistaan eroavien murteidensa pohjalta norjalaiset tuntuvat ymmärtävän kaikkia muita pohjoismaisia kieliä erinomaisesti. Se, että opiskelijat saivat vaihtaa kielen viikon ajaksi ruotsista norjaksi, edesauttoi heitä keskittymään olennaiseen – ymmärretyksi tulemiseen. Suomalaisille niin tyypillinen virheiden pelko katosi täysin. Det var heilt ok å ikkje være perfekt!

Ymmärtämispuolella haasteita kuitenkin piisasi: vaikka norjalaiset ovat tottuneet muuntamaan ilmaisuaan kuulijalle ymmärrettävämmäksi juurikin eri kielivarianttiensa ja murteidensa vuoksi, norja ei kuitenkaan ole opiskelijoille (tai opettajillekaan) niin ymmärrettävää kuin kotoinen suomenruotsi, joka sekin usein tuottaa opiskelijoille päänvaivaa. Viikon kielikylpy norjan kielessä teki kuitenkin ihmeitä. Kun on istunut lastenkirjallisuusluennoilla tekemässä ryhmätöitä paikallisten pedagogiikanopiskelijoiden kanssa ja saman porukan kanssa illallisilla ravintolan äänimaailmassa melun keskellä, tehnyt kaupunkikisan puitteissa katugallupia norjaksi ja osallistunut lukuisille norjankielisille koskeville asiantuntijaluennoille, on kotoisan suomenruotsin ymmärtäminen yhtäkkiä kovin, kovin helppoa.

Mitä yhteisöpedadogiopiskelijat kokivat saaneensa: gemenskap och delaktighet

Vi fick chansen att resa till Oslo för att bekanta oss med det norska språket och för att lära oss om nordiskt kultursamarbete. Som samhällspedagogstuderande fick vi många idéer om hur det nordiska samarbetet kan utnyttjas på olika arbetsfält.

Voksenåsen strävar efter att göra Norden öppet, tolerant och inkluderande

På måndag den 3 december hälsade programkoordinator Sofia Clausen oss välkomna till Voksenåsen i Oslo. Vi fick lära oss att Voksenåsen är ett center för svenskt-norskt samarbete och att dess intresse är att göra Norden öppet, tolerant och inkluderande. Under det andra världskriget gav Sverige humanitär hjälp åt Norge och Norge ville tacka Sverige för det på något sätt. Sverige fick land i mitten av Oslo och Voksenåsen byggdes dit. Nuförtiden verkar Voksenåsen som ett ställe för konferenser, kurser, konserter och utställningar och meningen är att förstärka förhållandena mellan de nordiska länderna. (Clausen 2018; Voksenåsen 2018.)

Veckan på Voksenåsen var en härlig erfarenhet! Under vår resa fick vi uppleva mycket och vi lärde oss hur gemenskap mellan de nordiska länderna kan skapas. Det fanns olika grupper som besökte Voksenåsen under veckan, från barn till åldringar. Vi hade svensk fika varje dag och där fick vi träffa andra besökare.

Sofia, som var ansvarig för vårt program, lärde oss norska och norsk kultur genom olika aktiviteter som skapade gemenskap och delaktighet. Språken som vi använde var svenska och norska.

Oslo Metropolitan Universitet – nordiskt samarbete med pedagogsstuderande

Vi hade möjlighet att samarbeta med pedagogstudenter från OsloMet. Utbildningsfakultetet vi OsloMet har ca 7000 studerande (OsloMet 2018) och vi mötte ungefär 20 av dem vid OsloMet och en annan dag när de kom till Voksenåsen för att besöka oss. Båda gånger hade vi chans att analysera böcker, texter och bilder, först med lektorn Mads Claudi från OsloMet och sedan med författaren Ingvild Rishøi.

Ur samhällspedagogens perspektiv var det mycket givande att delta i dessa föreläsningar som skapade gemenskap mellan oss studerande på många olika sätt. Vi lärde oss mycket om varandra och vi lärde oss norska, men det var inte helt lätt att kommunicera med dem.

