Kulttuuriala vs. sota

• Kirjoittaja: Pekka Vartiainen, Yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 28.3.2022

Kulttuuriala jää monta kertaa varjoon, kun puhutaan suurista maailmanpoliittisista tapahtumista. Ihan turhaan. Kulttuuri ja sen tekijät eivät ole sivussa vaan tahtoen tai tahtomattaan mukana kaikessa siinä, missä uutta todellisuutta ja tulevaisuutta luodaan – myös tänään.

Kulttuuriala yhdessä rintamassa

Poliittisten, taloudellisten ja sotilaallisten toimien ohella taiteella ja kulttuurilla on otettu kantaa käynnissä oleviin sotatoimiin Euroopassa. Ukrainan puolesta on järjestetty tukikonsertteja eri puolilla maailmaa, ja monet tunnetut kulttuurialalla toimivat henkilöt ovat esittäneet vetoomuksia rauhan puolesta. Näistä viimeisimpänä ja varmasti näkyvimpänä esimerkkinä Arnold Schwarzeneggerin venäläisille ja Putinille osoitettu kymmenminuuttinen videopuhe, joka on tavoittanut Twitterin ja muiden sosiaalisten medioiden kautta kymmeniä miljoonia.

Mutta ei maailmankuulu elokuvatähti ole ollut yksinään rauhanrintamassa. Venäjällä taiteilijat ovat ilmaisseet tuntevansa häpeää hallituksensa toimista ja kieltäytyneet esiintymisistä. Kulttuuri-instituutioiden ja laitosten johtajia ja toimittajia on eronnut tehtävistään. Muutama päivä sotatoimien käynnistämisestä monissa vielä tuolloin ilmestyvissä verkkolehdissä julkaistiin kymmenien tuhansien taiteen- ja tieteentekijöiden allekirjoittamia vetoomuksia sotatoimien lopettamisesta Ukrainassa.

Eri puolilla maailmaa protestien ja sanktioiden määrä kasvaa mitä pidemmälle kriisi etenee. Merkittävimmät museot ja konserttitalot vetäytyvät yhteistyöstä venäläisten kanssa ja peruuttavat sotaa tai Venäjän hallintoa tukevien venäläisten taiteilijoiden esiintymisiä. Yksittäiset taiteilijat laativat taideteoksia, joiden myynnillä tuetaan sota-alueella avustustyötä tekeviä järjestöjä. Samaan aikaan Ukrainassa on ryhdytty toimenpiteisiin maan kulttuuriaarteiden suojaamiseksi pommitusten varalta ja maasta pakeneville kulttuurityöntekijöille järjestetään uusia työmahdollisuuksia Euroopassa.

Myös Suomessa Ateneum on keskeyttänyt monivuotisen yhteistyön Tretjakovin gallerian kanssa ja luopunut Moskovaan suunnitellusta Akseli Gallen-Kallelan tuotantoa esittelevästä näyttelystä.

“Stay with Ukraine!”

Samaan aikaan, kun aineellista ja aineetonta apua on virrannut muualta Ukrainaan, maassa toimivat kulttuurialan työntekijät tekevät vaikeissa olosuhteissa parhaansa. Yksittäisten taiteilijoiden ohella asialla ovat myös organisaatiot, kuten valtiojohtoinen Ukrainan kulttuurisäätiö, Ukrainian Cultural Foundation. Säätiö on perustettu 2017 tukemaan taiteita ja luovia aloja laajalla spektrillä, johon kuuluvat niin kansalaisten osallisuuden edistäminen, uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen kuin Ukrainan rikkaan kulttuuriperinnön vaaliminen.

Säätiön lähiaikojen visiot ja strategiat muuntuivat toisiksi, kun Venäjä hyökkäsi maahan helmikuun lopulla. Mutta jo hyökkäystä seuraavana päivänä säätiön sivuille ilmestyi vetoomus: “Stand with Ukraine! Sanction Russia!” Vetoomuksen alta löytyi pitkä listaus nyt jo tutuksi käyneistä vaateista Venäjään kohdistuvista taloudellisista pakotteista Ukrainalle annettavaan humanitaariseen ja aseapuun sekä pyyntöön Venäjän hallinnon disinformaation suodattamiseen medioista.

