Oppimista tapahtuu koko ajan, kaikkialla ja osittain myös aivan huomaamatta. Miten esimerkiksi kotona, harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä opittua voisi huomata ja osoittaa? Yhtenä ratkaisuna ovat digitaaliset osaamismerkit.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten työelämätaitoja tukeva OppiJana-hanke kehittää ja hyödyntää digitaalisia osaamismerkkejä vapaaehtoistyössä opitun huomaamisen, sanoittamisen ja osoittamisen apuna.
Osaamista on tunnustettu perinteisesti paperisilla työ- ja koulutodistuksilla. Niiden haaste osaamisen mittareina on kuitenkin se, että oppimista tapahtuu myös muualla, ja tätä muuta osaamista voi olla hankala oivaltaa ja osoittaa. Paperitodistukset ovatkin saaneet rinnalleen digitaalisia osaamismerkkejä.
Osaamismerkki koostuu kuvasta ja merkkiin liitetyistä tiedoista, joita ovat merkin kuvaus, merkin saamiskriteerit, myöntäjän tiedot sekä merkin voimassaoloaika. Osaamismerkkiin on mahdollista liittää myös todisteita osaamisesta. Osaamismerkkien avulla voidaan tunnistaa ja tunnustaa myös arkioppimista. Kuka tahansa voi osoittaa omaa osaamistaan hakemalla siihen soveltuvaa digitaalista osaamismerkkiä. Osaamismerkkien hyötyjä ovat myös niiden helppo säilyttäminen sekä jakaminen. Ne eivät voi mennä samalla tavalla hukkaan tai tuhoutua kuin paperiset todistukset. Lisäksi digitaalisen osaamismerkin pystyy liittämään helposti vaikkapa sähköiseen ansioluetteloon tai jakamaan sosiaalisessa mediassa.
Digitaalisten osaamismerkkien käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Osaamismerkkejä on otettu käyttöön vapaassa sivistystyössä erityisesti harrastustoiminnan myötä syntyvän osaamisen tunnistamisessa. Osaamismerkkien ideana on tehdä näkyväksi osaamista sen hankintatavasta riippumatta. (Oosi, Jauhola, Rausmaa & Haila 2020, 44.)
Osaamismerkin myöntäjälle taas digitaalinen osaamismerkki voi olla osa organisaation brändityötä. Myönnetty osaamismerkki kertoo sekä hakijan että merkin myöntäjän osaamisesta. Osaamismerkin ja sen myöntävän organisaation taakse on mahdollista kerätä myös suositteluja muilta organisaatioilta, jonka avulla voi kasvattaa merkin arvoa ja lisätä tunnettuutta. (Pakanen, 2019.)
Erityisen tärkeää osaamisen osoittaminen on nuorille, joilla ei ole vielä kauheasti työkokemusta tai opintotodistuksia. Kaikille on kuitenkin elämänsä aikana ehtinyt karttua monenlaista osaamista, mutta niiden osoittaminen todistusten puuttuessa voi olla haastavaa. Monelle oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on myös vaikeaa. Toisen tunnustama osaaminen on merkityksellistä osallisuuden, toimijuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista ja se voi lisätä uskottavuutta esimerkiksi työnhakutilanteessa.
Osaamismerkillä voi tuoda esiin tietoja, taitoja, osaamista ja saavutuksia sekä esimerkiksi tietyssä roolissa toimimista. Partiolaisten kokemuksen mukaan hakemusprosessi on auttanut nuoria ja nuoria aikuisia huomaamaan ja sanoittamaan vapaaehtoistyössä ja harrastuksessa hankittuja taitoja ja kertomaan siitä esimerkein (Von Zansen & Luomala 2020, 18).
Humakin opiskelijat ovat toteuttaneet OppiJana-hankkeeseen osallistuville 16–18-vuotiaille nuorilla toimintapäiviä, joissa on pohdittu omia vahvuuksia ja omaa osaamista. Nuorilla on osana hanketta mahdollisuus tehdä osa opinnoista vapaaehtoistyössä järjestöissä vähintään 20 tunnin ajan.
Digitaalisella ”Oppijana vapaaehtoistyössä” -osaamismerkillä tuodaan näkyväksi niitä taitoja ja vahvuuksia, joita vapaaehtoistyöpaikassa toimiminen edellyttää ja joita nuoren on mahdollista osoittaa. Ajatuksena on, että kaikki VET-jakson kunnialla suorittaneet voivat hakea merkkiä. Merkki on tunnustus rohkeudesta, avoimuudesta ja toimeliaisuudesta sekä VET-jaksolla osoitetuista taidoista. Merkki kehitettiin yhteisöllisesti osallistamalla suunnitteluun hankkeen nuoria, yhteistyöjärjestöjä, hankekumppaneita ja Humakin opiskelijoita. Merkin myöntää nuorten oppilaitos Helsingin aikuislukio.
