Ihan parasta! Kun opiskelijoiden hankeintegrointi onnistui

• Kirjoittaja: Aino Tormulainen, FT, tutkija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 11.5.2023
• Kirjoittaja: Suvi Tuominen, YTM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 11.5.2023

Opiskelijoiden mukaan ottaminen TKI-hankkeisiin tuo parhaimmillaan hankkeisiin uusia näkökulmia, tuoreita ajatuksia ja mukavia työkavereita. Lisäksi opiskelijoiden taidot karttuvat hankebyrokratiasta, yhteistyöverkostoista, tiimityöskentelystä ja hankkeen substanssista. Varsinainen win-win-tilanne siis! Opiskelijoiden onnistunut hankeintergointi vaatii kuitenkin huolellista valmistelua ja hieman hyvää tuuriakin. Tässä kirjoituksessa kerromme oman kokemuksemme ja oppejamme erittäin hyvin sujuneesta opiskelijayhteistyöstä.

Opiskelijat hyppäsivät onnistuneesti mukaan liikkuvaan junaan

Toteutimme hankkeessa tilaustyönä selvityksen digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskusta koordinoivalle Verkelle. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten nuorisoalan järjestöissä hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia ja millaisia kehittämistarpeita niillä on. Selvitykseen tuotettiin laaja kirjallisuuskatsaus, 11 järjestön haastattelut taustatietokyselyineen sekä sukellus järjestöjen toimintasuunnitelmiin ja -kertomuksiin. Hanke alkoi syksyllä 2022 ja selvitys julkaistiin 13.3.2023.

Olimme sopineet tilaajan kanssa opiskelijoiden osallistumisesta projektiin. Tiukalla aikataululla toteutettuun projektiin opiskelijoiden apua myös todella tarvittiin. Heti alkuun laadimme  hakuilmoituksen siitä, mistä opiskelijatyössä olisi kyse. Tarvitsimme opiskelijoita erityisesti aineistonkeruuvaiheeseen eli sopimaan haastatteluista järjestöjen kanssa, osallistumaan haastatteluihin ja toteuttamaan niitä sekä litteroimaan haastattelut.

Koska projektin aikataulu oli vauhdikas, opiskelijoita rekrytoitiin samaan aikaan kun projektia aloitettiin. Tämä oli myös pieni haaste. Meille itsellemmekään ei vielä ollut täysin selvää, mitä olimme tekemässä, joten emme välttämättä osanneet sanoittaa opiskelijan roolia hakuilmoitukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi syksy oli pitkällä ja pelkäsimme opiskelijoiden kalentereiden olevan jo täpötäynnä. Iloksemme mukaan ilmoittautui kuitenkin neljä innokasta ja osaavaa yhteisöpedagogiopiskelijaa.

Opiskelijat aloittivat hommat marraskuun alussa ja keräsivät meille oman osansa aineistosta joulukuun loppuun mennessä. Yksi opiskelijoista aloitteli YAMK-tutkintoa ja hänellä oli muita opiskelijoita suurempi rooli selvitystyössä, sillä hänellä on suunnitelmissa hyödyntää opinnäytetyössään tässä projektissa kerättyä aineistoa. Kolme muuta yhteisöpedagogiopiskelijaa opinnollisti eri opintojaksoja tai sisällytti työskentelyn osaksi harjoitteluaan. Opiskelijoita oli mielestämme juuri sopiva määrä, sillä jokaiselle oli mielekäs määrä työtä ja neljän opiskelijan kanssa yhteisten aikataulujen löytäminen vielä onnistui.

Yhtä aikaa opiskelijoiden rekrytoinnin kanssa etsimme myös selvitykseen osallistuvia järjestöjä. Opiskelijoista oli hyötyä tässä vaiheessa, sillä saimme heidän kontaktiensa avulla mukaan myös sellaisia järjestöjä, joita emme ehkä itse olisi edes älynneet pyytää haastateltaviksi. Opiskelijat asuivat eri puolilla Suomea, jolloin saimme maantieteellisesti hyvän otoksen, kun osa aineistonkeruusta toteutettiin lähihaastatteluina ja havainnointeina.

Selvityksemme aineistossa oli 11 järjestöä, joiden toimintasuunnitelmiin ja -kertomuksiin, verkkosivuihin sekä sosiaalisen median kanaviin opiskelijat perehtyivät ennen suorittamiaan haastatteluja. Lisäksi järjestöille teetettiin lyhyt orientoiva kysely, jonka vastauksiin haastattelijat tutustuivat ennen haastattelun toteuttamista.

Opiskelijoilla ei suinkaan teetetty selvityksen koko aineistonkeruuta, vaan opiskelijat osallistuivat yhdestätoista haastattelusta yhteensä seitsemän toteuttamiseen sekä kolmeen nuorten havainnointiin. Moni haastatteluista tehtiin pareina. Parityöskentely joko Humakin työntekijän tai toisen opiskelijan kanssa toi opiskelijoille varmuutta haastatteluihin, joita moni heistä oli toteuttamassa ensimmäistä kertaa. Haastattelut tallennettiin ja opiskelijan roolina oli litteroida haastattelu jälkikäteen Wordin puheesta tekstiksi -toimintoa apunaan käyttäen. Hankkeen työntekijät ja yamk-opiskelija vastasivat aineiston analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta.

Mikä kaikki onnistui ja miksi?

