Nuorisotyö kotoutumista edistämässä

• Kirjoittaja: Tiina Valkendorff, VTT, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 10.10.2019

NUORISOTYÖVIIKON BLOGISARJA – MIKSI NUORISOTYÖTÄ TEHDÄÄN? 4/5

Nuorisotyö on nuoren kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisolain mukaan nuoria ovat kaikkia alle 29-vuotiaat. Kuitenkin erityisesti kunnallisen nuorisotyön keskeistä kohderyhmää ovat usein alle 18-vuotiaat nuoret. Mitä nuorisotyöllä on tarjolla täysi-ikäisille nuorille? Ja erityisesti, maahan muuttaneille nuorille?

Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien suurimmat taustamaat ovat Venäjä, Viro, Irak ja Somalia (Tilastokeskus 2019). Viime vuosina turvapaikanhakijataustaisten nuorten määrä on kasvanut, mihin yhtenä syynä on vuoden 2015 kymmenkertaistunut turvapaikanhakijamäärä.

Pohdittaessa maahanmuuttajia nuorisotyössä on jo lähtökohtaisesti syytä muistaa maahanmuuttajatermiin liittyvät rajoitukset.

Kysymykseen kuka on maahanmuuttaja, ei edes ole yhtä selkeää vastausta. Osa maahanmuuttajista saa Suomen kansalaisuuden ja kokee olevansa suomalaisia, mutta yhteiskunnassa heitä saatetaan pitää maahanmuuttajina.

Etniset tunnuspiirteet vaikuttavat siihen miten muut suhtautuvat, ja näin ollen maahanmuuttajavanhempienkin Suomessa syntynyttä lasta saatetaan pitää maahanmuuttajana. Toisaalta taas vaaleaihoisia muualta muuttaneita saatetaan automaattisesti pitää suomalaisina. Maahanmuuttajanuorten joukko on sisäisestikin heterogeeninen.

Tässä tekstissä pohdinta kytkeytyy erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina saapuneiden nuorten tilanteeseen.

Maahan muuttanut nuori tarvitsee nuorisotyötä

“Yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat ovat heitteillä”, totesi eräs pitkään monikulttuurista työtä tehnyt henkilö.

Vaikka yhteiskunnassa onkin monenlaista tukea maahanmuuttajanuorille, niin palvelut, tilat ja nuorisotyötä toteuttavat tahot ovat pirstaloituneet ja paikoin hankalasti saavutettavissa. Nuori tarvitsee tietoa palveluista, toimintamuodoista ja mahdollisuuksista löytääkseen niiden luokse.

“Moni maahanmuuttaja tarvitsisi tukea, mutta jää yksin.”

Toisinaan ja kärjistäen nuorisotyössä on katsottu, että erillistä maahanmuuttajiin kohdistuvaa nuorisotyötä ei tarvita: kaikki nuoret otetaan nuorina. Kuitenkin kaikenlaisten vähemmistöasemien tunnistaminen on tärkeää (ks. myös Kivijärvi 2013).

Maahan muuttaneen nuoren osallisuuden rakentuminen, kasvun ja hyvinvoinnin edellytysten huomioiminen edellyttää ymmärrystä maahanmuuttajanuoren haasteista ja tilanteesta.  Erityisesti pakolais- tai turvapaikanhakijataustaisten nuorten aiemmin kohtaamat kriisit voivat merkittävästi heijastua jokapäiväiseen arkeen.

Monilla vähemmistöillä on erilaisia tarpeita, joista nuorisotyössä on hyvä olla tietoinen. Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen työote vaatii herkkyyttä tunnistaa nuorten välisiä eroja ja samankaltaisuuksia. Kaikkia nuoria ei tule joka tilanteessa kohdata samalla kaavalla.

Vaikka tausta on tärkeä huomioida, niin oleellista on myös se, että nuoresta ei tee oletuksia taustan perusteella. Maahan muuttaneet nuoret eivät ole yhdenmukainen joukko.

Törmäys nuoruuteen

Joidenkin maahanmuuttajien kotimaassa ja heille tutussa kulttuurissa nuoruutta, sellaisena kuin se Suomessa tai länsimaissa nähdään, ei välttämättä edes ole.

“Nuoruus on kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuva elämänvaihe, joka näyttäytyy erilaisena eri konteksteissa.”

Länsimainen nuoruus elämänvaiheena voi siis olla maahanmuuttajalle uusi asia. Tämän nuoruuden edessä maahan muuttanut nuori löytää vaihtelevia tapoja olla.

Joku haluaa hypätä nuoruuden yli, löytää puolison ja perustaa perheen.  Toinen taas ottaa ilon irti nuoruuteen liittyvästä vapaudesta ja väliaikaisuudesta, ja kolmas puolestaan toivoo, että olisi vain joku, jonka kanssa jutella. Monien maahanmuuttajien keskuudessa on erityisiä tilanteita, tarpeita ja haasteita, joita suomenkielisillä ja Suomessa syntyneillä ei ole.

Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttamassa, ESR:n rahoittamassa Porukalla pääosaan -hankkeessa (1.3.2017–30.11.2019) maahan muuttaneiden nuorten aikuisten peruskouluopintoja ja osallisuutta tuettiin nuorisotyön keinoin. Sen myötä yhteiskuntaan kiinnittymistä tapahtui eri tavoin, ja nuorten arkiympäristö laajeni, kun kaupunki tuli kanssa kulkien kauttaaltaan tutuksi.

