Etsivän nuorisotyöntekijät kokoontuivat Tampereelle 6.-7.2.2019 valtakunnallisille etsivän nuorisotyönpäiville. Etsivä nuorisotyö ratkoo taitavasti nuorten arjen ongelmia, mutta kuka, missä ja milloin ratkotaan etsivän nuorisotyöntekijöiden arjen solmuja? Valtakunnalliset päivät ovat foorumi, jonka keskiössä on etsivän nuorisotyöntekijän työ, hänen arkensa koko kirjossaan. Virallisen ohjelman lisäksi etsivän nuorisotyön päivät ovat tärkeitä jakamisen ja vertaisoppimisen paikkoja, joissa vahvistetaan yhteistä ymmärrystä etsivästä nuorisotyöstä sekä reflektoidaan ja peilataan omaa työtä muiden alan työntekijöiden näkemyksiin. Ne ovat yksi tärkeä vuosittainen tapahtuma, jolla tuetaan etsivän nuorisotyöntekijöiden työtä, mutta työssä tarvitaan vertaistukea myös vuoden muina päivinä.

Humak mukana kehittämässä etsivää nuorisotyötä

Valtakunnallisten etsivän nuorisotyönpäivien järjestämisestä ja monipuolisen ohjelman kokoamisesta vastasi Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus, joka on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön 11.12.2017 hyväksymistä valtionapukelpoisista nuorisoalan osaamiskeskuksista vuosille 2018-2019. Osaamiskeskus koostuu neljästä eri organisaatiosta, jotka ovat Espoon kaupunki, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Juvenia ja Humak eli Humanistinen ammattikorkeakoulu. Osaamiskeskuksen tehtävä on kehittää etsivää nuorisotyötä valtakunnallisesti. Se vahvistaa etsivien nuorisotyöntekijöiden välisiä yhteyksiä ja vertaisuutta sekä tukee heidän arjen työtään kehittämällä uusia toimintamalleja.  Yksi osa kehittämistyöstä on Humakin vastuulla oleva etsivän nuorisotyön e-mentoroinnin kehittäminen. E-mentorointi tukee etsivän nuorisotyöntekijöiden vertaisuutta ja yhteistä näkemystä etsivästä nuorisotyöstä. Se tukee erityisesti niiden etsivän nuorisotyöntekijöiden työtä, jotka työskentelevät yksin tai pienissä työyhteisöissä.

Etsivä nuorisotyö
Kuva 1. Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen väkeä Etsivän nuorisotyön valtakunnallisilla päivällä 6.-7.2.2019 Tampereella. (Kuva: Aapo Rainio)

Humakin kehittämässä e-mentoroinnissa johtavana kehittämisajatuksena on ollut pitää siihen tarvittava teknologia mahdollisimman yksinkertaisena. Kehittämistyössä on panostettu myös siihen, että e-mentorointiin osallistuva etsivä pääsee mukaan mentorointiin pelkän selaimen avulla ja hänen ei tarvitse ostaa mitään ohjelmia vai sovelluksia. E-mentorointiin osallistuminen on helppoa mistä tahansa tietokoneen tai älypuhelimen kautta. Verkosto tulee e-mentoroinnin kautta lähelle. Työn ilojen ja surujen jakaminen auttaa jaksamaan ja kehittymään työssä.  Käsiteltävät teemat määräytyvät sen mukaan, mikä on osallistujien työssä ajankohtaista ja tärkeää. Humak kouluttamat kokeneet etsivän nuorisotyöntekijät toimivat e-mentoreina osana 5 op laajuista Mentoriksi! perehdytystä.  Mentorointia haluavat yksin työskentelevät tai uudet etsivät voivat halutessaan osallistua e-mentoreiden vetämään vertaismentorointiryhmään. Myös etsivien esimiehille on mahdollisuus vertaistukeen verkossa.  Useampi ryhmä on jo käynnissä.  Tähänastisen kokemuksen perusteella tarvetta e-mentoroinnille on ja kohtaaminen verkossa onnistuu hyvin. “Ihan kuin saman pöydän ääressä oltaisiin, vaikka oikeasti ollaan ihan eri puolilla Suomea”, totesi yksi mentori onnistuneen tapaamisen jälkeen. Keskustelu eri ryhmissä käy vilkkaana ja yhteisiä teemoja löytyy rutkasti. Näistä teemoista Humak kokoaa mentorin aihepakkia, josta saadaan tietoa, mitkä aiheet kentällä puhututtavat ja mietityttävät.

