Joulukuun alussa vietetään kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa. Tänä vuonna viikkoa vietetään 1.-7.12.2023. Kehitysvammaiset ihmiset valitsevat viikon teeman ja tänä vuonna se on ”Itsemääräämisestä pitää huolehtia!”. Me itse ry:n julkilausumassa todetaan:
“Meidät pitää kohdata niin,
että tulemme oikeasti kuulluiksi.
On monia tapoja ottaa selvää
ihmisen mielipiteistä ja toiveista silloinkin,
kun hän ei pysty kertomaan niistä
samalla tavalla kuin muut.” (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2023a.)
Lue koko julkilausuma Tukiliitto ry:n sivuilta (avautuu uuteen ikkunaan).
Itsemääräämisoikeus merkitsee jokaisen ihmisen oikeutta määrätä omasta elämästä ja päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, jota turvaavat useat lait ja ihmisoikeusjulistukset (esim. YK:n vammaissopimus, Kehitysvammalaki, Perustuslaki, Laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista). (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023; Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2023b.) Itsemääräämisoikeus on päätöksiä omassa arjessa, joista syntyy osallisuuden kokemuksia ja omannäköinen elämä.
Omannäköinen elämä muodostuu erilaisista elämän osa-alueista, kuten asumisesta, työstä sekä yhteisöisitä, joihin ihminen kuuluu. Vapaa-aika on yksi suuri osa-alue ihmisen elämässä. Harrastukset, vapaaehtoistyö, järjestötoiminta, mielekäs tekeminen, ystävät ja yhteisöt rakentavat ihmisen identiteettiä sekä tuottavat kokemuksia osallisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä. On tärkeää, että ihminen voi itse päättää millaiseen vapaa-ajantoimintaan osallistuu. On tärkeää, että ihminen pystyy muodostamaan vapaa-aikansa sellaiseksi, kuin haluaa. Erilaisten vapaa-ajantoimintojen, palveluiden ja tapahtumien esteettömyys ja saavutettavuus vaikuttavat pitkälti siihen, kuka voi osallistua ja kenen itsemääräämisoikeus ja osallisuus pääsevät toteutumaan.
Itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan tukea toiminnan ja tapahtumien järjestäjien toimesta. Yhteisöpedagogien työkenttään kuuluu usein erilaisten tapahtumien ja ryhmätoimintojen järjestämistä. Osallistumisen esteiden purkaminen on osa tätä työkenttää. On tärkeää osata huomioida osallistujien moninaisuus ja erilaiset toimintakyvyn rajoitteet jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Toiminnan järjestäjän vastuulla on suunnitella toiminnan rakenteet siten, että ne mahdollistavat laajasti erilaisten ihmisten osallistumisen. Lähtökohtina tulisi olla esteetön ja saavutettava toiminta sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä.
Esteettömyys on fyysisen ympäristön esteettömyyttä laajempi käsite. Hissit ja pyörätuolirampit ovat tärkeä osa esteetöntä ympäristöä, mutta yhtä tärkeää on myös kommunikaatioon, ymmärtämiseen ja aisteihin liittyvän esteettömyyden huomioiminen. Olennainen osa osallistumisen mahdollistamista kaikille on myös viestinnän saavutettavuus, sillä osallistumisen edellytyksenä on tieto toiminnasta tai tapahtumasta. Osallistumisen esteet ovat kuitenkin usein vielä moninaisempia.
Yleisiä ovat esimerkiksi erilaiset sosiaaliset esteet, kuten yhteisöstä ulossuljetuksi ja kiusatuksi tulemisen pelko. Myös turvallisen tilan luominen kaikille on toiminnan järjestäjän vastuulla. Lue lisää aiheesta Humakin yhteistyökumppanin Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry:n Tuu mukaan –hankkeen viisi vinkkiä esteettömän toiminnan järjestämiseen ja osallistujien moninaisuuden huomioimiseen (avautuu uuteen ikkunaan).
Yhteisöpedagogikoulutuksesta valmistuu järjestötyön, nuorisotyön, työyhteisöjen kehittämisen ja seikkailukasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisen ydintä on arvostava kohtaaminen. Tutkinnon alakohtaisiin kompetensseihin kuuluvat mm. yhteisöllinen osaaminen ja pedagoginen osaaminen. (Humanistinen ammattikorkeakoulu 2023a.) Nämä kompetenssit sisältävät mm. yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen tavoitteellisen toiminnan ohjaamisen, moninaisuuden arvostamisen sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvioisten mahdollisuuksien edistämisen taidot (Humanistinen ammattikorkeakoulu 2023b).
Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen opetussuunnitelmassa (avautuu uuteen ikkunaan) monimuotoisuus ja sen kohtaaminen sekä edistäminen näkyvät monessa kohdassa. Kaikki Humakin opiskelijat perehtyvät kestävään kehitykseen ja siihen, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen (Humak 2023a).
Kestävän kehityksen neljä eri osa-aluetta ovat ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuurien vaalimista ja monimuotoisuuden arvostamista. Ihmisoikeuksien edistäminen on osa kulttuurista kestävyyttä. Yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutuminen ja yksilöiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen puolestaan kuuluvat sosiaaliseen kestävyyteen. (Härmä & Nasib 2023.)
Toimintakykyyn tai vammaisuuteen liittyvät teemat eivät nouse opetussuunnitelmatasolla erityiskysymyksinä esille, vaan osallisuutta hahmotetaan yhdenvertaisuuden, sosiaalisen kestävyyden ja yhteisöllisyyden, jopa demokratia edistämisen näkökulmasta. Esimerkiksi Ekososiaalinen sivistys ja saavutettavuus –opintojakson opetusmateriaaleissa esitelty etuoikeuskehä sopii käytännön työkaluksi osallisuuden esteiden hahmottamiseen. Kehän avulla voi tarkastella osallisuutta vähentäviä tekijöitä myös omaa toimintaa suunniteltaessa.
Kuvan keskiössä on sana valta. Kuvassa tarkastellaan 12 osa-alueella, miten kaukana tai lähellä valtaa erilaiset ominaisuudet ovat. Esimerkiksi osa-alue Toimintakyky: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn rajoitteita. Keskikehälle on sijoitettu heidät, joilla onjonkin verran toimintarajoitteita. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat toimintakykyiset ja vammattomat.
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus pääsevät toteutumaan yhteiskunnassa, jonka rakenteet ovat oikeudenmukaiset kaikille. Rakenteissa ja toimintakulttuureissa on huomioitava erilaisista taustoista tulevat ihmiset ja tarjottava riittävää tukea osallistumisen mahdollistamiseksi. Ihmisten moninaisuuden huomioivan toiminnan tai tapahtumien järjestäminen ei vaadi vahvaa erityispedagogiikanosaamista. Tarvitaan saavutettavuuden ja esteettömyyden ymmärrystä, sekä herkkyyttä ja taitoa kuulla osallistujien tarpeet ja tarvittaessa muuttaa omia toimintatapoja.
Kun itsemääräämisoikeus toteutuu, yksilö voi valita kiinnostuksensa mukaan mihin toimintaan osallistuu, sen sijaan että hänen toimintakykynsä määrittää mihin voi osallistua. Kun tämä tila saavutetaan toiminnan suhteen, myös itsemääräämisoikeus pääsee toteutumaan. Me itse ry:n julkilausumassa todetaan:
“Itsemääräämisoikeus on kuitenkin eniten kiinni asenteista. Kyseenalaistakaa vanhoja rutiineja, hankkikaa tietoa ja koulutusta itsemääräämisoikeudesta.” (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2023a.)
Minna Rajalin, yhteisöpedagogi (YAMK), lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tuu mukaan –hankkeen ohjausryhmän jäsen
Maiju Räsänen, FM, yhteisöpedagogi (AMK), projektikoordinaattori, Tuu mukaan –hanke, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry
Julkaisupäivämäärä: 7.12.2023
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sarja: Humak Harticle | Hartikkeli, Open Access CC-BY
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2023a. Yhteisöpedagogi AMK 210 op OPS 2023. Viitattu 16.11.2023. https://opetussuunnitelmat.humak.fi/68179/27748/216
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2023b. Koulutuskohtaiset kompetenssit. Viitattu 16.11.2023. https://opiskelijanopas.humak.fi/?page_id=920
Härmä, Tomas & Nasib, Nea 2023. Kestävä kehitys. Viitattu 29.11.2023. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestavan-kehityksen-keskeiset-kasitteet
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2023a. Teemaviikko 1. – 7.12.2023. https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/tuemme-yhdistyksia/teemaviikko/
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2023b. Mitä itsemääräämisoikeus on. Viitattu 29.11.2023. https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/itsemaaraamisoikeus/mita-itsemaaraamisoikeus-on/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Itsemääräämisoikeuden tukeminen. Viitattu 29.11.2023. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/itsemaaraamisoikeuden-tukeminen