Ymmärtäminen on tasavertaisuutta ja hyväksyntää – Liisa Mertala kannustaa kohtaamaan puhevammaisen henkilön omana itsenään

• Kirjoittaja: Hanna-Kaisa Turja, Lehtori, tiimivastaava, Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 07.10.2021

Blogissa käsitellään puhevammaisen henkilön kokemuksia vuorovaikutuksesta ja ymmärtämisen haasteista. Tekstissä kerrotaan lyhyesti puhevammaisuudesta ja sen jälkeen oululaisen Liisa Mertalan kokemuksista ja havainnoista.

Puhevammaisuuden laaja kirjo

YK:n vammaissopimuksen mukaan kommunikointi on jokaisen ihmisen perusoikeus. Tämä koskee myös ihmisen henkilökohtaista vuorovaikutusta. Suomen perustuslaki takaa, että jokaisella on sananvapaus ja oikeus kertoa mielipiteistään. Lisäksi jokaisella on perusoikeus kommunikointiin ja itsensä ilmaisemiseen. (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista; Suomen perustuslaki 12§.)

Puhevammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erilaisia vaikeuksia tuottaa tai ymmärtää puhetta. Puhevamma voi johtua eri syistä kuten CP-oireyhtymästä tai autismikirjon muodoista. Toisaalta esimerkiksi äkillisesti etenevät neurologiset sairaudet ja vammat voivat vaikuttaa puhekykyyn ja kielellisiin kykyihin. Tällaisia ovat esimerkiksi muistisairaudet, ALS ja aivoverenkierron häiriöt. (Papunet 2021.)

Puhevammaisuuden kirjo käsitteenä kuvastaa, kuinka moninaista puhevammaisuus on. Puhevammaisuuden kirjoa voidaan tarkastella janan avulla, jossa toisessa päässä ovat lievemmin puhevammaiset henkilöt ja toisessa päässä vaikeimmin puhevammaiset ja kehitysvammaiset henkilöt. On puhevammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat erilaisia kommunikoinnin tukikeinoja aina. Lievemmin puhevammaisille henkilöille kommunikoinnin tukikeinot voivat olla hyödyllisiä, mutta hän ei tarvitse niitä välttämättä. (Leskelä 2018, 77– 78.)

Liisa Mertala on vuonna 2020 perustetun Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys ry. Puhvan varapuheenjohtaja ja kokemuskouluttaja. Liisa on koulutukseltaan merkantti ja media-assistentti ja hän toimii myös vertaisohjaajana. Liisa ei käytä kommunikoinnin apuvälineitä, mutta hän käyttää puhevammaisten tulkkia esimerkiksi kokouksissa, neuvotteluissa sekä sovituissa tapaamisissa.

Arkielämän iloja ja tylsyyttä

Liisan päivät täyttyvät muun muassa etäkokouksista sekä vertaisohjaajana toimimisesta. Tämän lisäksi tavallinen lapsiperheen arki, ruuan laittaminen, siivous sekä kauppamatkat, pitävät Liisan kiireisenä. Liisa huolehtii monista äitinsä asioista.

Liisalla on CP-vamma, joka vaikuttaa hänen liikkumiseensa ja puheentuottamiseen.

CP-vamman motoriset häiriöt ovat erilaisia ja ne voivat liittyä esimerkiksi asentoon, lihasjänteyteen, koordinaatioon sekä tasapainoon. Artikulaation puuroutumisen tai kankeuden syynä ovat puheen tuottamiseen tarvittavien lihasten toiminta. CP-vammaan saattaa liittyä lisäksi aistien ali- tai yliherkkyyttä. (Suomen CP-liitto 2020, 16.)

CP-vamma ei ole kehitysvamma.

“Minua saatetaan pitää vähä-älyisenä tai humalaisena “, Liisa toteaa häneen kohdistuneista ennakkoluuloista ja asenteista. Jotkut saattavat ajatella, ettei Liisa kuule, koska hänen puheensa on epäselvää.

Liisalla on useita kokemuksia, joissa häneen ei luoteta. Tällaista epäluottamusta hän on kokenut jopa vuorovaikutuksessa terveydenhuoltoalan ammattilaisen kanssa.

On tarpeellista, että jokaisella meillä on riittävästi tietoa puhevammaisuuden kirjosta.

