Mitä tänään koulussa opin? Opiskelijat mukana kehittämässä oppimisen mittareita

• Kirjoittaja: Minna Hautio, FM, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.12.2022
• Kirjoittaja: Markus Suomi, KTM, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.12.2022

Oppilaitoksissa oppimista on tapana mitata erilaisilla mittareilla, jotka voivat olla numeerisia tai sanallisia. Yksinkertaisimmillaan prosessi toimii siten, että opintojakson alussa annetaan tavoitteet ja määritellään niihin liittyvät oppimistehtävät. Tehtävien suoritusten kautta selvitetään, miten kukin opiskelija on nämä tavoitteet saavuttanut. Ammattikorkeakoulussa oppiminen on kuitenkin asiasisältöjen omaksumista monisyisempi prosessi, jossa tuetaan oppijan ammatillista kasvua. Ammatilliseen kasvuun sisältyy vahvasti myös ammatillisen identiteetin synty ja vahvistuminen. Niitä onkin vaikeampi mitata, sillä ne ovat vahvasti yksilöllisiä ja monesti jopa oppijalta itseltään piiloutuvia ja viiveellä näkyväksi tulevia prosesseja.

 

Opiskelijat mukaan kehittämiseen

Miten siis mitata näitä ammatilliseen kasvuun ja ammatilliseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä, jotka ovat kovin henkilökohtaisia? Humanistinen ammattikorkeakoulu heitti haasteen Turun kampuksen kulttuurituotannon opiskelijoille ja pyysi heitä muotoilemaan kahdelle yrittäjyyteen liittyvälle opintojaksolle kyselyn, jonka avulla opiskelijat voivat tarkastella omaa suhdettaan yrittäjyyteen.

Yrittäjyyden opintojaksot ovat perinteisesti olleet niitä, joilla opiskelijoiden suhde käsiteltävään asiaan jakautuu selvästi – toisia yrittäjyys innostaa ja toiset kokevat sen itselleen sangen vieraaksi tavaksi toimia. Kuitenkaan opintojaksojen tavoitteena ei ole ”pakottaa” kaikkia yrittäjiksi vaan tehdä yrittäjämäistä toimintatapaa ja liiketaloudellisiin periaatteisiin nojaavia toimintaympäristöjä tutuksi. Jokaisella on oma suhde yrittäjyyteen ja juuri tämän suhteen muotoutumista ja siinä tapahtuvia muutoksia oli tarpeen tehdä näkyväksi erityisesti oppijan itsensä suuntaan.

 

Mitä yrittäjyyteen sisältyy?

Opiskelijat ottivat haasteen vastaan ja lähestyivät aihetta selvittämällä aluksi, millaisia tekijöitä yrittäjyyteen liittyy erityisesti ammatillisen kasvun näkökulmasta. Yrittäjyystaitojen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi keskeisiksi tekijöiksi löydettiin yrittäjyyteen liittyvä motivaatio, yrittäjyysasenne ja yrittäjäidentiteetti, jotka nostettiin kyselyssä pääosaan. Koska muutoksen mittaaminen edellyttää ajallista etäisyyttä mittauskohtien välissä, samaan kyselyyn vastataan sekä opintojakson alussa että sen lopussa.

Tämän jälkeen opiskelijat perehtyivät pienryhmissä keskustellen aiheisiin liittyvään tietoperustaan ja sen keskeiseen sisältöön. Tämän pohjalta muotoiltiin yhdessä laaja kysymyspatteristo, jota testattiin pienellä ryhmällä yrittäjiä. Tästä saadun palautteen lisäksi opiskelijat haastattelivat Luovien alojen yrityspalvelu Creven asiakkaina olevia yrittäjiä heidän kokemuksistaan yrittäjyysvalmennuksesta varmistaakseen sen, ettei kyselyyn ole jäänyt katvealueita.

Lopputuotokseksi (Artiola ym. 2020) laadittiin raportti ja kysymyspatteristo, joka koostuu useista teemakokonaisuuksista, ”moduuleista”. Nämä ovat parhaillaan käytössä molemmilla yrittäjyyden opintojaksolla.

 

Seuraavaksi käymme läpi sitä, millaisia tuloksia näistä moduuleista muodostetut kysymyspatteristot opintojaksoilla tuottivat.

