Humakista valmistuneiden seikkailukasvattajien työkentät nyt ja tulevaisuudessa

• Kirjoittaja: Tero Lämsä, KM, seikkailukasvatuksen lehtori ja tutkintovastaava, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 31.3.2022

Humakissa on jo yli 20 vuoden ajan voinut opiskella seikkailukasvatusta osana suomenkielistä yhteisöpedagogitutkintoa sekä ammatillisena täydennyskoulutuksena ja avoimen amk:n kursseina. Syksyllä 2018 käynnistyi uusi, englanninkielinen seikkailukasvatukseen painottunut yhteisöpedagogitutkinto (Bachelor in Adventure and Outdoor Education, Community Educator), josta on tähän mennessä valmistunut kymmenkunta opiskelijaa.

Syksyllä 2021 keräsimme tietoa Humakissa seikkailukasvatusta opiskelleiden yhteisöpedagogien työelämään sijoittumisesta, seikkailukasvatuksen opintojen vaikutuksesta työuraan sekä siitä, millaisia ovat yhteisöpedagogien tulevaisuuden työnäkymät seikkailukasvatuksen kentällä. Vastaajat koostuivat sekä seikkailukasvatuksen kentällä asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevistä henkilöistä että Humakin seikkailukasvatuksen opinnoista valmistuneista ammattilaisista. Tässä artikkelissa tarkastelen ensin seikkailukasvattajien työelämään sijoittumista Humakin seikkailu-alumneilta kerätyn aineiston pohjalta ja lopuksi luotaan toimialan tulevaisuuden työnäkymiä ja uusia mahdollisuuksia molempien vastaajaryhmien aineistojen pohjalta.

Seikkailukasvattajat työskentelevät pääosin nuoriso- ja sosiaalialan ohjaustehtävissä sekä kouluttajina

Työelämään sijoittumista tarkastelleeseen paneeliin osallistui 11 seikkailukasvatusta Humakissa  opiskellutta ammattilaista. Vastaajien ikähajonta oli 30-49 vuotta ja he olivat suorittaneet seikkailukasvatuksen opintonsa vuosien 2011-2021 välillä. Neljä vastaajaa oli opiskellut Humakin avoimen amk:n seikkailukasvatuksen (SKER) opinnot, viisi oli valmistunut suomenkielisestä yhteisöpedagogikoulutuksesta, seikkailukasvatuksen opinnot osana tutkintoaan. Yksi vastaaja oli suorittanut uuden Adventure and Outdoor Education -tutkinnon. Kaikki vastaajat olivat parhaillaan työelämässä. 90% vastaajista kertoi olevansa melko tai erittäin tyytyväinen seikkailukasvatuksen opintojen hyödyllisyyteen työuransa kannalta.

Suurin osa paneelin osallistujista (6) työskenteli tällä hetkellä nuoriso- tai sosiaalialan ohjaajana. Yksi oli työllistänyt itsensä seikkailuohjaajana ja -kouluttajana. Päätyönantajia olivat tyypillisimmin kunnat ja kuntayhtymät (mukaan lukien sairaanhoitopiirit), yritykset sekä järjestöt, säätiöt, seurakunnat tai vastaavat. Nykyisen työnimikkeen lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, millaisissa seikkailukasvatukseen liittyvissä tehtävissä he olivat koko työuransa aikana työskennelleet. Moni vastaajista oli työskennellyt  kouluttajana, safari-, luonto- tai eräoppaana sekä seikkailu– tai nuoriso-ohjaajana ympäristöissä joissa hyödynnetään luontoa ja ulkoilmaa. Muutama oli hyödyntänyt myös lastensuojelun ja -psykiatrian tehtävissä seikkailukasvatuksellisia elementtejä. Työelämäkyselyyn vastanneiden kertomat tämän hetkiset työnimikkeet kuvaavat hyvin tätä työtehtävien kirjoa:

nuorisovastaava

seikkailuohjaaja/kouluttaja (itsenäinen ammatinharjoittaja)