Nuoret oppivat sukkuloimaan uudessa kotikaupungissaan mutkattomasti niin metrolla, junalla kuin bussillakin.

Suomalaiset tavat ja perinteet konkretisoituivat, kun yhdessä juhlistettiin itsenäisyyspäivää, luisteltiin, retkeiltiin tai paistettiin pipareita. Keskusteltaessa siitä, mitkä asiat Suomessa ovat tärkeitä, nuoret nostivat esille koulun, terveydenhuollon ja rauhan ohella monia yhteiskuntajärjestelmään liittyviä asioita.

”Parasta Suomessa on demokratia ja tasa-arvo”, eräs nuori kiteytti.

Porukalla pääosaan -hankkeen myötä myös monet Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi- ja kulttuurituottaja -opiskelivat tutustuivat hankkeen kohderyhmään, pääasiassa Lähi-idästä ja Somaliasta saapuneisiin nuoriin.

“Kontaktit suomalaisiin olivat maahanmuuttajille tärkeitä.”

Nuorisotyön on nähty tavallisesti sijoittuvan erityisesti nuorten vapaa-aikaan, mutta nyky-yhteiskunnassa kyseinen sektoriajattelu ei enää toimi. Nuorisotyötä tarvitaan kaikkialla, missä nuoret ovat.

Erityisesti monille maahanmuuttajille koulu on kiintopiste, jossa elämän keskeiset asiat tapahtuvat. Koulu nähdään tärkeänä, ja sen kautta voi olla mahdollisuus löytää myös yhteys suomalaisiin.

Nuorisotyö, koulu ja kotoutuminen

Peruskoulu kotouttaa ja siellä maahanmuuttajalapset ja suomalaiset tutustuvat luontevasti toisiinsa.

Samankaltaisena ympäristönä voidaan pitää myös nuorisotaloa. Molemmissa eri taustoista lähtöisin olevat lapset ja nuoret voivat viettää aikaa yhdessä. Nämä ovat kuitenkin ympäristöjä, missä kohtaavat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret. Vanhemmille maahanmuuttajanuorille yhteyksiä Suomessa syntyneisiin nuoriin löytyy heikommin.

Eri oppilaitoksissa on keskittymiä, joissa maahanmuuttajat opiskelevat keskenään. Näitä on esimerkiksi erilaisissa kotoutumiskoulutuksissa, suomen kielen kursseilla, aikuisten perusopetuksessa ja usein myös ammatillisiin opintoihin valmentavassa Valma-koulutuksessa.

Yhteiskuntaan integroituminen ja kahdenvälinen vuoropuhelu suomalaisten ja maahan muuttaneiden välillä ei voi tapahtua, jos eri ihmisryhmät viettävät arkensa eri lokeroissa.

“Kotoutuminen ei pääse käynnistymään, kun maahanmuuttajan arkiympäristö on rajoittunut.”

Mitä on kotoutuminen, jos tuttu reitti vie vain kauppaan tai kouluun, jossa opiskelee muita maahanmuuttajia?

Toiminnalliset menetelmät koulussa

Nuorisotyössä on menetelmiä, joiden kautta on syntynyt mahdollisuuksia siltojen rakentamiseen eri ihmisten välille.

Nuorisotyön ydin kytkeytyy yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Tähän jäsentymättömään, mutta tärkeään tehtävään nuorisotyötä moninaisessa yhteiskunnassa tarvitaan.

Opiskelua on kehitetty viime vuosina hallinnon tasolta yhä enemmän toiminnalliseen suuntaan. Opetussuunnitelmissa puhutaan osallisuudesta, yhteiskuntaan integroitumisesta ja vaikuttamisesta. Nämä ovat osa-alueita, joita nuorisotyön kentällä osataan.

Kouluissa sen sijaan on toiminnallisuuden suhteen oltu paikoin kriittisiä. Miten toimimalla opitaan, tarvitseeko koulun ulkopuolelle lähteä ja miten opettajan aika ja resurssit riittävät, ovat usein toistettuja kysymyksiä.

Nuorisotyön merkitys kouluissa on kuitenkin nykyään jo hyvin tunnistettu. Vaikka yhteistyön käytäntöjen löytäminen onkin toisinaan haastavaa, niin jo ongelman osoittaminen ja ratkaisujen innostunut ideointi (ja idealisointi), on tärkeää.

“Nuorisotyöllä on paikkansa koulumaailmassa, jossa yhä enemmän tarvitaan myös ohjauksellisia elementtejä ja toiminnallisuutta.”

Erityisesti maahan muuttaneet nuoret voisivat hyötyä nuorisotyön tarjoamista mahdollisuuksista, joita voisi kytkeä osaksi opiskeluympäristöä. Nuorisotyön toimintamuodot tukevat nuoren kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta – ja maahan muuttaneen nuoren kohdalla myös sitä, että Suomesta tulisi koti.

Valokuvat: Porukalla pääosaan -hankkeen kuva-arkisto.

Lähteet: 

Kivijärvi, Antti 2013. Monikulttuurisuus nuorisotyön arjessa. Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten välisten rajanvetojen purkautuminen. Nuorisotutkimus 2 (31), 2013.

Tilastokeskus 2019. Ulkomaalaistaustaiset. Viitattu 25.9.2019. http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html