 

Yrittäjyystaidot kehittyivät yrittäjyyden opintojaksolla

Opintojaksolla Yrittäjyys (5 op) sisällöt käsittelevät oman yrittäjyysidentiteetin tunnistamista, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden eroja, yrittäjyyden roolia työllistymisessä sekä erilaisia polkuja yrittäjyyteen. Opintojakso suoritetaan itsenäisesti verkossa aikaan ja paikkaan sitomatta. Tukea tarvitseville on tarjolla ohjaustunteja kerran kuukaudessa.

 

Aloitus- ja päätöskyselyyn vastasi 483 opiskelijaa. Kyselyssä esille nostettuja yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia olivat esimerkiksi oma-aloitteisuus, ratkaisukeskeisyys, suhtautuminen riskeihin, luovuus ja päätöksentekokyky. Arviointiskaala oli 1─5. Kaikkien ominaisuuksien kohdalla päättökyselyn arvot olivat 3─8 % aloituskyselyn arvoja korkeammat. Keskiarvoina mitaten suhtautuminen yrittäjyyteen opintojakson alussa oli 3,2 (asteikko 1─5) ja lopussa 3,8. Opintojakson lopussa suhtautuminen yrittäjyyteen oli siis 19 % aloitusvaihetta myönteisempää.

 

Selkeät tulokset liiketoimintaosaamisen kasvussa

Yritystoiminnan perusteet (5 op) -opintojaksolla sisällöt keskittyivät liiketoiminnan suunnitteluun sekä yrityksen perustamiseen ja johtamiseen. Jaksolla hyödynnettiin luovaa prosessia oppimisen välineenä. Myös tämä opintojakso suoritettiin verkossa, täällä itsenäisen suorittamisen vaihtoehtona oli tiimisuoritus. Jaksolla oli tarjolla ohjaustunti kerran kuukaudessa.

Tällä opintojaksolla kyselyyn vastasi 207 opiskelijaa. Arviointiskaala oli tässäkin kyselyssä 1─5. Yrittäjyysosaamisen alueella kysymykset koskivat esimerkiksi vuorovaikutusta, verkottumista, suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta, ajankäyttöä, itsevarmuutta ja yrittäjänä kehittymistä. Nämä arvot olivat nousseet aloituskyselystä päättökyselyyn 5─24%.

Liiketoiminnan alueella taas opiskelijat arvioivat osaamistaan esimerkiksi tuoteidean kehittämisessä, asiakaslähtöisessä ajattelussa, kannattavuudessa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä yrityksen perustamisessa ja johtamisessa. Opintojakson aikainen kehittyminen näillä alueilla oli peräti 17─50 %

 

Haastava, mutta palkitseva projekti

Tämänkaltainen tekeminen, jossa oppimisen mittareita kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa, on palkitsevaa. Se tuottaa uusia näköaloja ja uutta osaamista sekä lehtoreille että opiskelijoille. Asiat, jotka päältä katsoen vaikuttivat yksinkertaisilta, paljastuivat monisyisiksi ja laajoiksi kokonaisuuksiksi, joiden muotoilu vaati aikaa ja paljon perusteellisia keskusteluja. Pääosin kokemukseen ja tunteeseen liittyvän aiheen muotoilu sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka on käyttökelpoinen ja vieläpä tuottaa selkeää dataa, ei ole helppoa.

Kyselyt osoittivat toimivuutensa oppimisen osoittajana kummallakin opintojaksolla. Tuloksista on suurta hyötyä jaksojen jatkokehittelyssä. Voi hyvällä syyllä todeta, että opiskelijoille tämä projekti on ollut hyvä perehdytys tutkivaan kehittämiseen ja sellaisena kasvattanut niitä kykyjä ja sitä ammatillista identiteettiä, jota asiantuntijatehtävissä toimivilta työkentillä odotetaan.

 

 

 

Lähteet:

Artiola, Jussi & Granberg, Petteri & Halkivaha, Sanni & Kainulainen, Beda & Koivisto, Aarni & Koskinen, Toni & Lindelöf, Cecilia & Selin, Peppi & Toivonen, Iida Toivonen & Ylinen, Tessa 2020. ”Ja mikä on tärkeintä, mul on sellanen olo, et mä tiedän nyt, mihin mä oon menossa”. Yrittäjänä kehittyminen yrittäjyyspalveluissa. Loppuraportti. Ei julkaistu.