nuoriso-ohjaaja

lastenkodin ohjaaja

ammatillinen opettaja

etsivän työn ohjaaja

perheohjaaja

vapaa-aikasihteeri

avopalveluiden ohjaaja

vuokraamotoiminnan ja lipunmyynnin esimies

Avoimen amk:n opintokokonaisuuksiin osallistuneista suurin osa työskenteli nuoriso-, sosiaali- ja liikunta -alan ohjaustehtävissä tai kouluttajana jo ennen seikkailuopintoihin osallistumistaan. Heidän vastauksissan painottui mm. se, miten seikkailukasvatuksen opinnot ovat auttaneet etenemään uudenlaisiin, mielenkiintoisempiin ja vaativampiin työtehtäviin tai mahdollistaneet seikkailukasvatuksen osaamisen hyödyntämisen osana omaa työtä. Vastaajat myös nostivat esiin, kuinka seikkailukasvatuksen opinnot ovat vahvistaneet itsetuntemusta ja ammatillista itseluottamusta, mikä on toiminut kimmokkeena hakeutua uudenlaisiin työtehtäviin.

“Näen, että sk:n opinnot ovat alusta alkaen mahdollistaneet minulle hieman normaalista poikkeavaa tehtävänkuvaa omalla alallani enkä siksi ole pyrkinyt etenemään uusiin tehtäviin. Jossain määrin koen opinnoista olleen siinä kuitenkin hyötyä alun alkaen ja koen, että ammatissani seikkailukasvatuksen opinnot ovat erilainen menetelmäosaaminen, joka vahvistaa asemiani työmarkkinoilla.”

Seikkailukasvattajilla myös hyvät valmiudet luonto- ja elämyspalvelualan tehtävissä työskentelyyn

Kysymys siitä, millaisissa erilaisissa seikkailukasvatukseen liittyvissä työtehtävissä vastaajat ovat työskennelleet työuransa aikana tuotti valtavan kirjon erilaisia työtehtäviä. Ohjaajan tehtävät valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa sekä erilaiset ohjaajan tehtävät lastensuojelun kentällä mainittiin useampaan kertaan, samoin kasvatusalaan tai lajitaitoihin liittyvät koulutus- ja opetustehtävät. Huomionarvoista on myös se, että todella moni vastaaja on työuransa aikana tarjonnut seikkailukasvatuksen osaamista erilaisille kohderyhmille sivutoimisesti tai oman yrityksen kautta, toimien esimerkiksi lajiliittojen kouluttajana, seikkailuohjaajana tai järjestäen tyhy-päiviä yrityksille. Seikkailukasvatukseen erikoistuneiden yhteisöpedagogien työuralle on mahtunut myös erilaisia kehittämis- ja asiantuntijatehtäviä kuten vapaa-aikasihteeri, tuotekehittäjä sekä hankesuunnittelija.

Kyselyn vastauksissa näkyy myös se, että monet erä- ja luonto-oppaan toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovat halunnet täydentää osaamistaan avoimen amk:n seikkailukasvatuksen opinnoissa tai hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi:

“Aiempi ammatti itselläni on erä- ja luonto-opas (AMT). Joten seikkailukasvatusopinnot eivät varsinaisesti ole auttaneet vaihtamaan uraa, vaan viemään aiempaa osaamista pidemmälle. Seikkailukasvatuspainotteiset yhteisöpedagogiopinnot on mielestäni lähin AMK-tutkinto, joka rakentaa selkeää urapolkua eräoppaalle, jolla painotus ja osaaminen on ollut seikkailuliikunnassa. Perustyötehtävät eivät ole seikkailukasvatusopintojen jälkeen merkittävästi muuttuneet, mutta niiden rinnalle on syntynyt uusia monipuolisempia työtehtäviä, mm. erilaiset koulutuspalvelut.”

Tämä kertoo osaltaan siitä, että vaikka pääosa seikkailukasvatukseen erikoistuneista yhteisöpedagogeista työskentelee valmistuttuaan nuoriso- ja sosiaalialan ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä sekä kouluttajana, tutkinto antaa hyvät valmiudet myös luonto- ja elämyspalvelualan tehtävissä työskentelyyn. Myös seikkailukasvatuksen tulevaisuuden osaamistarpeita ja uusia työmahdollisuuksia kartoittaneen paneelin tulokset, joihin paneudun seuraavassa kappaleessa, antavat viitteitä tästä.

