Tulkki (AMK) -alumnit Emma Holmsten ja Isabella Sturiale muistelevat: “Viittomakielen tulkkiopinnot olivat neljän vuoden seikkailu”

Viittomakielen tulkkauksen koulutusta järjestetään päiväopintoina Humakin Helsingin kampuksella, joka sijaitsee Valkeassa talossa Haagassa.   

Viittomakielen tulkkaus –koulutuksesta keväällä 2022 valmistuneet Emma Holmsten ja Isabella Sturiale päätyivät opiskelemaan Humakiin eri lähtökohdista. Emma ja Isabella ovat löytäneet opintojen jälkeen viittomakielialalta omat polkunsa. Emma työskentelee viittomakielen tulkkina ja Isabella aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa viittomakielen maisteriohjelmassa.  

Humak on yksi paikoista, jossa viittomakielen opiskelu on mahdollista 

Tulkkauksen lehtori Liisa Halkosaari suosittelee kaikille viittomakielen alkeiskurssia, olipa töissä missä tahansa. Humakissa on tarjolla esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulussa maksuton Otetta suomalaiseen viittomakieleen 2 op –kurkistuskurssi. Siinä tutustutaan suomalaiseen viittomakieleen, viittomakieliseen kulttuuriin ja opitaan kertomaan viittomakielellä itsestä ja lähiympäristöstä. 

Helsingin kampuksella voi opiskella viittomakielen tulkiksi päiväopintoina. “Lähiopetus mahdollistaa kielen opiskelun toisella tapaa kuin verkko-opinnoissa. Lähiopetuksessa on esimerkiksi mahdollista kiinnittää huomioita siihen, miten oma sijoittuminen tilassa vaikuttaa vuorovaikutukseen,” kertoo Liisa Halkosaari. 

Suomessa viittomakielen tulkkiopintoihin voi hakeutua opiskelemaan ilman ennakkotietoa tai –taitoa viittomakielestä. Neljän vuoden opintojen aikana on mahdollista saavuttaa viittomakielen taidossa sellainen taso, että tulkkaus on mahdollista, mutta se vaatii opiskelijalta panostusta kielen opiskeluun. 

“Tulkin työssä mahtavaa on, että pääsee mukaan ihmisten elämään ja sen myötä erilaisiin ympäristöihin. Kun tulkkaa erilaisissa paikoissa, oppii samalla itsekin paljon uutta maailmasta” Halkosaari toteaa.

“Luota prosessiin!” -slogan auttoi uuden kielen ja kulttuurin oppimisessa 

Emma Holmsten oli nähnyt tukiviittomien käyttöä lasten kesäleirillä, mutta viittomakielestä hänellä ei ollut kokemusta opintoja aloittaessaan. Emma muisteleekin, että “Minulla ei ollut selkeää käsitystä, mitä lähdin opiskelemaan. Moni asia yllätti. ”Ennakkokäsityksenä oli, että opinnot sisältävät varmaan viittomakieltä ja tulkkausta, mutta opintojen monipuolisuus ja laajuus yllättivät. 

Opintojen aikana ryhmässä syntyi yhteinen slogan “Luota prosessiin!”, jolla valettiin yhdessä uskoa siihen, että vaikeiden hetkien yli päästään. Opintojen loppua kohti opitut asiat nivoutuivatkin yhteen ja kokonaisuus selkeytyi. Jälkikäteen on helppo todeta, että opinnot antoivat enemmän kuin veivät. “Sain opintojen kautta parhaat ystävät, huippu duunin, uuden taidon”, Emma kiteyttää. 

Emma teki viimeisen tulkkausharjoittelunsa yrityksessä, johon hän myöhemmin työllistyi. Työnantaja otti itse yhteyttä Emmaan viimeisenä keväänä ja kysyi, kiinnostaisiko tätä työt heidän organisaatiossaan. “Tulee sijaisuuksia ja muita tilanteita, joiden kautta saa jalkaa oven väliin. Joku aina työllistyy, miksi se et olisi sinä!” Emma pohtii. 

“Joka päivä jännittää; tapaan uusia asiakkaita ja olen uusissa tilanteissa. Se on toisaalta tämän työn suola!” Emma toteaa. Tulkin töitä voi tehdä etätulkkauksina ja perinteisesti tulkaten samassa tilassa asiakkaiden kanssa. Tulkin työ on myös hyvin itsenäistä. “Onneksi esimiehiin voi ottaa yhteyttä milloin tahansa, ja yrityksen uudemmat tulkit pitävät keskenään yhteyttä! Tällainen tuki on tärkeää.” Emma kertoo. 

Ensi askeleet työelämässä ovat osoittaneet, että neljä vuoden opintojen lisäksi työelämässä oppii paljon lisää. Emma ei viittaa niinkään kielitaidon tasoon, vaan elämänkokemukseen. Tulkin työ kattaa kaikki elämän osa-alueet ja tilanteet, eikä monestakaan tilanteesta ole omakohtaista kokemusta, mikä auttaisi tilanteessa tulkkaamista. 

“Mieleen on jäänyt ihmisläheinen ala ja oppilaitos!” 

Isabella oli puolestaan opiskellut viittomakielen alkeita ennen tulkkiopintoja. Kiinnostus viittomakieleen ja tulkin ammattiin vahvistuivat näiden kokemusten kautta. 

Isabellan tie jatkui Humakista ensin Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen, jossa hän toimi vakituisen tulkkivälittäjän sijaisena. Työskentely Kelassa, tulkkitilausten “hermokeskuksessa”, antoi hyvän ymmärryksen tulkkausalasta. “Näin millaisia erilaisia tilauksia, asiakkaita ja tulkkeja on alalla.” Isabella kuvaa. Taustalla kyti kuitenkin kipinä viittomakielen opintojen jatkamisesta. Niinpä Isabella haki opiskelemaan Jyväskylän yliopiston maisteriohjelmaan, ja aloitti opintonsa siellä syksyllä 2022. 

Luokkakavereiden ohella tukea on saatu myös lehtoreilta. Sekä Emmalla että Isabellalla on samanlainen kokemus siitä, että lehtoreilta on saanut tukea moneen muuhunkin kuin puhtaasti opintoihin. “On ollut se fiilis, että voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee. Mieleen on jäänyt ihmisläheinen ala ja oppilaitos!” Isabella pohtii. 

Uusille tulkkiopiskelijoille, Isabella ja Emma lähettävät seuraavia terveisiä: “Tukeudu luokkakavereihin, luota itseesi ja tee opinnoista itsesi näköisiä!”. 

Lue lisää

• Kevään 15.3. – 30.3.2023 yhteishaussa mukana Tulkki (AMK), viittomakielen tulkkaus, päivätoteutus
• Isabella Sturialen ja Emma Holmstenin (2022) Viittomakielen tulkkauksen haasteet psykiatrisessa kontekstissa -opinnäytetyö

• Vilma Hakalan silmissä siintää viittomakielen tulkin ura – innokasta opiskelua Helsingin kampuksella

 

Kirjoitus: Karoliina Miettinen ja Niina Naumanen

2023-03-02 10:18:27