Ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminta – kaikki sitä tekevät, mutta eri tavoin

• Kirjoittaja: Konsta Ylimaunu, FM, TKI-asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.5.2023

Kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut tekevät voittoa tuottavaa maksullista palveluliiketoimintaa. Tahtotila ja innostus liiketoiminnan kehittämiseen ja esimerkiksi koulutusvientiin on ammattikorkeakoulujen rahoitusympäristön jatkuvasti muuttuessa kasvanut. Organisoitumisen tavat ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminnassa vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Myös liiketoiminnan fokusalueet ja mittakaava eroavat merkittävästi toisistaan.

Humak aloitti vuoden 2022 alusta oman palveluliiketoimintansa kehittämisen. Sen alkuvaiheessa tehtiin vertailuanalyysi eli benchmarkattiin muita menestyksekästä liiketoimintaa tekeviä suomalaisia ammattikorkeakouluja. Humak on myös mukana 10 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteisessä Jatkumo-hankkeessa, jonka tavoitteena on ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen ja palveluliiketoimintaan liittyvien yhteisten palvelu- ja toimintamallien luominen. Polkuja menestyksekkääseen liiketoimintaan on monia, mutta benchmarkkauksista sekä hankeyhteistyön myötä esiin nousseiden asioiden pohjalta voi nostaa esille seuraavia keskeisiä huomioita ja yhdistäviä tekijöitä ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Uudet liiketoimintamahdollisuudet tulevat monesta eri lähteestä

Ammattikorkeakoulujen liiketoiminta koostuu monentyyppisestä toiminnasta ja samoin uusia mahdollisuuksia voi nousta monesta eri suunnasta. TKI-hankkeiden kautta luodaan ja kehitetään tuotteita ja palveluita, joita voidaan jatkojalostaa korkeakoulun palveluiksi ja tuotteiksi. Samoin yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta saadaan tärkeitä viestejä ”kentän” tarpeista. Olennaisen tärkeää on myös mahdollistaa henkilöstön liiketoiminnallinen ideointi, sillä omaan innostukseen ja asiantuntemukseen perustuvat ideat kantavat useimmiten pisimmälle.

Keskeistä onkin tukea uutta liiketoimintaa luovaa organisaatiokulttuuria, jota voidaan edistää esimerkiksi erilaisin kannustimin, kouluttamalla tai jopa pienimuotoisella sisäisellä kehittämisrahoituksella.

Palveluliiketoiminnan sisäinen organisointi ammattikorkeakoulujen välillä vaihtelee

Osassa ammattikorkeakouluja palveluliiketoiminta on selkeästi jakautunut yhteen tai useampaan yksikköön, joilla on oma henkilöstö ja selkeät tulostavoitteet. Toisaalla liiketoiminnalle on varattu keskitettyjä tukipalveluita, jotka avustavat ammattikorkeakoulun eri vastuualueiden asiantuntijoita liiketoiminnan tekemisessä. Keskeisiä yhteisiä nimittäjiä ovat nopeus ja luotettavuus; asiakkaan (joskus muuttuviin) tarpeisiin, kuten tarjouspyyntöihin ja muihin tiedusteluihin, on kyettävä reagoimaan lyhyellä aikavälillä. Liiketoimintaprosessin on tästä syystä oltava mahdollisimman luotettava eli prosessin taustatekijöiden (esimerkiksi hinnoittelu sekä tarjous- ja sopimuspohjat) tulee olla aina ajantasaisia.

Liiketoiminnan resursointiin on useita eri malleja

Palveluliiketoiminnan näkökulmasta opetushenkilöstön työaikasuunnittelu voi olla haasteellista. Kun opetushenkilöstön ja asiantuntijoiden työaika on lyöty lukkoon enimmillään jo vuotta aikaisemmin, on vaikeaa löytää tekijöitä nopeasti eteen tuleviin liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin ja tarpeisiin. Joissain ammattikorkeakouluissa liiketoiminnan tekemiseen on käytössä omaa palveluliiketoiminnalle omistettua henkilöstöä. Useimmiten tekijät löydetään kuitenkin laajemmalti organisaatiosta erilaisten työaikamallien kautta; liiketoiminnallisesti suuntautuneille henkilöille voidaan määritellä esimerkiksi tietty prosenttiosuus muuhun kuin opetus- tai TKI-työhön eli niin kutsuttuun ”ketterään toimintaan”. Keskeinen haaste useissa ammattikorkeakouluissa on löytää joustavuutta toiminnan resursointiin muuttuvissa liiketoimintaympäristöissä.

Oikeanlaisen organisaatiokulttuurin luominen on ensiarvoisen tärkeää

Henkilöstöä tulee rohkaista ja tukea liiketoiminnallisten ideoiden ja tuotteiden eteenpäin viemisessä. Monessa ammattikorkeakoulussa on koettu edelleen haasteeksi se, ettei liiketoimintaa nähdä samalla tavalla osana työtehtäviä tai samanarvoisena kuin opetustyötä tai TKI-toimintaa. Tästä syystä henkilöstön liiketoiminnallisen ajattelutavan ja toimintakulttuurin kehittäminen on tärkeää. Palveluliiketoiminta tulee ottaa huomioon uusissa rekrytoinneissa, jotta uudelle henkilöstölle on alusta asti selvää, että liiketoiminta on osa työnkuvaa. Henkilöstön suuntaan on myös tärkeä viestiä selkeästi liiketoiminnan tavoitteista ja niiden seurannasta.

Humakissa tehtyjen vertailuanalyysien ja Jatkumo-hankeyhteistyön kautta tulleiden kokemusten tärkeimpänä sanomana nousee esiin tarve luoda ja löytää innostusta palveluliiketoiminnan tekemiseen henkilöstöstä, joka on lopulta ammattikorkeakoulujen tärkein voimavara. Menestyksekäs palveluliiketoiminta vaatii henkilökohtaista omistautumista ja asiantuntemusta. Ne ovat tuotteiden ja palveluiden myynnin ehdoton edellytys ja valttikortti. Myös yhteistyössä on voimaa; ammattikorkeakoulujen yhteisen palveluliiketoiminnan potentiaali on suuri, kunhan yhteistyön toimintamallit on sovittu sekä eri tahojen osaaminen ja vahvuudet ovat helposti hahmotettavissa.

Käytännön arkipäivän yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on ammattikorkeakoulujen paras myynti- ja markkinointikanava. Jokaisen ei siis tarvitse kouluttautua myyntityön ammattilaiseksi vaan riittää, että tekee omaan asiantuntemusalaan liittyviä työtehtäviä ja yhteistyötä vahvalla tietotaidolla, innolla ja ripauksella liiketoiminnallista silmää.