Tulevaisuuden seikkailukasvattajan työkenttä laajenee, mutta osaamisen ydin säilyy

Seikkailukasvatukseen erikoistuneiden yhteisöpedagogien tulevaisuuden osaamistarpeita selvitettiin kahdella erillisellä paneelilla, joihin osallistui sekä seikkailukasvatuksen kentällä johtavassa asemassa tai kehittäjänä työskenteleviä että toimialan perustason ohjaustehtävissä työskenteleviä. Yhteensä paneeleihin osallistui 21 henkilöä.

Selvityksessä nousi selkeästi esiin näkemys siitä, että seikkailukasvatukseen erikoistuneilla  yhteisöpedagogeilla uskotaan tulevaisuudessa olevan yhä enemmän jalansijaa kaupallisella puolella,  jossa seikkailupedagogiikkaa sovelletaan luonto- ja elämyspalveluiden tuottamiseen. Panelistit perustelivat tätä mm. sillä, että seikkailukasvatuksen osaajien mahdollisuudet hallita elämyspedagogisia prosesseja ja elementtejä on keino luoda asiakkaan elämyksiin ja kokemuksiin syvyyttä ja uusia vivahteita, joka tuo merkittävää lisäarvoa kaupallisiin palveluihin.

Kaupallisten luonto- ja elämyspalveluiden lisäksi panelistit näkivät tulevaisuuden seikkailukasvattajien laajentavan työkenttäänsä esimerkiksi kuntoutustyöhön, tekevän yhteistyötä työhyvinvoinnin ammattilaisten ja työterveyshuollon kanssa sekä laajentavan työkenttää uusiin työtehtäviin myös kulttuuri- ja sosiaalialalla. Myös freelancer- ja yrittäjäpohjalta tapahtuvalle seikkailukasvatuksen osaamisen tarjoamiselle eri toimintaympäristoissä uskottiin olevan tilausta myös tulevaisuudessa. Nostettiinpa paneelissa esiin myös sellaisia uusia tehtävänimikkeitä kuin “maadoittaja”, “yhteyksien luoja” sekä “yhteisöjen rakentaja ja konfliktien ratkaisija”.

Tehtäväkentän laajeneminen kaupalliselle puolelle myös jakoi mielipiteitä vahvasti ja moni vastaajista ei pitänyt sitä erityisen toivottavana kehityskulkuna. Yhdestä asiasta kaikki paneeliin osallistuneet olivat kuitenkin vahvasti yhtä mieltä: seikkailukasvattajien ydinosaaminen ja työtehtävät liittyvät tulevaisuudessakin kasvun, kehityksen ja kokemuksellisen oppimisen hyödyntämiseen erilaisten lasten ja nuorten ryhmien kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työkenttä säilyisi muuttumattomana, vaan seikkailukasvatuksen osaamisen laajenemiselle uusille alueille ja uudenlaisiin tehtäviin kasvatuksen kentällä uskottiin olevan paljon mahdollisuuksia. Panelistit uskoivat myös seikkailukasvatukseen kiinnittyvän projekti- ja hanketoiminnan kasvuun sekä kansainvälisesti että kotimaassa, vaikka samaan hengenvetoon todettiinkin että tällainen kehityskulku edellyttää laadukasta ja laajaa seikkailukasvattajien koulutusta.

Kv-tutkinnot vievät seikkailukasvatusosaamista ulkomaille

Tämän selvityksen aineistonkeruuvaiheessa kansainvälisestä, englanninkielisestä tutkinnostamme oli valmistunut alle 10 opiskelijaa ja vastaajista vain yksi oli valmistunut kansainvälisestä tutkinnosta. Tästä vuodesta alkaen englanninkielisestä tutkinnosta valmistuu n. 20 seikkailukasvatukseen erikoistunutta yhteisöpedagogia joka vuosi, jotka varmasti muuttavat ja kehittävät seikkailukasvattajien työkenttää myös täysin ennalta arvaamattomiin ja uusiin suuntiin.

Jatkossa onkin syytä koota laajemmin tietoa kv-tutkinnosta valmistuneiden opiskelijoiden urapoluista ja työllistymisestä. Silloin tullaan varmasti näkemään myös Humakista valmistuneiden seikkailukasvattajien työkentän laajentuneen Suomen ulkopuolelle ja pystytään toisaalta arvioimaan esimerkiksi, kuinka suuri osa ulkomailta suomeen seikkailukasvatusta opiskelemaan tulleista opiskelijoista työllistyy Suomeen tutkinnosta valmistumisen jälkeen.