Koronapandemian vaikutukset suomalaiseen luonnossa liikkumiseen ja luontoliikuntapalveluiden tarjoamiseen

• Kirjoittaja: Jussi Muittari, LitM, seikkailukasvatus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.12.2021

Koronapandemian rantautumisesta Eurooppaan on lähes kaksi vuotta. Pandemia on tilastojen valossa lisännyt ulkona tapahtuvaa harrastamista Suomessa sekä maailmalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan miten pandemia on vaikuttanut ulkona liikkumiseen ja kuinka muutoksista saattaisi tulla myös pysyvämpiäkin rakenteita elämäämme ja luonto- ja elämysliikuntapalveluille tuleville vuosille.

 

Maastokohteiden lisääntyneet käyttäjämäärät Suomessa

Suomalaiset ovat liikkuneet paljon luonnossa jo ennen pandemian puhkeamista, mutta korona-aika lisäsi luonnossa liikkumista entisestään. Metsähallitus raportoi, että vuonna 2020 kansallispuistoissa oli ennätysvilkasta. Metsähallitus on seurannut kävijätrendejä vuodesta 2001 ja koronapandemia on vauhdittanut metsähallituksen maastokohteiden käyttöä vuonna 2020 lähes 20 %. Lisääntynyttä käyttömäärää edustavat vahvasti mm. maastopyöräilijät sekä nuorten lisääntynyt retkeilyinnostus. Metsähallitus ennustaa käyntimäärien pysyvän korkealla myös pandemian jälkeen.

 

Kaupungeissa julkinen liikenne väheni ja vaihtui pyöräilyksi sekä lenkkeilyksi

Maailmalla kirjoitetaan vuodesta 2020 ”Bicycle Boom” vuotena, kun aiemmin pyöräilyä harrastamattomat tai vain vähän pyöräilevät kaivoivat varastoista pyöränsä tai ostivat uuden kulkupelin. Pyöräkorjaamoilla ja pyöriä myyvillä yrityksillä on ollut kiirettä, kun he ovat koittaneet saada kulkupelin kaikille haluaville.  Liikunnan ja liikuntaharjoituksien seuraamiseen ja näiden tietojen jakamiseen sosiaalisessa mediassa tarkoitettu applikaatio ja yritys nimeltä Strava raportoi suuresta ulkoliikunnan harrastamisen lisääntymisestä pandemian aikana.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana useassa isossa kaupungissa ympäri maailman on otettu käyttöön pop-up pyöräteitä. Suurimman satsauksen teki Pariisi, jonne merkittiin satoja kilometrejä uusia pyöräteitä. Syy-seuraussuhteeksi lisääntyneeseen ulkoliikuntaan on helppo sanoa koronan tuomat rajoitukset, mutta Australialaisen tutkimuksen mukaan asia ei ole kuitenkaan aivan näin. Tutkimus kertoo, että koronarajoitukset ja uudet pyörätiet eivät olleet merkittävä tekijä pyöräilyn lisääntymisessä. Lisäksi tutkimus kertoo, että työmatkapyöräily on itse asiassa vähentynyt ja vapaa-ajan pyöräily on lisääntynyt merkittävästi.

 

Retkeily- ja ulkoiluvaatebisnes kukoistaa

Yle uutisoi maaliskuussa 2021 ”Retkeilyvaatteista tuli uusi tuulipuku”. Lisääntynyt luonnossa liikkuminen vauhditti retkeilyvälineiden hankkimista. Samalla ulkoiluvaatteista tuli osa katumuotia ja uutta asiakaskuntaa on löytynyt erityisesti nuorista. Retkeilyvaatteiden käyttäjän ei enää oleteta harrastavan retkeilyä vaan tekniset ulkoiluvaatteet ovat osa arkipukeutumista. Näiden vaatteiden hyvä puoli on kuitenkin se, että ne toimivat katukuvassa mutta myös luonnossa liikkuessa.

 

Etätyön tuomat mahdollisuudet luontoliikuntaan

Suomessa myytiin ennätysmäärä mökkejä vuoden 2020 aikana ja kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 50% Maanmittauslaitoksen mukaan. Etätyömahdollisuudet ovat lisääntyneet ja ihmiset ovat hakeutuneet kaupungeista rauhallisemmille alueille tekemään etätyötä. Mökeillä asuminen antaa kaupunkien palveluiden puuttuessa mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen kävellen, juosten, hiihtäen tai pyöräillen. Koronarajoitusten poistamisen myötä myös mökkikunnan luontoliikuntapalveluiden käyttäminen on lisääntynyt.

Lisääntyneet luontoliikunnan harrastajat mahdollistavat uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia uusille luontoliikuntapalveluille.

Jo vuosia ennen koronapandemiaa suomalainen luontoliikunta on kokenut murrosta luontoliikuntapalvelujen käytön suhteen. Suomalainen on aiemmin opetellut itse usein kantapään kautta uusia luontoliikuntalajeja, kuten pyöräilyä, hiihtoa, vaeltamista, kalastusta jne. Tänä päivänä suomalainen on kuitenkin halukas maksamaan ammattilaiselle siitä, että asiat opetetaan ja alkuun pääsee täten varmemmalla pohjalla. Lisäksi opastettujen retkien kysyntä ja tarjonta on lisääntynyt.