OppiJana-hankkeessa kehitetyn merkin saaminen toimii sekä palkintona ja ”todistuksena” tehdystä vapaaehtoistyöstä että innostajana muitakin osaamismerkkejä ja niiden hakemista kohtaan. Osaamismerkit tulevat samalla tutummaksi myös hankkeessa mukana oleville järjestöille ja oppilaitoksille.
Haasteena on erityisesti se, että nuoret kokevat osaamismerkin merkitykselliseksi, osaavat ja haluavat käyttää sitä. Osaamismerkistä voi olla hyötyä esimerkiksi kesätyötä hakiessa. Oman osaamisen oivaltamisen ja sanoittamisen myötä osaamismerkillä on kuitenkin hyötynäkökulmaa laajemmat mahdollisuudet. Osaamismerkki voi tukea voimaantumista ja luoda motivaatiota oppimiseen (ks esim. Abramovich, Schun & Migashi 2013.)
Digitaaliset osaamismerkit kerätään sähköiseen osaamismerkkipassiin (Open Badge Passport), jonne täytyy kirjautua ja jonne merkit saattavat unohtua. Mobiilisovellus on toiminut hyvin nuorten kanssa merkin hakemisessa ja jatkossa nuorten kanssa harjoitellaan enemmän myös merkin käyttämistä (esim. linkitys työhakemukseen), merkin tietojen täydentämistä ja muiden merkkien hakemista sovelluksen kautta.
Hankkeessa kehitetään parhaillaan myös ”Ohjaajana monikulttuurisessa vapaaehtoistyössä” -osaamismerkkiä vapaaehtoistyön ohjaajille. Osaamismerkin myöntää KSL-opintokeskus. Osaamismerkki linkittyy monikulttuurisen vapaaehtoistyön ohjauksen verkkokurssiin, joka otetaan käyttöön syksyn 2021 aikana. Arvioitavilla tehtävillä voi osoittaa hallitsevansa verkkokurssin osaamistavoitteet ja hyväksilukea kurssin myös osaksi Humakin yhteisöpedagogiopintoja.
Tutustu OppiJana vapaaehtoistyössä -osaamismerkkiin: https://openbadgefactory.com/c/earnablebadge/QR99N0aLVSa21U/apply
OppiJana-hankkeen tavoitteena on lisätä hyvinvointia, tasa-arvoa sekä yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tarjoamalla maahanmuuttajanuorille mahdollisuuksia vahvistaa ja tunnistaa omaa osaamista. Hankkeen toteuttajia ovat Humak, Helsingin aikuislukio ja KSL-opintokeskus. Perusopetuksen oppimäärää suorittaville nuorille tarjotaan hankkeen puitteissa mahdollisuus tehdä osa opinnoista vapaaehtoistyössä järjestöissä. Vapaaehtoistyöhön tutustumisjaksolla (VET-jakso) opittua tunnistetaan ja tunnustetaan digitaalisten osaamismerkkien avulla. Lisätietoa: http://oppijana.humak.fi/
Lisätietoa digitaalisista osaamismerkeistä Badge Finland -verkoston sivuilta: https://badgefinland.fi/
Lähteet:
Abramovich, Samuel & Schunn, Christian & Higash, Ross Mitsuo 2013. Are badges useful in education?: it depends upon the typeof badge and expertise of learner. Educational Technology Research and Development volume 61/2013, 217–232. Viitattu 27.8.2021. https://www.lrdc.pitt.edu/schunn/research/papers/Abramovich-Schunn-Higashi.pdf
Oosi, Olli & Jauhola, Laura & Rausmaa, Salla & Haila, Katri 2020. Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:28. Viitattu 24.8.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162282/TEM_2020_28.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Open Badge Passport -kotisivut. Viitattu 23.1.2021. https://openbadgepassport.com/
Pakanen, Lotta 2019. Asiantuntija avaa: Osaamismerkit. Verkkoartikkeli. Opintokeskus Sivis. Viitattu 24.8.2021. https://www.ok-sivis.fi/sivisnyt/2019/04/asiantuntija-avaa-osaamismerkit.html
Von Zansen, Anna & Luomala, Juuso 2020. Sähköiset osaamismerkit – moderni tapa osaamisen esittämiseen. Julkaisussa Kovaa osaamista harrastuksista ja vapaaehtoistoiminasta! Partion kokemuksia hyödynnettäväksi järjestöille osaamisen näkyväksi tekemiseen (Toim. Juuso Luomala). Suomen Partiolaiset 2020. Viitattu 24.8.2021. https://kentauri.fi/wp-content/uploads/2020/12/JULKAISUT_Kovaa_osaamista_harrastuksista_ja_vapaaehtoistoiminnasta.pdf