Opiskelijoiden onnistunut integrointi projektityöskentelyyn ei johtunut täysin puhtaasti sattumasta, vaan muutama muukin seikka vaikutti näkemyksemme mukaan onnistumiseen.

Motivaatio: Hankkeessamme mukana olleet opiskelijat olivat itse kiinnostuneet digitalisaatiosta eli selvityksemme keskeisestä aiheesta. He olivat motivoituneet myös oppimaan lisää haastattelemisesta ja aineiston keräämisestä. Olimme myös kuvanneet hakuilmoituksessa, mitä opiskelijoilta odotetaan ja mitä he voivat oppia.

Ohjeistus ja perehdytys: Olimme laatineet seikkaperäiset ohjeet siitä, kuinka mikäkin vaihe tehdään ja mikä on opiskelijan rooli eri työvaiheissa. Selkiytimme suhteellisen monisanaista ja monessa eri tiedostossa ollutta ohjeistusta opiskelijoiden pyynnöstä. Perehdytimme opiskelijat kaksivaiheisesti: ensin selvityksen tematiikkaan ja sen tavoitteisiin sekä toisessa tilaisuudessa haastattelemiseen, aineiston keräämiseen ja esimerkiksi siihen, millaisia tietosuoja-asioita aineistonkeruuseen liittyy.

Ehdotonta hyötyä oli siitä, että hyvät pohjat aineistonkeräämisen perehdytysaineistoille olivat itse asiassa olemassa jo Osaamiskeskus Kentaurissa kerättyjen opiskelija-aineistojen myötä, mikä nopeutti prosessia ja mahdollisti perehdytyksen tässä kohtuullisen pikaisessa aikataulussa.

Tavoitettavuus ja vertaistuki: Meillä oli yhteinen Teams-kanava kaikkien projektissa mukana olleiden yhteiseen keskusteluun ja aineistojen jakamiseen. Hankkeen työntekijät tai toisen opiskelijan sai siten nopeasti kiinni pulmien ratkomiseen. Lisäksi meillä oli lyhyet viikoittaiset verkkotapaamiset aineistonkeruuvaiheessa. Nämä olivat tärkeitä kollegiaalisen tuen ja vertaisoppimisen paikkoja esimerkiksi sen reflektointiin, miten haastattelut olivat sujuneet ja kuinka toisten olisi hyvä valmistautua omiin haastatteluihinsa.

Mitä opimme opiskelijoiden osallistumisesta hankkeeseen?

Opiskelijoille aineistonkeruuvaiheessa tarjottu tuki vaati meiltä hankkeen työntekijöinä melko paljon aikaa, mutta hyödyimme siitä valtavasti myös itse. Esimerkiksi ohjeistusten laatiminen opiskelijoille selkiytti myös meille itsellemme projektin prosessia, vastuunjakoa ja aikataulutusta. Viikoittaisista tapaamisista puolestaan saimme äärimmäisen hyviä ja oivaltavia huomioita opiskelijoilta siitä, millaisia analyyttisiä havaintoja he olivat aineistonkeruun yhteydessä tehneet.

Opiskelijat laativat litteroinnin ohella kevyen analyysin heille nimetyistä järjestöistä ja kirjasivat, mitä olivat itse oppineet projektissa. Reflektointikeskusteluissa opiskelijat kertoivat oppineensa paljon tutkimushaastatteluista, nuorisoalasta ja digitalisaatiosta. Lisäksi heidän verkostonsa laajenivat. Opintojakson Projektit ja talous opinnollistanut opiskelija kirjoitti osuvasti omassa raportissaan, “Pelkän teorian opiskelu samasta aiheesta ei luultavasti olisi tuonut itselleni yhtä suurta ymmärrystä projektin työvaiheista, tutkimisen prosesseista (kontaktointi, haastattelut, litterointi, analyysi) ja ryhmänä toteutetusta projektista.”

Aikataulullisista syistä otimme opiskelijat mukaan projektiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Jouduimme yhtä aikaa perehdyttämään opiskelijoita ja ottamaan itse haltuun toteuttamissuunnitelmaa. Jos tekisimme jotain toisin, hahmottaisimme ensin tarkemmin itse, mitä olemme tekemässä, jonka jälkeen muotoilisimme opiskelijoille sopivat tehtävät ja mukaan ottamisen vaiheen. Tässä tapauksessa onnistuimme kuitenkin suhteellisen hyvin.

Täsmätärppimme opiskelijoiden hankeintegrointiin:

• Tee selkeä, motivoiva hakuilmoitus: mitä opiskelijan täytyy tehdä, mitä siitä saa, mitä oppii, mitä vaatii ja millä aikataululla.
• Tarjoa selkeät ohjeet kirjallisena ja suullisesti.
• Varaa aikaa suulliseen perehdyttämiseen ja ole tavoitettavissa myös lisäohjeiden antamiseen.
• Mahdollista mukana olevien opiskelijoiden vertaisoppiminen ja reflektointi yhdessä esimerkiksi parityöskentelyn muodossa ja säännöllisissä palavereissa.

Lähteet:

Joustavasti ja kokeillen. Selvitys nuorisotyötä tekevien järjestöjen digitalisaatiosta. https://www.humak.fi/julkaisut/joustavasti-ja-kokeillen-selvitys-nuorisotyota-tekevien-jarjestojen-digitalisaatiosta/