Etsivä nuorisotyö on pysyvää toimintaa

Etsivä nuorisotyö on kirjattu nuorisolakiin ensimmäistä kertaa tammikuussa 2011 voimaan tulleessa laissa. Etsivä nuorisotyö ei ole kuntien lakisäänteistä toimintaa, mutta se on pysyvää toimintaa, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain määrärahan. Jo ennen nuorisolakiin kirjaamista, etsivää nuorisotyötä on kehitetty Suomessa systemaattisesti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuodesta 2008 lähtien. Työmuotona etsivä nuorisotyö on osoittanut tarpeellisuutensa ja tuloksellisuutensa.

Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen, hänen antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Kuvastavaa on, että Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kyselyn (2017) mukaan 26,5 % nuorista tuli etsivän nuorisotyön piiriin suoraan tai läheistensä kautta (Bamming & Walldén 2018, 13). Nuoren vapaaehtoisuus ja työskentelyn perustuminen nuoren omiin lähtökohtiin on yksi syy etsivän nuorisotyön menestykseen.

Nuorisotyöntekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa

Suomalaisessa nuorisotyössä hyödynnetään tietoa ja tutkimusta. Suomalaisista nuorista on saatavalla runsaasti tutkittua tietoa. Esimerkiksi numeraalista tietoa päivitetään jatkuvasti muun muassa aluehallintoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämässä Suomen nuorisotyön tilastot -palvelussa.

Vaikka nuorisotyön tutkimus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vahvistunut, niin nuorisotyöntekijät ovat edelleen saatavilla olevan tiedon näkökulmasta katveessa. Esimerkiksi tarkkaa palkkatyössä olevien nuorisotyöntekijöiden lukumäärää ei ole saatavilla. Tommi Hoikkala ja Johanna Kuivakangas (2017, 10) arvioivat eri tietolähteitä yhdistelemällä, että kuntien nuorisotoimissa tehtiin vuonna 2015 nuorisotyötä yhteensä 3852,72 henkilötyövuotta. Tästä 468 henkilötyövuotta tehtiin etsivässä nuorisotyössä.

Vuonna 2017 etsivää nuorisotyötä tehtiin hieman enemmän eli 474 henkilötyövuotta. Tuolloin etsivässä nuorisotyössä työskenteli yhteen 626 työntekijää, mutta heistä vain alle puolet oli töissä koko vuoden kokopäiväisesti. (Bamming & Walldén 2018, 25.) Nuorisotyötä tehdään muuallakin kuin kunnissa, ja ammatillisen nuorisotyön lisäksi nuorisotyön kentällä työskentelee suuri joukko vapaaehtoisia. Tästä syystä on vaikeaa arvioida, esimerkiksi mikä on etsivän nuorisotyöntekijöiden suhteellinen osuus Suomessa työskentelevistä nuorisotyöntekijöistä. Muihin nuorisotyön muotoihin verrattuna etsivistä nuorisotyötekijöistä on kuitenkin saatavilla paljon tilastotietoa.

Nuorisotyön kehittämisen kannalta on tärkeää kerätä ja analysoida tietoa nuorisotyöntekijöistä. Humakin e-mentorointihankkeen yksi tavoite on koota tietoa e-mentorointiin osallistuneilta ja pyrkiä saadun informaation avulla kehittämään etsivän nuorisotyön e-mentorointia entistä paremmin työntekijöiden tarpeita vastaavaksi.

Etsivien työhyvinvointia vahvistamassa Humakas-työvälineen avulla

Vuoden 2019 valtakunnallisten päivien ohjelmassa näkyi vahvasti työhyvinvointi. Etsivän nuorityöntekijän työ on vaativaa ja työssä jaksamisen tueksi tarvitaan välineitä.   Humak toteutti päivillä työpajan, jossa pääsi testaamaan HumaKAS—alustaa. HumaKAS on resilienssin eli psyykkisen joustokyvyn tunnistamiseen ja vahvistamiseen kehitetty menetelmä, joka auttaa erilaisten tilanteiden konkretisointia, kartoittamista ja arviointia. Työskentelyn tavoitteena on tunnistaa omia vahvuuksia, kehitettäviä ominaisuuksia sekä vahvistaa jousto- ja stressinsietokykyä.  (Heimo & Roslöf 2018.)

Työpajassa simuloitiin etsivien nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, etsittiin ratkaisuja työn joustovaatimusten ja rajaamisen haasteisiin sekä oman työhyvinvoinnin vahvistamiseen hyödyntämällä HumaKASta. Työpajassa kävi innostunut pulina, kun etsivät pareittain tutustuivat työvälineeseen ja keskusteleviat omista vahvuuksistaan ja työn haasteista.  Työväline koettiin hyväksi tavaksi käydä keskustelua työparin kanssa. Vaikka työtä tehdään parhaimmillaan tiiviisti yhdessä, aina ei silti tiedä, mitä työparille oikeasti kuuluu.  Yksin työskenteleville etsiville työväline voisi toimia keinoa tehdä omaa työtä ja sen erityispiirteitä näkyväksi työyhteisössä.