Muutama päivä tuosta ja säätiön johto vakuutti, että totuus hyökkääjien hirmuteoista saavuttaa vielä maailman. Tavoitteeksi asetettiin venäläisten eristäminen globaalilta kulttuuriareenalta ja sulkeminen kokonaan UNESCOn toiminnasta. Sivustoa seuraaville tarjottiin viestinnällistä “työkalupakkia”, jonka sisältö on jotakin muuta kuin mihin alalla on rauhanomaisina aikoina totuttu. Siinä varoitetaan muun muassa antamasta tietoa tai ottamasta kuvia Ukrainan armeijasta ja sen liikkeistä tai edes ihmisjoukoista. Pommitettujen tai tuhottujen paikkojen kuvaaminen ei ole myöskään suositeltavaa, koska se saattaa rapauttaa taistelumoraalia.

Useat uutisoinnit noista ensimmäisistä ja myöhemmistäkin päivistä päättyvät taistelumieltä kohottaviin huudahduksiin: “Glory to the heroes! Glory to Ukraine!”, “We have to speak! Do not be silent”, “Pray for Ukraine! Stay with Ukraine!”

Kansainvälisten kulttuurijärjestöjen liittyminen Venäjän boikottiin on tuotu säätiön sivuilla näkyvästi esille. European Festivals Association (EFA) tulee mukaan rintamaan maaliskuun alussa, European Theatre Convention (ETC) ja The European Folk Network (EFN) pian tämän jälkeen. Kun Viron, Englannin, Liettuan, Espanjan, Ruotsin ja Kanadan taiteen ja kulttuurin kattojärjestöt julkaisevat oman protestimielialaa vahvistavan julkilausumansa, se nostetaan uutisoinnin kärkeen.

Vaikka säätiön sivuilta tietoa ei löydy, todettakoon, että Suomessa Finland Festivals julkaisi Venäjän tuomitsevan reklamaation maaliskuun alussa. Hieman myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) laati tiedotteen korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön “jäädyttämisestä” Venäjän kanssa.

Kohti parempaa

Kaiken sotauutisoinnin lomassa on lohduttavaa huomata, että Ukrainan kulttuurisäätiön katse suuntautuu vahvasti paitsi nykyhetkeen myös tulevaisuuteen. Arkisista rutiineista pyritään pitämään kaikin voimin kiinni. Rahoitushaut niin taiteilijoiden, tapahtumien kuin medioiden tukemiseen sekä kotimaassa että ulkomailla on saatu vietyä päätökseen ja valintaprosessi asiantuntijoiden vetämänä on käynnistynyt. Säätiö juhlii viisivuotista olemassaoloaan sodan varjossa, mutta uhmakkaasti: “We believe in our army! We believe in our victory! We continue to help the Armed Forces of Ukraine, territorial defense units, we fight for cultural sanctions against russia and do not stop our everyday work.”

Suoraa ja välillistä kansainvälistä rahoitusta Ukrainan taiteen ja taiteilijoiden tukemiseksi kerätään tänään monelta eri suunnalta. Oman osansa pottiin tuo Brysselissä toimistoaan pitävä Euroopan kulttuurituotannon ja -tutkimuksen verkosto, Encatc, johon kuuluu yli 160 organisaatiota ja yksityishenkilöä 42:sta maasta, myös maanosamme ulkopuolelta. Ukrainan kulttuurisäätiö on niin ikään jäsen verkostossa.

Encatc on tuominnut Venäjän toimet ja asettautunut tukemaan ukrainalaisia taiteen ja kulttuurin alan toimijoita. Erityisenä huolen aiheena järjestöllä ovat sodan takia maasta lähtemään pakotetut opiskelijat, joiden tulevaisuus uudessa maassa on epävarma.

Tukeakseen Ukrainasta pakenevien nuorten opiskelumahdollisuuksia Encatc on avannut yhteistyössä yhdysvaltalaisen sisarjärjestönsä, AAAE:n kanssa rahaston, jonka lahjoitusvarat ohjataan Euroopan eri yliopistoissa opiskeleville ukrainalaistaustaisille kulttuurialan opiskelijoille.

Toiveissa on, että myös heidän avullaan heräämme joku aamu parempaan, niin poliittisesti kuin kulttuurisesti eheämpään maailmaan.