NUORISOTYÖVIIKON BLOGISARJA – MIKSI NUORISOTYÖTÄ TEHDÄÄN? 5/5
Suomalaista nuorisotyötä rikastuttamaan benchmarkattiin nuorten työpajatoiminta Tanskasta 80-luvulla, Yökoris 90-luvun lopulla Saksasta, siinä välissä aloitettiin Saksan mallin mukaisesti nuorisotalotoiminta kotieläintilalla (Falkullan kotieläintila Helsingissä). Uudempaa kansainvälistä hyvien käytäntöjen vaihtoa taas edustaa Logbook-tilastointijärjestelmä, jonka ainakin osa Kanuuna-kunnista on ottanut käyttöönsä.
Nämä edellä esimerkkeinä mainitut – kuten monet muut nuorisotyön muodot ja menetelmät – ovat meille hyvä muistutus siitä, että oman osaamisen jakaminen on tärkeää.
Kaikkea ei aina tarvitse keksiä itse, voi nauttia toisen tekemästä innovointityöstä, ja kehittää sitä edelleen itselleen tai työympäristölleen sopivaksi. Benchmarkkaus onkin antoisaa monen toiminnan kehittäjän näkökulmasta!
Suomessa nuorisopolitiikan ja nuorisotyön yleisestä kehittämisestä vastaava opetus-ja kulttuuriministeriö linjaakin, että kansainvälisen yhteistyön sekä EU-yhteistyön tavoitteena on nuorisopolitiikan kehittäminen ja nuorisotyön tukeminen verkottumisen sekä hyvien käytäntöjen vaihdon avulla.
Ja OKM luo edellytyksiä alan toimijoiden kansainväliselle yhteistyölle.
Aina kaikkiin ongelmiin tai kehittämistarpeisiin ei ole mahdollista löytää benchmarkkaus-kohdetta, vaan on tartuttava kehittämistoimintaan ja kenties palvelumuotoiluun itse.
Ennen Euroopan Unionin jäsenyyttä ja siihen liittyvää nuorisoalan ohjelmaa (nykyään Erasmus+ Nuoriso) ei suomalaisille ruohonjuuritason toimijoille ollut tarjolla yleisiä rahoitusmahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.
Suomen liittyminen Euroopan Unionin nuoriso -ohjelmaan mahdollisti rahoituksen saamisen sekä nuorten ryhmätapaamisiin että nuorisotyöntekijöille suunnattuihin koulutuksiin sekä kansainvälisiin kumppanuuksien solmimiseen keskittyviin tapaamisiin.
Voimassa oleva nuoriso-ohjelma (2014-2020) mahdollistaa myös suurempien kehittämishankkeiden tukemisen; laajoja yhteistyöhankkeita kutsutaan strategisiksi kumppanuuksiksi, joissa kumppaneina voivat olla myös yritykset.
Hyvin tavallista on, että nuorisotyön kehittämisestä kiinnostuneet tahot rakentavat yhteisiä kehittämishankkeita.
“Oliko se rankkaa – oli
oliko se antoisaa –oli,
oliko se kivaa –OLI!!!”
Esimerkkinä nuorisotyön kehittämishanke Youth Work eLearning Partnership. Juuri päättyneessä kaksi ja puoli vuotta kestäneessä hankkeessa tuotettiin nuorisotyöntekijöille lisäkoulutusmateriaalia.
Tämä ammatillista päivittämistä tukeva materiaali, on avoimesti kaikkien saatavilla YouthWorkAndYou.org -verkkosivuilla.
Teemoja, joita materiaalit käsittelevät ovat
» Youth Participation and Non-formal Learning in Youth Work
» Ethics and Human Rights in Professional Youth Work
» Youth Work in Diverse Societies
» Youth Work in the Digital World
Hankkeen vastuullisena tahona toimi Maynoothin yliopisto Irlannista ja kumppaneina Victorian yliopisto Australiasta, Tallinnan yliopisto Virosta, Ulsterin yliopisto Pohjois-Irlannista (UK) sekä Humak Suomesta.
Lisäksi mukana hanketta tukemassa oli useita tahoja kustakin maasta: Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke antoi hankkeeseen omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Hankkeen mahdollisti rahoitus Erasmus+ Nuoriso -ohjelmasta.