Vi träffade pedagogsstuderandena igen då de kom till Voksenåsen. Då var det redan mycket lättare att kommunicera med dem, för vi hade hunnit bada i språket några dagar. Dagen var Finlands självständighetsdag, så vi fick diskutera och jämföra de finska och norska traditionerna. Det var hemskt lärorikt!

Vi fick också äta middag med våra nya kompisar. Atmösfären var mysig, och de vita servietterna bå borden hade fått ett blått sidenkors på sig. Åj vad högtidligt det var! Vi pratade mycket under middagen och blev lite överraskade hur vi kunde diskutera allt på svenska. Det var intressant att höra om hur man studerar till lärare i Norge. Vi fick lära oss att deras grundskola fungerar på ett helt annat sätt en vår egen.Vi hade en underbar kväll med de norska studenterna och vi lärde oss så mycket om Norge och norsk kultur. Vi hoppas att vi kan träffa dem igen!

En lärorik och intressant resa – eller ett äventyr!

I allmänhet var veckan väldigt lärorik och intressant. För oss samhällspedagogstuderande gav resan bra idéer om hur man kan skapa gemenskap och delaktighet mellan de nordiska länderna – eller helt enkelt mellan nordiska studerande! Voksenåsen fungerar som ett bra exempel på det. Det är viktigt för pedagoger att få människorna bli känna sig som delaktiga och under resan fick vi lära oss nya metoder för att förverkliga det i vårt jobb i framtiden.

Resans sista föreläsning handlade om norska äventyrhistorier. Lektorn Marit Spurklund från OsloMet föreläste om norska äventyrhistorier: vi fick till och med höra några! När vi hade lärt oss om hur dessa historier konstrueras, var det vår tur att skriva vår egen saga. Det var aningen svårt, men i alla fall skapade vi en fin saga om vår resa till Voksenåsen, konstruerad på samma sätt som de gamla norska äventyrhistorierna. Det är värt att notera att vi skrev vår superfina saga på svenska. Vi lärde oss att det inte alls är så svårt att lära sig svenska: allt beror på ens attityd!

Matkan merkityksestä lehtorin silmin

Tuleville yhteisöpedagogeille hyvä ruotsin kielen taito voi työelämässä nousta arvoon arvaamattomaan. Tilannehan on se, että ainakaan toistaiseksi Suomessa ei ole ruotsinkielistä yhteisöpedagogikoulutusta huolimatta siitä, että tarvetta ruotsin kieltä taitaville yhteisöpedagogeille on samalla tavoin kuin tähänkin asti.

Erityisen hyödyn matkasta tuntuivat saaneen Humakin Livs-hankkeen tulkkiopiskelijat, jotka opiskelevat nykyisten työkieliensä, suomen ja suomalaisen viittomakielen, ohelle kahta uutta työkieltä, ruotsia ja uhanalaista suomenruotsalaista viittomakieltä. Tulkkiopiskelijoiden kokemuksista voi lukea Livs-hankkeen blogista.

Yhteisöpedagogeja luotsannut kielten lehtori sai taas ripauksen uudenlaista pedagogiikkaa opetustyöhönsä. Kun opiskelijat kylvettää norjan kielessä, kotoinen suomenruotsi tuntuu yhtäkkiä ihmeen selkeältä ja helposti omaksuttavalta! Myös virheiden pelko väistyy itseilmaisun tieltä, kun tavoite on vain ja ainoastaan tulla ymmärretyksi

Norjan-matkaa tukivat rahallisesti Kulturfonden för Finland och Norge sekä Svenska folkskolans vänner rf.
Aiempiin matkoihin on saatu tukea myös Svenska Kulturfondenilta. Ilman näitä tukia matkat eivät olisi olleet mahdollisia.

Ensi vuodelle on suunnitteilla yhdistelmämatka Tanskaan ja Ruotsiin. Tarkoitus olisi vierailla Kööpenhaminassa ja Malmössä. Mukaan pääsee viisi ruotsin kielen opintonsa hyvin suorittanutta opiskelijaa kustakin koulutusohjelmasta.