Ymmärtämisen haasteet

Vuorovaikutuksessa tapahtuvassa sosiaalisessa toiminnassa puheella on keskeinen merkitys. Puhe on yksi vuorovaikutuksen resurssi, mutta sen lisäksi käytämme muitakin resursseja kuten ilmeitä ja eleitä. (Kurhila & Laakso 2016, 170.)

Voidaan sanoa, että maailmamme on täynnä erilaista puhetta. Kieli ja puhe ovat aina myös vallankäyttöä. Hoidamme päivittäin puhumalla monia tilanteita ja asioita: ohjaamme, neuvottelemme, neuvomme, havainnollistamme ja luomme merkityksiä puhumalla.

Puheen täyteisessä maailmassa on tärkeä ymmärtää, että kaikki puhutut tilanteet eivät ole kaikille ihmisille yhdenvertaisia. Jokaisella meistä lienee kokemuksia siitä, ettemme ole tulleet ymmärretyiksi ja joudumme esimerkiksi selittämään asioita uudelleen. Pienet väärinymmärrykset tai lipsahdukset ohitamme usein, sillä pystymme mielessämme päättelemään esimerkiksi keskustelukumppanimme tarkoittaman sanan oikein.

Puhevammaisen henkilön kohtaamat ymmärtämisen haasteet ovat monenlaisia.

Sujuvan puheen tuottamiseen vaaditaan kognitiivisia, motorisia, sensorisia ja kielellisiä tasoja. Jos jollakin näistä tasoista on ongelma, se heijastuu puheeseen. (Kurhila & Laakso 2016, 170.)

Liisan mukaan ymmärtämisen ja ymmärtämättömyyden taustalla on erilaisia syitä. “Joskus syynä on, ettei puheestani saada selvää. Toisinaan minua ei haluta ymmärtää tai toinen osapuoli tulkitsee minua oman halunsa mukaan”, Liisa toteaa.

Liisa käyttää tulkkipalveluita, mutta aina tulkkia ei saa. Joskus tulkkitilaus on jouduttu perumaan juuri ennen tapaamista. Liisalla onkin arjessaan erilaisia keinoja varmistaa yhteinen ymmärrys.

“Jos minulla on esimerkiksi mies, lapsi tai avustaja mukanani, pyydän heitä toistamaan. Jos olen yksin liikkeellä, pyydän kynän ja paperin. Kirjoitan kännykkääni tekstin, jos minulla ei ole paperia ja kynää. Puhelinkeskusteluissa pyydän miestäni tai lastani joskus tulkkaamaan. Saatan pyytää lähettämään minulle tekstiviestin tai kirjoitan soittajalle viestin itse”, Liisa mainitsee.

Liisa Mertalan vinkit kohtaamiseen puhevammaisen henkilön kanssa:

• Minimoi mahdollisuuksien mukaan kaikki häiriöäänet: radio, tv, musiikki ja hälinä.
• Rauhoita tilanne. Sano ääneen: Ota rauhallisesti, ei ole kiirettä!
• Keskity kuuntelemaan!
• Tarkenna ja toista vaikeita sanoja. Näin varmistat, että toinen ymmärtää.
• Kysy kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei.
• Pyydä sanomaan uudelleen, jos joku sana jäi epäselväksi.
• Jos tuntuu ettet millään saa selvää sanoista, ota apuun kirjoittaminen. Kirjoittaa voi paperille, kännykkään, mobiililaitteeseen tai kepillä hiekkaan
• Älä ohita! Puhu puhevammaiselle henkilölle, eikä hänen seurassaan olevalle henkilölle.
• Älä ole ymmärtävinään, jos et ymmärtänyt. Yleensä huomaan, jos joku ei ymmärrä, mutta on ymmärtävinään. Silloin tilanteesta kummallekin jää hämmentynyt olo

 Lähteet

Kurhila, Salla & Laakso, Minna 2016. Puhumisen haasteet. Teoksessa Melisa Stevanovic & Camilla Lindholm (toim.). Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista vuorovaikutusta.  Tampere: Vastapaino, 170–183.

Leskelä, Leelaura 2019. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto.

Papunet 2020. Mitä on puhevammaisuus? Viitattu 25.9.2021. https://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus

Suomen CP-liitto 2020. CP-vamma. Suomen CP-liitto ry. Helsinki: Suomen CP-liitto. Viitattu 24.9.2021. https://cp-liitto.fi/wp-content/uploads/2021/01/CP-opas-2021-1.pdf

Suomen perustuslaki 731/11.6.1999.

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016.