Toinen nuorisotyön kehittämishanke, joka on juuri nyt ajankohtainen on FutureLabs. Vastaavanlaisia Euroopan tason kehittämishankkeita on useita, joilla tavoitellaan nuorisotyön kehittymistä, siitä tiedon jakamista ja sen laadukkuuden vahvistamista.
Erasmus+ Nuoriso tukee myös nuorten kansainvälistymistä. Suurin tuki suuntautuu nuorisovaihtojen toteuttamiseen ja näin nuorten liikkuvuuden lisäämiseen. Rahoitusohjelman mukainen nuorisovaihto on räätälöity nuorisotyön menetelmäksi; nuorten tulee olla aktiivisia toimijoita alusta alkaen, olla mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa hanketta.
“Nuorisotyöntekijöiden roolia ei ole unohdettu – nuorten motivointi, kannustaminen ja innostuksen ylläpito vaativat pitkäjänteistä toimintaa.”
Nuorisotyöntekijöille tarjotaan tukea uusien kumppanien löytämiseksi kansainväliseen toimintaan: eri eurooppalaisten rakenteiden puitteissa tuetaan kumppanin etsintää kv-hankkeisiin.
Kansainvälisten toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi Salto Youth Resurssikeskus järjestää koulutustilaisuuksia, Euroopan neuvoston (Council of Europe, CoE) nuorisokeskukset Strasbourgissa sekä Budapestissä tarjoavat nuorisotyöntekijöille ihmisoikeuskasvatukseen liittyviä kursseja, jossa osallistujat tulevat CoE:n eri jäsenmaista.
Kaikki tapahtumat, jotka tuovat yhteen nuorisoalan toimijoita, toimivat hienosti kv-kumppaneiden hankkimisessa.
Erasmus+ Nuoriso-ohjelman hankkeiseen osallistuvat – sekä nuoret että nuorisotyöntekijät – saavat halutessaan Youthpass -todistuksen hankkeessa tapahtuneesta oppimisestaan tai osaamisen lisääntymisestä.
Kyseessä on prosessinomainen työkalu, jolla osallistuja kertoo itsearviointiin perustuen osaamisensa lisääntymisestä ja näin pyrkii tekemään oppimisensa näkyväksi.
Arvioitavia kehittymisalueita on kahdeksan. Youthpass on myös todistus, jonka kansainväliseen, Erasmus+ Nuoriso -hankkeeseen osallistuneiden toivotaan esittävän hakeutuessaan koulutukseen tai työpaikkaan.
Non-formaalin ja informaalin oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ollut Euroopan Unionin tahtotila jo vuodesta 2012, ja tavoitteena on ollut saada tuo osaaminen tunnustettua myös formaalin koulutuksen puolella.
Suomessa yhtenä opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisena nuorisoalan osaamiskeskuksena toimii Suomen Partiolaiset ry:n osaamiskeskus, joka tekee pilotointityötä nuorisojärjestössä hankitun osaamisen näkyväksi tekemiseksi mm. korkeakouluopinnoissa.
Euroopan neuvosto (CoE) tarjoaa myös nuorten parissa toimiville Youth Worker Portfolion, eli työkalun, jonka avulla nuorten parissa toimivat voivat tutkailla omaa osaamistaan sekä ammatillista kehittymistään. Työkalu sopii myös vapaaehtoisesti nuorisotyössä mukana oleville.
“Kansainvälinen yhteistyö rikastuttaa nuorisotyötä – meillä ja muualla.”
Nuorisotyö ja sen kehittäminen ovat vahvasti eurooppalaisten yhteistyörakenteiden (Euroopan Unioni sekä Euroopan Neuvosto) agendalla. Ja vaikka olemme suomalaisia nuorisotyöntekijöitä ja nuoria, niin toimintaympäristömme ei ole rajattu Suomeen – vaan toimintaympäristömme on vähintään Euroopan laajuinen.
Kansainvälinen yhteistyö nuorisotyön saralla vahvistaa nuorten toimijuutta ja tukee nuorten aktiivista kansalaisuutta laajentuneessa toimintaympäristössämme.