Etsivä nuorisotyö, työhyvinvointi
Kuva 2. Työpajassa keskusteltiin vilkkaasti etsivien nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavista asioista HumaKAS-alustan avulla. ( Kuva: Aapo Rainio)

Jatkuvaa oppimista tarvitaan myös etsivässä nuorisotyössä

Humak on ollut mukana kehittämässä etsivää nuorisotyötä keväästä 2011 lähtien silloisen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivistystoimentarkastajan Erik Häggmanin ja Länsi-Suomen Etsivän työn verkoston kutsusta. Ensimmäinen tapaaminen oli 18.5.2011 Tampereella. Tästä Humakin ja etsivien tapaamisesta lähti liikkeelle tapahtumasarja, josta seurasi yhteiskehittämisen tuloksena 10 opistopisteen laajuinen Etsivän nuorisotyön täydennyskoulutus. Koulutus toteutettiin Humakin ja etsivien yhteisopetuksena ensin Turussa keväällä 2013 ja vuotta myöhemmin Helsingissä.

Ensimmäiseen, Turussa toteutettuun, täydennyskoulutukseen ei kuulunut mentorointia, mutta koulutuksen yhteydessä mentoroinnille havaittiin tarve, ja seuraavana vuonna Helsingissä järjestetyssä täydennyskoulutuksessa jokainen koulutettava sai oman mentorinsa. Tuolloin mentorointi tapahtui koulutuksen lähipäivinä ja puhelimitse. Myöhemmin Humakin humanistisen ja kasvatusalan pienten työpaikkojen ammattilaisille suunnatun eMentorointi-hankkeen kokemusten pohjalta etsivän nuorisotyön tekijöille kehiteltiin verkkopohjaista mentorointia, josta syntyi nykyisin osana Etsivän nuorisotyön osaamiskeskusta tehtävä e-mentorointi.

Tiedollisen ja taidollisen osaamisen vahvistumisen lisäksi etsivän nuorisotyön koulutuksissa – kuten kaikessa aikuiskoulutuksessa – vertaisoppiminen ja kokemusten jakaminen ovat tärkeä osa opintoja. Etenkin yksin tai pienessä työyhteisössä työskenteleville vertaiskokemukset antavat vahvistusta mutta myös suuremmissa työyhteisöissä työskentelevät oppivat paljon vertaisiltaan. Vertaiskeskustelut tukevat myös työssäjaksamista. Tästä syystä on jatkossakin tärkeää tarjota etsivän nuorisotyön tekijöille säännöllisesti ja riittävän usein yhteisiä koulutuksia ja muita vertaisoppimisen paikkoja sekä kehittää uusia tapoja hyödyntää vertaisuutta. Etsivän nuorisotyöntekijät tarvitsevat vertaisuuden kehittämistä, jotta he voivat näyttää myös omaan työhönsä sisältyville ongelmille keskisormea samalla tavalla kuin miten he pyrkivät tekemään nuorten asiakkaidensa ongelmille.

Etsivän nuorisotyön päivät, logo
Kuva 3. Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen Etsivän nuorisotyön valtakunnallisille päiville luoma logo. (Kuva: Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus)

Lisätietoa

HumaKas:

https://prezi.com/vi ew/306Ux41zg4lKfP2qh0xB/

E-mentorointi:

https://www.youtube.com/watch?v=hXjdvnzu_aYhttps://www.tpy.fi/etsivan-nuorisotyon-osaamiskeskus/etsivalle-nuorisotyontekijalle/e-mentorointi/

https://www.tpy.fi/etsivan-nuorisotyon-osaamiskeskus/etsivalle-nuorisotyontekijalle/e-mentorointi/

Lähteet

Bamming, Ruth & Walldén, Jaana 2018. Etsivä nuorisotyö 2017. Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kyselyn tulokset. Aluehallintovirasto. Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue. 49/2018 Aluehallintovirastojen julkaisuja. Viitattu 11.2.2019 https://minedu.fi/documents/1410845/4345832/Etsiv%C3%A4+nuorisoty%C3%B6+2017+-+valtakunnallisen+etsiv%C3%A4n+nuorisoty%C3%B6n+kyselyn+tulokset/58169690-08e2-4c46-8a64-fc67eca603c9

Heimo, Tiina & Roslöf Ursula 2018. HumaKAS-  joustokyvyn kasvualusta. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 59.

Hoikkala, Tommi & Kuivakangas, Johanna (toim.) Kenen nuorisotyö? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 42. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 196. Viitattu 11.2.2019. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/12/hoikkala-kuivakangas-kenen-nuorisotyo.pdf