Yhden esimerkin tästä tarjoaa Suomen Lumivyörykoulutus, jossa luonnossa liikkujia opetetaan turvallisempaan reitinvalintaan tuntureilla ja vuorilla. Koulutusjärjestelmä luotiin vuosina 2015-2017 Humanistisen Ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ESR hankkeessa. Vaikka itse hankkeella ei ole mitään yhteyttä koronapandemiaan, on Suomen Lumivyörykoulutuksen kautta järjestettyjen koulutuksien määrä Suomessa ollut kasvussa myös pandemian aikana. Tämä antaa osviittaa siitä, että luontoliikunnan harrastajat ovat myös valmiita maksamaan luontoliikuntapalveluista.

Vaikka korona vei työpaikan monelta ohjelmapalvelualalla työskentelevältä, on nyt mahdollisuus luoda uutta kulttuuria luontoliikuntapalveluihin. Koronapandemian jälkeenkin suomalaisilla on kiinnostusta luonnossa liikkumiseen ja heiltä löytyy nyt myös tähän tarvittavat asusteet ja välineet. Monet ovat hankkineet etätyöpisteen tai mökin luonnon läheltä ja he tarvitsevat myös virikkeitä vapaa-ajalle. Samaan aikaan ilmastotietoinen luontoliikkuja valitsee palveluita, joissa liikutaan polttomoottorin sijaan lihasvoimin. Pientä päänavausta on myös tapahtunut luontoliikuntapalveluissa, jossa tavoitellaan rauhoittumista ja rentoutumista suorittamisen sijaan.

Kuinka Humakin seikkailukasvatuspainoitteisella yhteisöpedagogitutkinnalla voidaan vastata lisääntyneeseen luonto- ja elämysliikunnan tarpeeseen?

Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu on järjestänyt seikkailukasvatuksen koulutusta yli 20 vuotta. Vuonna 2018 alkoi ensimmäinen englanninkielinen yhteisöpedagogin koulutusohjelma, jossa seikkailukasvatusta tarjotaan laajemmin ja monipuolisemmin. Yhtenä tavoitteena on vastata elämystalouden kasvaviin tarpeisiin, jossa perinteisen järjestö- ja nuorisotyön lisäksi painotetaan seikkailukasvatuksen ja elämyspalveluiden kehittämistä myös luontoliikunnan harrastajille. Koulutuksessa opiskelijalle opetetaan taidot useaan luontoliikuntalajiin sekä siihen, kuinka toiminnan avulla voidaan kehittää myös muita elämässä tarvittavia taitoja kuten itsensä- ja muiden johtamista, päätöksentekoa sekä projektien hallintaa.  Tämän tyyppiset koulutukset yhdessä monen muun koulutuksen kanssa ovat avainasemassa uusien luonto- ja elämysliikunnan palveluiden kehittämisessä. Perinteisillä ohjelmapalveluilla on vielä paikkansa mutta uudenlaisille palveluille on varmasti myös kysyntää.

 

Tiivistelmä ja loppuyhteenveto

Vuosi 2020 oli maailmanlaajuisesti Bicycle boom, mutta voisimmeko ajatella, että saisimme paikallisesti tehtyä pienempiä luontoliikunnan buumeja. Luontoarvojen kasvaminen, mielenkiinto luonnossa liikkumiseen, etätyön lisääntyminen ja paluu luonnon rauhoittavaan ympäristöön saattavat hyvinkin laukaista ketjureaktion, jossa mukana olevat toimijat löytävät uusia markkinarakoja tai kokonaan uusia aluevaltauksia. Nähtäväksi jää, mitä lopulta tapahtuu mutta joka tapauksessa nyt luonto- ja elämysmarkkinoilla on hyvä mahdollisuus toiminnan laajentamiseen.

 

Lähteet

Bernhard, Adrienne 2020. The great bicycle boom of 2020. BBC. https://www.bbc.com/future/bespoke/made-on-earth/the-great-bicycle-boom-of-2020.html

Fuller, Glen & McGuinness, Kieran & Waitt, Gordon & Buchanan, Ian & Lea, Tess 2021. The reactivated bike: Self-reported cycling activity during the 2020 COVID-19 pandemic in Australia. Transportation Research Interdisciplinary Perspectives. Volume 10. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2590198221000841

Luontoon.fi 2021. Kansallispuistoissa ennätysvilkas vuosi – Koronapandemia vahvisti pitkään jatkunutta trendiä retkeilyn suosiosta. https://www.luontoon.fi/-/kansallispuistoissa-enn%C3%A4tysvilkas-vuosi-koronapandemia-vahvisti-pitk%C3%A4%C3%A4n-jatkunutta-trendi%C3%A4-retkeilyn-suosiosta

Maanmittauslaitos 2021. Tilasto: kiinteistökauppa on vilkastunut reippaasti. https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/tilasto-kiinteistokauppa-vilkastunut-reippaasti

Mäennenä, Jukka 2021. 2020 oli pyöräalan ennätysvuosi – Kysyimme suomalaisilta pyöräalan toimijoilta, miltä alkava vuosi näyttää ja milloin pyörien toimitusongelmat ratkeavat. Tekniikan maailma 8.2.2021. https://tekniikanmaailma.fi/2020-oli-pyoraalan-ennatysvuosi-kysyimme-suomalaisilta-pyoraalan-toimijoilta-milta-alkava-vuosi-nayttaa-ja-milloin-pyorien-toimitusongelmat-ratkeavat/

Preston, John 2020. Public Transport. Science direct. https://www.sciencedirect.com/topics/social-sciences/public-transport

Sandell, Markku 2020. Koronakevät muutti suomalaisten luontosuhdetta myönteisemmäksi, mutta harva on huolestunut luonnon yksipuolistumisesta. Yle 26.6.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11418159