Koti nuorisotyön toimintaympäristönä
- Kirjoittaja: Marjo Kolehmainen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 11.1.2019
Nuorisotyö on historiansa aikana hyödyntänyt toiminnassaan erilaisia julkisia ja puolijulkisia tiloja nuorten tavoittamisen ja ohjaamisen ympäristöinä. Koti yksityisenä tilana on ollut näiden toimintaympäristöjen ulkopuolella viime vuosiin asti. Tällä hetkellä etenkin etsivän nuorisotyön käytänteissä nuorisotyön palveluita jalkautetaan nuorten koteihin enenevässä määrin.
Jyväskyläläinen Muutila ry:n Homies Youth Work -toiminta (myöhemmin Homies) käyttää kotiin jalkautuvaa nuorisotyötä vakiintuneena toimintamuotona vähentääkseen nuorten yksinäisyyden kokemuksia. Homies- toimintaa edelsi Jyväskylän Katulähetyksen Polku kotiin -projekti vuosina 2013–2015 (Jyväskylän Katulähetys 2015).
Esittelin Homies-ohjausryhmän jäsenenä yhdessä toiminnan projektipäällikön, Milla Ukkosen, kanssa kotiin jalkautuvan nuorisotyön kokemuksia ja alustavia projektin tuloksia Nuorisotutkimuspäivillä vuoden 2018 marraskuussa. Tämä blogi perustuu tapahtuman esitykseemme.
Yksinäiset nuoret
Homies-toiminnassa kohderyhmänä ovat yksinäisyyttä kokevat 13–25-vuotiaat jyväskyläläiset nuoret. Tavoitteena on toiminnassa mukana olevien nuorten yksinäisyyden kokemusten vähentäminen. Toiminnalla on neljä palvelutuotetta: yksilövalmennus, parivalmennus, unelmavalmennus ja Homies Heimo, joka yhdistää avoimella ryhmätoiminnalla mukana olleet nuoret.
Erityisesti yksilövalmennuksessa hyödynnetään kotia yhtenä luonnollisena ja monimerkityksellisenä toimintaympäristönä, jos nuori niin haluaa. Kotoa tavoitetaan nuoria, jotka eivät vietä aikaansa julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa. Homiesin ammattilaisille koti on nuoren kohtaamisen, ohjaamisen, motivoinnin ja kasvun tukemisen tila. Kodin merkitys yksinäisyyden kokemuksen tilana on näyttäytynyt toiminnassa monimuotoisesti koettuna tilana: kahlitsevana, turvapaikkana erilaisuuteen ja ulkopuolisuuteen, harrastuspaikkana tai paikkana, jonne yksinäisyys paikantuu perheen ja läheisten ihmisten puuttuessa.
Kotiin jalkautuvan nuorisotyön merkitykset nuorille
Homiesin (2017-2018) yksilövalmennukseen osallistuneita nuorilta (n=24) kysyttiin haastattelemalla kokemuksia palvelusta. Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä arvioitaessa kotiin jalkautuvalla nuorisotyöllä on useita merkityksiä.
Nuorten kuvauksissa nousee esiin yksilöllisyyden ja nuoresta lähtevien tarpeiden huomioiminen. Nuorella saattoi olla esimerkiksi psyykkiseen hyvinvointiin ja perhetilanteeseen liittyviä haasteita, jotka saattoivat suoraan rajoittaa kodin ulkopuolella liikkumista. Nuoret kokivat kotiin tulleen ammattilaisen helpottaneen nuoren tilannetta. Palvelulla voitiin huomioida nuorten tarpeet, jotka liittyivät yksilöllisen toimintakykyyn. Nuorten kuvaukset toivat esiin palvelun mahdollistaneen kokonaisvaltaisen elämäntilanteen tunnistaminen ja huomioiminen, kun kodissa voitiin tunnistaa nuoren arkiympäristöä ja kohdata esimerkiksi perhettä. Työmuoto mahdollisti perhelähtöisyyden, kun tarvittaessa perheenjäsenet osallistuivat palveluun yhdessä määritetyllä tavalla ja perhetilanne otettiin huomioon.
Työn vaikuttavuus
Nuorista jopa 38 % piti todella tärkeänä, että nuorisotyön ammattilainen jalkautuu kotiin ja puolet pitivät sitä melko tärkeänä. Nuorten sanoittivat useita kokemiaan muutoksia, mihin arvioivat kotiin jalkautuneen työotteen vaikuttaneen. Kotoa hakeminen oli vahvistanut joillekin nuorille tunnetta, että on tärkeä jollekin. Toiminta oli lisännyt nuoren itsetuntoa. Kotoa hakeminen oli vahvistanut nuoren toimijuuden aktivoitumista vapaa-aikaan ja ympäristöönsä sekä lisännyt turvallisuuden tunnetta tilanteissa, joissa yksin lähteminen oli koettu ahdistavana. Kotiin jalkautuvalla työllä on voitu parantaa elämänlaatua ja lisätä osallisuuden kokemusta sekä toimijuutta nuoren elämässä. Kotoa hakeminen ja kodin käyttäminen toimintaympäristönä oli saanut nuoret sitoutumaan toimintaan, ja sovittuja tapaamisia peruuntui hyvin pieni määrä.
Kodin merkityksen pohtiminen nuorisotyössä
Kotiin jalkautuvan nuorisotyön kokemukset tuovat esille uuden tavan liittää nuori yhteisöihin nuorten ja yhteiskunnan muuttuneissa tilanteissa. Homies-toiminta jatkaa työllään rohkeasti nuorisotyön toimintaympäristöjen rajojen venyttämistä. On merkittävää huomioida, että palveluun osallistuneet nuoret eivät problematisoi nuorisotyöntekijän mahdollisuutta tulla kotiin. Toimintaa kehitettäessä on myös tunnistettu, että nuorisotyöllä ammattikuntana ei ole yksimielistä näkemystä kodista toimintaympäristönä. Koti toimii lukuisissa yhteiskunnallisissa palveluissa jo luonnollisena toimintaympäristönä.
Esitettyjen kysymysten pohtimista jatketaan Homiesissa ja haastetaan alan toimijoita keskusteluun: Mikä on tulevaisuudessa nuorisotyön suhde yksityiseen tilaan nuoren kasvun tukemisessa ja aktiivisuuden lisäämisessä? Onko riski, että nuorisotyön omaleimaisuus ja erityisyys häviää tai muuttuu, jos palvelu viedään nuoren kotiin?
Lähteet:
Ukkonen, Milla & Kolehmainen, Marjo 2018. Mun kotini on täällä – koti nuorisotyön monimerkityksellisenä toimintaympäristönä. Nuorisotutkimuspäivien esitys 6.11.2018. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Jyväskylän Katulähetys ry, 2015. Mennään niiden kotiin. Kotinuorisotyö tavoittamassa maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja nuoria naisia. 2015. Jyväskylä: Jyväskylän Katulähetys ry, Polku kotiin -projekti (2013-2015). Viitattu 10.1.2019, http://jklkl.fi/images/projektit/Mennaan-niiden-kotiin.pdf.
Marjo Kolehmainen, yhteisöpedagogi (ylempi AMK), lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu 11.1.2019
